Ja taas mennään slaagin partaalla! Mättöruokaan kulinaristisella otteella suhtautuva Burgerimiehet-sarja on virkistävä poikkeus kotimaisten ruoka- ja reissuohjelmien tasaisessa massassa.
Tuoreimmalla kaudella alkuperäinen Burgerimies Akseli Herlevi ja aisapariksi noussut Ossi Lahtinen kiertävät Pohjois-Amerikassa valmistamassa ja syömässä street foodia eli katuruokaa.
Makumatkoja on tehty yksin ja porukassa ties kuinka monessa ohjelmasarjassa, mutta Burgerimiehet ovat onnistuneet tuomaan kuluneeseen lajityyppiin jotain uutta.
Vaikka Burgerimiehissäkin touhu pyörii ruoan ympärillä, on sen tärkein viitekehys muualla kuin ruokaohjelmatraditiossa.
Burgerimiehet on ehta kaveruskomedia, jonka eri tuotantokaudet ovat kuin ystävyyden matkaa dokumentoivia jatko-osia. Herlevi ja Lahtinen muodostavat klassisen koomikkoparin, jonka keskinäinen kemia on sarjan mehevä ydin.
Tietysti supliikkeja kokkipareja on tv-historiassa tavattu ennenkin, mutta burgerimiehet ottavat jatkuvasti askeleita kokkailusta komedian puolelle. Juonnoissa on huumoria ja toverillinen kuittailu kukkii. Todellinen Burgerimies-läppä harppaa jo perinteiseen sketsiviihteen alueelle hokemin ja sutkautuksin:
”Ja puita!”
”Corndogin täytyy olla maailman paras keksintö, heti nenäkarvaleikkurin jälkeen.”
Ossi Lahtinen ja Akseli Herlevi muodostavat klassisen koomikkoparin, jonka keskinäinen kemia on sarjan mehevä ydin.
Äijäilystäkin on ohjelman kohdalla puhuttu, mutta silloin valtaosa sarjan ideasta jää ymmärtämättä. Burgerimiesten suhtautuminen machoiluun on vähintään parodista. Valkoinen, lihaa syövä heteromies osaa nauraa itselleen ja riskialttiille elintavoilleen.
Jaksojen mittaan nälkä iskee vähän väliä, ja silloin voi olla paikallaan välijälkkäri tai varsinaisen ruoanlaiton lomassa syötävä eväs. Jos ei muuta, niin aina voi tehdä valkoisesta höttöleivästä kinkkujuustovoikkarit. Painoakin kertyy kuulemma 5–12 kiloa per tuotantokausi.
Hyväntuulisen mättöruuanlaiton voi nähdä myös kapinana. Kahden raavaan miehen seikkailu rasvaisen ruuan ja taatun närästyksen ihmeellisessä maailmassa asettuu vastahankaan nykyisen terveyttä ihannoivan kulttuurin kanssa.
Juuri nauru alleviivaa burgerimiesten asemaa hyvinvointitrendeistä vapaina oman tiensä kulkijoina. Majoneesien, cheddarin, pekonin ja upporasvakeittimen sijaan Herlevin ja Lahtisen keittiössä tärkein tykötarve on itseironia.
Dallasissa Herlevi ja Lahtinen tutustuivat mozzarellatehtaaseen. ”Ja tästä hatusta mä en luovu ikinä”, sanoi Herlevi.
Mutta onko Burgerimiesten tarkoitus myös naurattaa katsojaa?
Hauskaa Burgerimiehiä on ainakin tehdä, myöntää ohjelman tuottajanakin toimiva Ossi Lahtinen. Hänen mukaansa sarjan huumori pohjaa pääkaksikon välittömiin väleihin ja samankaltaiseen huumorintajuun.
”Mehän tutustuttiin Aksun kanssa jo vuosia aiemmin, kun tehtiin Metsällä-ohjelmaa [2016], jossa oli mukana myös Satu Tuomisto ja Veikka Gustafsson. Me asuttiin silloin Punavuoressa vierekkäin, ja mä kävin aina hakemassa Aksun kuvauksiin. Me ajeltiin kuvauspaikkoihin ympäri Suomea ja ystävystyttiin.”
Burgerimiesten itseironinen ote pohjaa Lahtisen mukaan siihen, ettei tapahtumia, saati sanomisia käsikirjoiteta etukäteen. Sen kun vain mennään ja kuvataan. Jos jokin menee pieleen, sekin saa näkyä.
Eräässä uuden kauden jaksossa kaksikko esimerkiksi saapuu jatkuvasti myöhässä eri paikkakunnille ja suunnitelmat menevät uusiksi.
”Me päätettiin alusta asti, ettei oteta mitään uusiksi eikä käsikirjoiteta sitä, mitä touhutaan. Kumpikaan ei osaa näytellä pätkääkään, joten jätetään se pois. Kun ei oteta mitään uusiksi, on pakko nauraa itselle. Jos jokin menee vituiksi, se menee vituiksi.”
””Ajateltiin, että kun ajellaan paljon, on parempi ettei käydä bailaamassa. Muuten olisi reissu jäänyt tekemättä.”
Paljon jää totta kai näyttämättäkin. Lahtinen arvioi, että heidän kuvausmetodillaan 70 prosenttia materiaalista karsiutuu leikkausvaiheessa pois.
”Paljon on sellaistakin, mitä ei voi televisiossa näyttää. En paljasta sen tarkemmin, mutta mitä nyt voi tapahtua, kun kaveriporukassa ollaan reissussa.”
Silmiinpistävää uudella kaudella on se, että alkoholinkulutus on laskettu minimiin. Aiemmilla kausilla ei ole ollut tavatonta, että Burgerimiehet ovat ottaneet hieman kuppia ja jaksoista on välittynyt pieni krapulainen olotila. Nyt joka jaksossa on löydetty myös aikaa pienelle kuntoilulle.
Lahtisen mukaan havainto on oikea. Tavoitteena ei kuitenkaan ole vaihtaa ruokavaliota. Syy vähentyneelle juomiselle ja lisääntyneelle treenaamiselle on kuulemma tuotantokauden toteutustavassa.
”Tää oli roadtrip-kausi. Me ajettiin oikeasti se koko matka”, Lahtinen sanoo.
”Äijät on vähän vanhentuneet, ja reissaaminen on rankkaa. Ajateltiin, että kun ajellaan paljon, on parempi ettei käydä bailaamassa. Muuten olisi reissu jäänyt tekemättä.”
Entä treenaaminen – onko tarkoituksena tehdä Burgerimiehistä Fitnessmiehiä?
Ei ole, Lahtinen kiistää. Toki pieni kuntoilu tekee poikaa, jo pelkän autossa istumisen vuoksi.
”Se ajatus tuli meillä ihan keskenään. Eihän toi meidän touhu terveellistä ole. On varmaan paljon porukkaa, jotka painii ylipainon kanssa. Halusimme näyttää, että treenille löytää kyllä aikaa, jos haluaa.”
Nashvillessä Herlevi laittaa burgeria. Lahtinen jeesaa ja vitsailee.
Lahtisen mukaan Burgerimiehet eivät silti aio luopua burgereistaan ja voikkuleistaan.
”Se on meillä geeneissä.”
Entä miten on, voiko mättöä mättää koskaan liikaa? Tekeekö burgereita mieli, kun kuvaukset ovat ohi?
”Ei tee. Reissun jälkeen ei pariin viikkoon ravintolat paljoa kiinnosta. Sitä haluaa ihan perus kotiruokaa, hernekeittoa ja makaronilaatikkoa.”
”Jos joku kysyy, lähdetkö perjantaina raflaan syömään, niin kyllä sinne voi lähteä, mutta lonkeroa ottamaan.”
Burgerimiehet Pohjois-Amerikassa, Ruutu sekä Nelonen.
Satakunnan Kansa sekä Ruutu ja Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-kornserniin.
Ajomatka Yhdysvaltain halki päättyy Georgiaan.