Valtio antaa korkeakouluille uusia koulutuslinjoja muttei uutta rahaa - Uutiset - Satakunnan Kansa

Valtio antaa korkeakouluille uusia koulutuslinjoja muttei uutta rahaa

Opinahjot luottavat osin alueiden tukeen. Tieteentekijät kritisoi rahavajetta.

10.1. 19:53

Helsinki

Monet korkeakoulut laajentavat pian koulutusmahdollisuuksiaan, kun kuusi yliopistoa ja yhdeksän ammattikorkeakoulua saa kaipaamiaan uusia koulutuslinjoja. Valtio ei kuitenkaan anna tuoretta rahoitusta opinahjoille niiden hoitamiseen, mikä kirvoitti tuoreeltaan tiedekentältä kritiikkiä.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) luonnehti lisäystä yhdeksi Suomen lähihistorian suurimmaksi.

–  Käsitykseni on se, että kertaakaan tällä vuosituhannella ei ole lisätty näin paljon koulutusvastuita korkeakouluissa, Kurvinen sanoi opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotustilaisuudessa.

Uudistukset tukevoittavat muun muassa terveystieteen koulutusta Helsingin yliopistossa ja oikeustieteen koulutusta Åbo Akademissa.

Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto pääsee käsiksi yhteiskuntatieteisiin. Karelian ja Satakunnan ammattikorkeakouluissa puolestaan alkaa tieto- ja viestintätekniikan insinöörien koulutus.

Koulutusvastuut ovat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia antaa määrättyjen alojen tutkintoja. Uudet koulutusvastuut perustuvat korkeakoulujen itse tekemiin hakemuksiin.

Tieteentekijät: "Resursointi laahaa perässä"

Tuoreista vastuista huolimatta korkeakouluille ei ole luvassa uutta rahoitusta valtiolta.

Ministerin mukaan koulutusvastuita myönnettäessä on huomioitu se, että useiden alueiden elinkeinoelämä ja kunnat ovat sitoutuneet uusiin lahjoitusprofessuureihin.

Korkeakoulut voivat hänen mukaansa myös kohdentaa uudelleen nykyisiä vastuita. Kurvinen korosti erikseen, että kyse ei ole suurista lakkautuksista.

Ministeriöstä vahvistettiin STT:lle, että tässä yhteydessä yksikään korkeakoulu ei luovu aiemmasta koulutusvastuustaan. Sen sijaan niillä on mahdollisuus vähentää opiskelijamäärää toisaalla.

Korkeakoulut tiedottivat maanantaina tyytyväisinä läpi saamistaan tavoitteista. Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio on sen sijaan huolissaan korkeakoulujen henkilöstön työmääristä ja alan rahoituksesta.

–  Korkeakoulutusta ei saada nostettua vain määrällä vaan myös laadulla, Moisio sanoo.

Moisio korostaa, ettei liitolla ole mitään laajennuksia vastaan. Hän uskoo, että yliopistot ovat kukin arvioineet tilannettaan hyvin ja kuunnelleet myös alueiden tarpeita.

–  Meillä on yhteisymmärrys Suomessa siitä, että maahan halutaan lisää korkeakoulutettuja ihmisiä, mutta resursointi laahaa koko ajan perässä.

Koulutusvastuita lisätty jo aiemmin

Ministeri perusteli lisäyksiä esimerkiksi yritysten osaajapulaan vastaamisella sekä nuorten koulutusasteen nostolla.

–  Totta kai kysymys on myös aluepolitiikasta. Kysymys on siitä, että saamme koko maan mahdollisuudet käyttöön ja joka puolella Suomea on ihmisen mahdollisuus elää ja kehittää itseään.

Kurvinen on puhunut voimakkaasti korkeakoulutuksen keskittämistä vastaan. Koulutusvastuita on lisätty jo aiemmin tällä vaalikaudella, samoin korkeakoulujen aloituspaikkoja jo olemassa oleville koulutusaloille.

Uudet koulutusvastuut astuvat voimaan vuonna 2023. Valtioneuvosto päättää ministeriön käsittelemistä muutoksista virallisesti torstaina.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut