Suurin osa karanneista eläimistä saadaan takaisin kotiin omistajaa neuvomalla - Uutiset - Satakunnan Kansa

Hyvät neuvot puhelimessa ovat usein paras apu: Suurin osa karanneista eläimistä saadaan takaisin kotiin omistajaa neuvomalla

Etsijäkoiraliiton vapaaehtoiset tekevät vuosittain töitä yli tuhannen karkulaisen löytämiseksi.

Anneli Rajala-Virtanen kouluttaa 11 kuukauden ikäisestä italianvesikoira Ricosta etsijäkoiraa. Koulutus kestää vähintään kolme vuotta.

7.1. 10:27

Kun vanha vuosi vaihtuu uuteen ja rakettien pauke alkaa, osa lemmikeistä pelästyy niin paljon, että ampaisee omistajaltaan karkuun.

Viime viikonloppuna Etsijäkoiraliitolle ilmoitettiin koko maassa kuitenkin vain 12 karkulaisesta, kun vuotta aiemmin niitä oli 35.

Etsijäkoiraliiton kouluttaja Anneli Rajala-Virtanen pitää lukua poikkeuksellisen alhaisena, sillä uudenvuodenyönä karkulaisia on aina ollut paljon.

”Toivottavasti valistus on tuottanut tulosta”, hän toteaa.

Omistajilta karkaa vuosittain tuhansia lemmikkieläimiä. Karkulaisten perään hälytetään erilaisia etsijäpartioita, mutta pelkästään Etsijäkoiraliitolle tuli vuonna 2020 yli 1 500 ilmoitusta.

Niistä 892 oli koiria, 568 kissoja, 27 kilpikonnia, yhdeksän hevosta, kolme käärmettä ja kolme kania. Lisäksi karkulaisten joukossa oli yksi lammas, sika, vuohi, opossumi ja gekko.

”Suurin osa karanneista eläimistä kotiutuu puhelinneuvojen avulla”, Rajala-Virtanen tietää.

Jos niin ei kuitenkaan käy, katoamispaikalle hälytetään koirakko, eli hajutunnistuskoulutuksen saanut koira ohjaajansa kanssa. Koiran annetaan haistella karkulaisen omaa hajua kuten karvaa, kaulapantaa tai lelua, minkä jälkeen koirakko lähtee kadonneen jäljille.

Rico on heti juonessa mukana. Anneli Rajala-Virtanen antaa koulutuksen lopuksi koirilleen aina palkinnon.

Kun lemmikki katoaa, sen omistaja joutuu lähes paniikkiin.

Rajala-Virtanen kertoo, että ensimmäiseksi hätääntynyt soittaja pitää saada rauhoittumaan, koska eläin aistii pelon omistajansa äänestä. Kun eläin kuulee isäntänsä tai emäntänsä rauhoittuneen, se saattaa palata takaisin omistajansa näköpiiriin jo puhelun aikana.

Juoksemalla kissoja tai koiria ei kannata yrittää ottaa kiinni, eikä etsintäpartioihin palkata suurta ihmisjoukkoa.

”Kun eläin tarpeeksi pelästyy, se menee karkurimoodiin. Se menee piiloon ja pysyy siellä 4–5 päivää. Silloin se ei tunne edes omistajaansa.”

Rajala-Virtanen kertoo, että jos omistaja pystyy jäämään eläimen katoamispaikalle, sinne kannattaa sytyttää vaikka kertakäyttögrilli.

”Lämmin ruoka tuoksuu kauas, ja se ruuan tuoksu rauhoittaa. Jos kyse on sisäkissasta, se ei mene monta sataa metriä edemmäksi, mutta jos kyseessä on iso koira, se voi juosta pakoon kilometritolkulla”, Rajala-Virtanen sanoo.

