Teknologiateollisuus tarvitsee 1 000 uutta osaajaa joka kuukausiTeknologiateollisuus tarvitsee 1 000 uutta osaajaa joka kuukausi - Uutiset - Satakunnan Kansa

Teknologiateollisuus tarvitsee 1 000 uutta osaajaa joka kuukausi

Valtaosa yrityksistä harkitsee rekrytointeja ulkomailta, mutta kansainväliset opiskelijat eivät tahdo päästä edes harjoitteluihin.

Suomi ikääntyy kovaa tahtia, toteaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle.

21.9. 20:43

Helsinki

Ammattikorkeakoulujen kattojärjestö muistutti yritysten omasta vastuusta, kun Teknologiateollisuus ry nosti tiistaina esille maahanmuuton ja jatkuvan oppimisen tarpeen alan työvoimatarpeen kattamiseksi.

Kattojärjestö arvioi jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn perusteella, että ala tarvitsee 130  000 uutta osaajaa seuraavien kymmenen vuoden sisällä. Tasaisesti jaettuna luku tarkoittaisi runsasta tuhatta uutta osaajaa joka kuukausi kymmenen vuoden ajan.

Tarpeesta puolet selittyy eläköitymisillä ja puolet yritysten kasvulla.

Kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia alan yrityksistä aikoo varmasti tai mahdollisesti rekrytoida kansainvälisiä osaajia seuraavien neljän vuoden aikana.

Erityisen paljon asiaa on harkittu metallien jalostuksessa ja tietotekniikassa, joissa kansainvälisiä rekrytointeja kertoi pohtivansa 95 prosenttia vastaajista.

– Lukujen valossa lahjomaton fakta on se, että Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Demografiamme on aivan kaamea, eli Suomi ikääntyy kovaa tahtia, järjestön varatoimitusjohtaja Minna Helle sanoi tiistaina.

Helteen mukaan isoja kysymyksiä ovat lupaprosessien saaminen riittävän ripeäksi sekä sen varmistaminen, että maahanmuuttajat ovat tervetulleita suomalaiseen yhteiskuntaan ja työpaikoille.

Yritykset nihkeinä harjoittelijoille

Myös kansainvälisiin opiskelijoihin pitää järjestön mukaan kiinnittää huomiota. Järjestön osaamispolitiikasta vastaava johtaja Leena Pöntynen sanoo, että Suomessa on iso työ heidän rekrytoimisekseen Suomeen valmistumisen jälkeen.

Arenen eli ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston toiminnanjohtaja Ida Mielityinen kääntää huomion takaisin yrityksiin. Hän kiinnittäisi huomiota kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla jo opintojen aikaisiin harjoitteluihin.

– Kyllä korkeakouluilla on tosi iso haaste saada sille jengille harjoittelupaikkoja. Siinä katse kääntyy teknologiateollisuuteen, muihin yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin, Mielityinen sanoo STT:lle.

Tutkintokoulutus vastaa hitaasti työvoimapulaan

Samaisen kyselyn mukaan kolme neljästä yrityksestä pitää kykyä ja motivaatiota jatkuvaan oppimiseen eniten merkitystään kasvattavana yleisenä taitona tulevina vuosina.

Järjestön osaamispolitiikasta vastaava johtaja Leena Pöntynen arvioi, että pelkkä monivuotinen tutkintokoulutus on liian hidas tapa vastata osaajatarpeeseen. Hän toivoi huomiota työelämää vastaaville muunto- ja täydennyskoulutuksille, joissa yritysten tarpeet huomioidaan ketterästi ja mieluiten jopa ennakoiden.

Täydennyskoulutuksen tarpeen allekirjoittaa Arenen Mielityinen. Hän huomauttaa, että esimerkiksi digitaalinen ja vihreä siirtymä eivät löytyneet tutkinnoista vielä 20 vuotta sitten.

– On aivan ilmeisen selvää, että meillä on satojatuhansia työllisiä, joiden täytyy saada kriittistä osaamista tutkinnon suorittamisen jälkeen, Mielityinen sanoo.

Hän sanoo, että ammattikorkeakouluissa yhteistyö yritysten kanssa on jo arkipäivää, joten koulutusten räätälöinti niiden tarpeisiin ei olisi uutta. Sen sijaan hänen mukaansa pitäisi pystyä ratkaisemaan, miten yhteiskunta, yritykset ja koulutettavat jakavat kustannukset.

– On täysin epärealistisista ajatella, että tämä setti olisi ratkaistavassa vain julkisin varoin.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos