Liverpool
”Käärijä teki viisuhistoriaa”, kertoi Ylen tiedote, joka julkaistiin saman tien, kun Euroviisujen tulos oli selvinnyt.
Tiedotteen lähtökohta oli muotoiltu myönteiseksi, vaikka Euroviisujen tulos ei ollut se, mitä Suomessa oli toivottu. Käärijä jäi toiseksi, vaikka sai ylivoimaisesti eniten yleisöpisteitä. Ruotsin Loreen voitti Euroviisut.
Kokonaispiste-ero oli lopulta hieman alle 60 pistettä: Ruotsin kokonaispisteet olivat 583, Suomen puolestaan 526. Vaikka Suomi sai enemmän yleisöpisteitä kuin mikään muu maa, asiantuntijaraadit loivat liian ison eron Suomen ja Ruotsin välille. Raadeilta Suomi sai vain 150 pistettä, kun Ruotsin raatipisteet olivat 340.
Viisuhistorian tekeminen on totta, mutta pettymystä eivät faktat poista.
Kun Suomen viisuedustaja Käärijä saapui antamaan kommenttinsa suomalaismedialle toiseksi tulemisen jälkeen, ei paikalle astellut riehakkaasti historiallista suoritusta juhliva artisti vaan ennemminkin pahasti pettyneen ja uupuneen oloinen muusikko.
”Totta kai yleisön reaktio tuntui hyvältä, mutta siinä vaiheessa kun tajuat, ettet voita, ei sekään täysin lievitä oloa. Sanoin kaikille, että voitan – ja en voittanut. Olen pettynyt, mutta elämä jatkuu.”
Käärijä tuuletti pisteitään pistelaskun aikana.
Pettymyksen tunteen jakavat varmasti monet suomalaiset, jotka ovat Euroviisujen alla suhtautuneet Käärijään intohimoisesti.
Suomi on tällä viikolla tuntunut suorastaan seonneen Käärijästä. Siltä se on vaikuttanut ainakin, kun on Liverpoolissa lukenut loputtomia uutisia Käärijä-huumasta.
Euroviisuissa on tietysti kyse ennen kaikkea viihteestä, mutta iso osa viehätystä on kilpailu. Se, että maille jaetaan pisteitä ja että lopulta yksi maa voittaa kaikki muut.
Suomessa edes teoreettinen mahdollisuus euroviisuvoitosta ei ole yleistä. Tämä oli käytännössä toinen kerta historiassa vuoden 2006 ja Lordin jälkeen, kun Suomea pidettiin todellisena vaihtoehtona kilpailun voittajaksi.
Vuonna 2021 Suomea edustanut Blind Channel sijoittui kuudenneksi, mikä oli Suomen viisuhistorian toiseksi paras tulos. Nyt Käärijä pani vielä selvästi paremmaksi.
Oma lukunsa on se, että nyt huipputulos tuli suomenkielisellä kappaleella. Aiemmin paras sijoitus suomenkielisellä kappaleella oli Anneli Saariston sijoitus seitsemänneksi vuonna 1989 kappaleella La Dolce Vita.
Käärijä on haastatteluissa korostanut suomen kielen tärkeyttä ja sanonut halunneensa todistaa, ettei Suomen viisuedustajan tarvitse lähteä kilpailuun englanninkielisellä kappaleella.
Toiseksi pääseminen on upea ja ainutlaatuinen saavutus.
Kaikkein tärkeimpänä voi pitää sitä, miten paljon Uuden musiikin kilpailu on viime vuosina kehittynyt ja miten formaatti onnistuu tällä hetkellä nostamaan koko Suomen suosioon artisteja, joiden menestys on ennen UMK:ta ollut selvästi vaisumpaa.
Suurin osa artisteista osallistuukin UMK:hon nimenomaan siksi, että he toivovat saavansa sen avulla nostetta kotimaiselle uralleen. Euroviisuihin pääseminen ei välttämättä edes kiinnosta. Käärijä oli tässäkin mielessä ilahduttava poikkeus. Hän ilmoitti heti alusta lähtien tavoittelevansa viisuvoittoa.
Viime vuonna Bess julkaisi vuoden isoimman hitin Ram pam pamin nimenomaan UMK:ssa. Toissa vuonna Blind Channel -ilmiö sai alkunsa UMK-voitosta ja hienosta sijoituksesta Euroviisuissa. Käärijä-hehkutus on näihin verrattuna vielä toisen tason juttu ja voi tarjota vantaalaiselle Jere Pöyhöselle vaikka minkälaisia mahdollisuuksia.
Käärijän tunnnelmia pisteidenlaskun aikana.
Pöyhönen eli Käärijä on itse sanonut haastatteluissa toivovansa ennen kaikkea vakaata asemaa suomalaisessa musiikkibisneksessä. Jos vain nyt käsillä oleva suosio osataan hyödyntää oikein ja uusia biisejä syntyy, pitäisi Käärijällä olla menestyksen avaimet käsissään.
Eikä voitto lopulta määritä sitä, ketkä artistit jäävät parhaiten euroviisuhistoriaan. Pöyhösen oma suosikki viisuhistoriasta on Ukrainan Vjerka Serdjutška. Hänen kohtalonsa oli Helsingin Euroviisuissa vuonna 2007 sama kuin nyt Käärijällä: toinen sija. Nykyisin viisukansa muistaa silti Serdjutškan aivan toisella tavalla kuin kilpailun tuolloin voittaneen Serbian Marija Šerifovićin.
Lopulta Euroviisuissa kävi tänä vuonna juuri niin kuin todennäköisyyksien mukaan oli ennustettu. Loreen oli alusta lähtien ennakkosuosikki Euroviisujen voittajaksi, ja vaikka Käärijä nousikin altavastaajan kaltaiseksi haastajaksi, loppuun asti todennäköisyydet olivat selvästi Loreenin puolella.
Ruotsin Loreen nousi Euroviisujen voittajaksi asiantuntijaraatien pisteiden tuella.
Asiantuntijat uskoivat, että Loreen saa niin paljon enemmän raatipisteitä kuin Käärijä, että hän väkisin voittaa kilpailun.
Juuri näin kävi. Se on tylsää, eivätkä suomalaiset ole ainoita, jotka ajattelevat samoin.
Jokainen viisulähetystä katsonut saattoi todeta, miten hurjat ”Käärijä” ja ”Cha cha cha” -huudot Liverpoolin areenalla raikuivat, kun pisteitä jaettiin.
Yleisö halusi Käärijän voittavan. He tahtoivat, että erikoisen kappaleen esittänyt vihreäboleroinen räppäri olisi päihittänyt upeasti tuotetulla mutta turhankin kliinisellä kappaleella esiintyneen Loreenin. Asetelmaa toki vain vahvisti se, että Loreen oli voittanut Euroviisut jo kertaalleen.
Sympatiat olivat Suomen puolella myös viisuareenan mediakeskuksessa. Useat ulkomaiset toimittajat tulivat kertomaan voiton ratkeamisen jälkeen, miten olisivat halunneet Suomen voittavan. Moni toisti sitä, että Suomi oli ”todellinen voittaja”.
Käärijän voitto olisi ollut parempi tarina.
Yleisö kannusti Käärijää kisan aikana.
Euroviisut on kilpailu, jota ei voita automaattisesti yleisön ylivoimainen suosikki. Näin on ollut jo vuodesta 2009 lähtien, jolloin kilpailussa otettiin käyttöön nykyinen pisteidenjakosysteemi.
Noin puolet pisteistä tulee kunkin maan asiantuntijaraadeilta. Raatien on ohjeistettu painottamaan pisteitä antaessaan muun muassa laulusuorituksen puhtautta ja esityksen visuaalista näyttävyyttä.
Raatien merkittävää asemaa on kritisoitu vuosien ajan, vaikka alun perin raadit otettiin käyttöön nimenomaan siksi, että niiden toivottiin vähentävän asetelmaa, jossa maat jakavat pisteitä enimmäkseen naapureilleen. Voi sanoa, ettei raadeilla ole ollut toivottua vaikutusta.
Kokonaan toinen asia on se, pitääkö hyvänä asiana sitä, että pisteistä on päättämässä yleisön lisäksi myös musiikin ammattilaisia. Voisi toki pohtia, tarvitseeko painotuksen yleisön ja raatipisteiden välillä olla niin tasainen. Voisiko raadeilta saatavien pisteiden osuus olla esimerkiksi 25 prosenttia?
Avoimuuden nimissä on toki hyvä todeta, että tämän kommentin kirjoittaja oli itse osa Suomen asiantuntijaraatia vuonna 2022.
Loreenilta ei voi ottaa hänen saavutuksiaan pois. Hänen laulunsa oli moitteetonta. Se kuulosti upealta ja oli ehdottomasti yksi illan vaikuttavimmista suorituksista.
Visuaalisesti esitys oli tarkkaan mietitty ja upeasti tuotettu. Vaikka Ruotsi joutui muuttamaan lavarakennelmaa selvästi Melodifestivalenista, ei sillä ollut lopulta mainittavaa vaikutusta siihen, miten tyylikkäältä kokonaisuus näytti. Kaikki oli toteutettu millintarkasti, varmistamaan voitto.
Viisuaikanakin julkisissa esiintymisissä Loreen tuntui nimenomaan varovan minkäänlaisten virheiden tekemistä. Hän ei käynyt ylimääräisillä keikoilla. Antoi harkitusti haastatteluita. Osoitti käytöksellään tietävänsä tarkalleen, että kaikki olettavat hänen voittavan kilpailun. Tuo taktiikka toimi.
On myös turha väittää, että yleisö ei olisi pitänyt myös Loreenista. Loreen sai yleisöääniäkin 243, mikä oli toiseksi eniten Käärijän jälkeen.
Kokenut ruotsalaismuusikko hurmasi raadit ja vakuutti yleisön juuri tarpeeksi paljon.
Vaikea häntä on moittia siitä, että hän onnistui juuri siinä, missä hänen oletettiinkin onnistuvan.
Suomen Käärijä ja Cha cha cha muistetaan Loreenista huolimatta pitkään sekä Suomessa että viisufanien keskuudessa.
Käärijän tunnnelmia pisteidenlaskun aikana.