Jos lemmikki karkaa sellaisessa paikassa, ettei omistaja voi jäädä katoamispaikalle, sinne voi jättää omistajan oman vaatteen. Eläin voidaan myös houkutella loukkuun hajujäljen avulla. Hajujälkiä tehdään esimerkiksi sukkahousuun laitetulla kostealla ruualla.

Anneli Rajala-Virtasella on lähes aina ollut koira. On ollut rottweileria ja perhoskoiraa, nyt cairnterrieri ja italianvesikoira.

Kokemäkeläiselle Anneli Rajala-Virtaselle etsijäkoiratoiminta on tärkeä henkireikä. Hänellä on ollut koira lähes aina.

Yksi niistä oli ”varma, tasainen ja kaunis” rottweiler, jonka kanssa Rajala-Virtanen oppi hakemaan hajuja. Toinen oli pieni perhoskoira, jonka kanssa hänen tyttärensä harrasti agilityä.

Sitten perheeseen tuli cairnterrieri Miisa, joka sai omistajansa tutustumaan etsijäkoiratoimintaan.

”Ajattelin, että olisiko se sellaista yhteistä mukavaa puuhaa, jota koiran kanssa voisi tehdä.”

Rajala-Virtanen kertoo käyneensä ensin etsijäkoirista kertovalla luennolla ja kun hänen mielenkiintonsa kasvoi, hän lähti mukaan alkeiskurssille ja ilmoittautui sen jälkeen mukaan treenirinkiin.

Jatkokurssin jälkeen hän opiskeli vielä kouluttajaksi ja on toiminut myös puhelinpäivystäjänä. Päivystäjiä koko maassa on neljä kerrallaan.

Rico ja varsinkin taustalla omassa häkissään odotteleva Miisa ovat heti valmiina ”töihin”, kun Anneli Rajala-Virtanen pukee niille etsijäkoiran liivit.

”Porin ryhmä” harjoittelee koiriensa kanssa Porin-Kokemäen alueella joka viikonloppu. Nimestään huolimatta suurin osa ryhmän jäsenistä on muita kuin porilaisia.

Rajala-Virtanen kertoo, että Porin, Ulvilan, Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen seudulla harjoituksissa käy yleensä kuudesta kymmeneen harrastajaa, mutta enemmänkin väkeä saisi olla. Etsintävalmiita koirakkoja koko maassa on vain 17.

Kouluttajan mielestä olisi tärkeää, että etsijäkoiria koulutettaisiin enemmän, vaikka ne eivät heti valmistuttuaan pääsisikään tositoimiin. Koirakon koulutus kestää vähintään kolme vuotta. Toimintaan voi lähteä mukaan, vaikka omistaja ei haluaisikaan koiraansa etsintävalmiiksi.

Rajala-Virtanen on ottanut koulutukseen mukaan jo myös italianvesikoiransa Ricon, vaikka Rico on vasta 11 kuukauden ikäinen. Ricosta tulee vielä joskus Miisan kaveri etsintöihin.

Etsijäkoiraliitto

  • Asiantuntijajärjestö, joka auttaa kadonneita eläimiä pääsemään takaisin kotiin.

  • Neuvoo myös eläintenomistajia puhelimessa ja pyrkii tiedottamisen avulla ennaltaehkäisemään eläinten karkaamista.

  • Perustettu vuonna 2008, mutta järjestäytynyt etsijäkoiratoiminta alkoi jo kuusi vuotta aiemmin.

  • Yli sata jäsentä, joista noin puolet on aktiivisia. Koirakoita koko maassa on vain 17.

  • Etsijäkoiraliitto auttaa vuosittain yli tuhatta kadonnutta koiraa, kissaa tai muuta eläintä.

  • Kadonneista puolet on koiria, noin 45 prosenttia kissoja ja loput viisi prosenttia muita eläimiä kuten kilpikonnia, kaneja ja hevosia.

  • Liiton neuvontanumero on 040 724 8614.

Lähde: Etsijäkoiraliitto

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut