Laadimme asiantuntijoiden kanssa ennusteen ensi vuodesta – Tällainen on hybridivuosi 2021 - Uutiset - Satakunnan Kansa

Laadimme asiantuntijoiden kanssa ennusteen ensi vuodesta – Tällainen on hybridivuosi 2021

Katsoimme kristallipalloon ja laadimme asiantuntijoiden kanssa ennusteen ensi vuodelle. Kevääseen asti mennään korona edellä, mutta sitten kurimus hellittää. Valon määrä lisääntyy.

Jos ennusteet pitävät paikkansa, vuosi 2021 on Kamala Harrisin, Joe Bidenin, Boris Johnsonin, rokotusten, kuntavaalien, kesätapahtumien, maskien, talouskasvun, ravintolaruokailun ja Huuhkajien vuosi. ­

27.12.2020 7:00

Vuosi 2021 on kiinalaisessa kalenterissa härän vuosi. Sitä pidetään sikäläisessä ajanlaskussa pohdinnan, sadonkorjuun ja varovaisten päätösten aikana.

Lähitulevaisuutta ennustettaessa katseet kannattaa kääntää kiinalaiseen kristallipalloon, koska vuosi 2020 jää taakse koronan vuotena, ja maailmankirjat sekoittanut pandemia sai alkunsa Kiinasta.

Pohdinta ja varovaiset päätökset ovat ensi vuonna varmasti paikallaan itse kunkin kohdalla. Kenties myös satokausi alkaa taas katokauden jälkeen.

Ainakin kuntavaaleissa puolueet ja ehdokkaat keräävät ääniä. Tulosten ennustaminen on toistaiseksi haastavaa vaalien paikallisesta luonteesta johtuen. Mitään ei voi laskea sen perusteella, että valtakunnallisten kannatuskyselyjen mukaan suurista puolueista kärjessä ovat nyt perussuomalaiset, sdp ja kokoomus. Keskusta on perinteisesti suuri ja mahtava kuntapuolue.

Maailmanpolitiikassa moni toivoo uuden ajan alkavan ja samalla vanhojen aikojen palaavan Yhdysvaltojen presidenttivaihdoksen jälkeen. Brexitin suhteen useimmat ovat tainneet menettää kaiken toivonsa.

Korona hellittää keväällä

Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen arvelee, että Suomessa väestö saadaan riittävästi rokotetuksi kevään 2021 aikana.

Juuri nyt vaarana kuitenkin on, että joulua edeltänyt ja juhlapyhien aikainen sosiaalisten kontaktien lisääntymien kiihdyttää epidemiaa.

– Vaikutukset näkyvät tyypillisesti sairaanhoidon tarpeen lisääntymisenä pari viikkoa tämän jälkeen, Lehtonen toteaa.

– Pääkaupunkiseudulla tartuntojen määrä on yhä melko korkea, ja edelleen on potentiaalia tartuntojen määrän kasvun nopeaan kiihtymiseen.

Lehtosen mukaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa talvi jatkuu tautitilanteen osalta vaikeana.

– Rokotesuoja saadaan todennäköisesti Euroopan laajuisesti riittäväksi kesään 2021 mennessä, eli hiukan pitemmällä aikataululla kuin Suomessa. Meillä on hyvä järjestelmä massarokotuksille.

Silti Lehtonen ennustaa pandemian vaikuttavan esimerkiksi matkailuun koko ensi vuoden ajan. Hän pitää myös todennäköisenä, että ennen maahanpääsyä etenkin monet Aasian maat edellyttävät tulijoilta todistuksia testauksista tai rokotuksista.

Diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen arvelee, että Suomessa väestö saadaan riittävästi rokotetuksi kevään 2021 aikana.­

Talous kääntyy kasvuun

Talouden näkymät olivat viime kevään koronatorjuntatoimien aikaan erittäin synkät. Moni ennusti Suomen syöksyvän konkurssiaallon myötä syvään lamaan.

Niin kehnosti ei sentään käynyt eikä ehkä käykään.

OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen arvelee pandemian toisen aallon koettelevan talouskehitystä vielä lähiaikoina, mutta enimmäkseen vain osassa palvelusektoria. Teollisuuteen toinen aalto ei näillä näkymin vaikuta paljoakaan.

– Ensi vuoden mittaan elpyminen jatkuu rokotteiden vähitellen painaessa pandemian taka-alalle, Heiskanen uskoo.

– Suomessa vaihtelut ovat olleet muuta Eurooppaa loivempia, eivätkä rajoitukset näytä juuri purreen kotimaiseen kulutuskysyntään.

Nyt näyttää Heiskasen mukaan siltä, että päättyvän vuoden bruttokansantuotteen kehitys voi olla hieman myönteisempi kuin OP-Pohjolan marraskuussa ennustama –4 prosenttia. Ensi vuodelle ennustettu 3 prosentin talouskasvu on yhä kohdallaan.

– Talouden näkymän kannalta pandemian kehitys on ensi vuodenkin osalta keskeisintä, Heiskanen muistuttaa.

– Vasta sen jäädessä taka-alalle alkaa valjeta, mitä pitkäaikaisia seurauksia kriisistä on. Itse odotamme kasvun jäävän vuosina 2022–2025 verkkaiseksi vuosien 2020–2021 suurien vaihteluiden jälkeen.

Asiat arvioidaan uusiksi

Ihmisten arjessa vuodesta 2021 tulee eräänlainen hybridivuosi, best of both worlds. Näin ennustaa tietokirjailija, idealisti ja luova johtaja Saku Tuominen.

– Kun koronakriisi alkoi, ihmiset sanoivat, että mikään ei palaa enää ennalleen, Tuominen muistelee kevättä.

– Itse hymyilin ja ajattelin melkein kaiken todennäköisesti palaavan ennalleen hyvinkin nopeasti. Nyt olen eri mieltä. Katkos on ollut niin pitkä, että uusia tapoja on ehtinyt muodostua ihan aidosti. Siksi uskon ensi vuodesta tulevan suuri uudelleenarvioinnin vuosi.

Tuomisen teorian mukaan ihmiset analysoivat, mitä ovat kaivanneet niin sanotusta vanhasta normaalista mutta pohtivat samalla, mistä uudesta eivät haluakaan luopua.

– Luulen että suurimmat muutokset ovat tavallaan pienimpiä.

– Emme esimerkiksi enää mene automaattiohjauksella palaveriin kaupungin toiselle puolelle vaan hoidamme asian etänä – kuten järkevää onkin. Sama pätee työmatkoihin. Niistäkin jää osa pois. Samalla etätöiden määrä jää monilla korkealle tasolle. Viikossa saatetaan tehdä vaikkapa kolme päivää työpaikalla ja kaksi kotona.

Lisäksi Tuominen arvelee ensi vuoden olevan laadukkaiden perusasioiden vuosi. Hän viittaa esimerkiksi ravintoloihin, muotiin ja ostoskäyttäytymiseen.

– Vähemmän kikkailua, enemmän hyvin tehtyä, kodikasta ja tunteisiin vetoavaa.

– Lisäksi tulee jotain, joka tavallaan rikkoo sen. Tulee jotain, joka on ihan vähän enemmän.

Ravintoloihin palataan

Muun muassa matkailualaa ja ravintolapalveluja edustava edunvalvontajärjestö MaRa kertoi joulukuun alussa ravintola-alan trenditutkimuksen tuloksista.

Ne viittaavat samaan suuntaan kuin Saku Tuomisen ennuste. Ravintolaruokailu palaa ennalleen pandemian jälkeen. Ruoan laatu on jo nyt noussut tärkeimmäksi kriteeriksi ruokapaikkaa valittaessa. Samalla edullisen hinnan merkitys on pienentynyt huomattavasti.

Kyselyyn haastateltiin runsaat 2 100 aikuisikäistä suomalaista. Lähes 75 prosenttia heistä aikoo jatkossa käydä ravintoloissa yhtä paljon kuin ennen koronakriisiä. Ravintolaruoan kuljetuspalveluja aikoo käyttää entistä enemmän 13 prosenttia vastaajista.

Ravintolaruokailu todennäköisesti palaa ennalleen pandemian jälkeen.­

Ympäristö nousee otsikoihin

Ympäristö ja ilmasto jäivät uutisaiheina tänä vuonna koronan varjoon. Esimerkiksi Greta Thunbergia ei maaliskuun jälkeen enää juuri näkynyt median kuvissa.

WWF Suomen asiantuntijat ohjelmapäällikkö Jussi Nikula, suojelujohtaja Jari Luukkonen ja meriasiantuntija Vanessa Ryan kokosivat pyynnöstä alan ennustepaketin. Sen mukaan 2021 on se luonnon ja ilmaston supervuosi, jonka piti olla 2020.

Tutkimustiedon viesti on selvä: aikaa muuttaa suunta on vielä, muttei enää kauan. Esimerkiksi ilmastotyössä päästövähennykset ovat olleet jatkuvasti riittämättömiä, joten vaarallisen ilmastonmuutoksen välttämiseksi tarvittavien päästövähennysten tahti on jatkuvasti jyrkentynyt.

Päättyvältä vuodelta siirtynyt ilmastokokous järjestetään marraskuussa Glasgow’ssa. Siellä Pariisin ilmastosopimuksessa mukana olevien maiden odotetaan esittelevän päivitetyt sitoumuksensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Päästöjätti Yhdysvaltojen toivotaan palaavan sopimukseen asap.

Sama siirtymä koskee YK:n biodiversiteettikokousta Kiinan Kunmingissa. WWF Suomen toive on, että valtiot sitoutuvat toukokuisessa kokouksessa muun muassa 30 prosentin suojelutavoitteeseen ja luonnon elinympäristöjen ennallistamiseen.

Mertensuojelussa EU-mailla on oltava vuonna 2021 valmiit merialuesuunnitelmat ja merenhoidon toimenpideohjelmat. Esimerkiksi Itämeren suojelussa ei ole toistaiseksi ylletty asetettuihin tavoitteisiin.

Suomessa uudistetaan luonnonsuojelulakia ja ilmastolakia. Lisäksi ensi vuonna pitäisi valmistua tiekarttoja muun muassa energian ja liikenteen päästövähennyksistä. Tiekarttoja pidetään tärkeänä askeleena kohti konkreettisia toimenpiteitä. Ne suunnitellaan tiekarttojen pohjalta.

Huuhkajat voi yllättää

Lopuksi urheilua. Ellei korona laita kampoihin ja vie voittoa kaikesta, Tokion kesäolympialaiset ja jalkapallon miesten EM-kisat ovat suomalaisittain vuoden 2021 ykkösurheilutapahtumat.

Musiikin ja urheilun helsinkiläinen moniottelija Tommy Lindgren tuumaa Huuhkajien kohtalossa olevan jotain runollisen kaunista.

– Ensin pääsyä jalkapallon arvokisoihin odotettiin vuosikymmeniä, ja kun unelma vihdoin toteutui, piti taas jäädä odottamaan.

– Itselläni on taskussa lippu Tanska–Suomi-matsiin. Sen verran epäileväinen kuitenkin olen, etten ole vielä varannut hotellia Köpiksestä. Nythän ei ole selvää, järjestetäänkö kisat alkuperäisen suunnitelman mukaisesti eri maissa vai ainoastaan yhdessä maassa. Entä onko yleisöä paikalla ollenkaan?

Tärkeintä Lindgrenille on, että kisat järjestetään. Mahtavaa niitä on katsoa televisiostakin.

Tommy Lindgrenin mielestä Huuhkajilla on kaikki saumat voittaa EM-otteluitaan. ­

Lindgrenin mielestä Huuhkajilla on kaikki saumat voittaa EM-otteluitaan. Ylimääräinen valmistautumisaika ja altavastaajan asema voivat antaa joukkueelle lisäedun.

– Lisäksi varsinkin Ranska-matsi latasi sellaisen buustin, että Huuhkajat voi pystyä mihin vain. Kun rosteri (kokoonpano) on samalla laajentunut Onni Valakarin ja Marcus Forssin kaltaisilla nuorilla, niin oudon itseluottamuksen tunne on vallannut alaa, Lindgren nauraa.

Hänen mukaansa palloilulajit ovat muutenkin nosteessa. Hyviä esimerkkejä ovat lajina futsal ja yksilönä Helmareiden Natalia Kuikka, joka pelaa Yhdysvalloissa maailman huippujen kanssa.

– Kaipuu ja jano on itselläni kyllä kova sen suhteen, että ensi vuonna pääsee taas katsomaan matseja.

– Vielä pitää muistaa hiihdon Oberstdorfin MM-kisat ja salibandyn miesten MM-kotikisat sekä tenniksessä Emil Ruusuvuori. Hänestä kuullaan taas ensi vuonna.

Tämän tiedämme nyt

Taivaan merkit ovat varmimpia signaaleja vuodelle 2021. Täydellinen kuunpimennys koetaan 25. toukokuuta Itä-Aasiassa, Australiassa, Tyynellämerellä ja Amerikoissa sekä täydellinen auringonpimennys 4. joulukuuta Antarktiksen yllä.

Jokseenkin varmoja ovat myös Suomen kuntakentän muutokset 1. tammikuuta. Honkajoen kunta liitetään silloin Satakunnassa Kankaanpään kaupunkiin.

Maakuntaa vaihtavat vuodenvaihteessa Isokyrö Pohjanmaasta Etelä-Pohjanmaahan, Iitti Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen, Heinävesi Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan, Joroinen Etelä-Savosta Pohjois-Savoon ja Kuhmoinen Keski-Suomesta Pirkanmaahan.

Kuntavaalit pidetään huhtikuussa.

Melko varmaa on presidentin vaihtuminen Yhdysvalloissa 20. tammikuuta, kun Joe Biden astuu virkaan Donald Trumpin tilalle.

Huomattavasti epävarmempi ellei jopa mahdoton on tieto, jonka mukaan kesäajan soveltaminen lopetetaan EU:ssa maaliskuussa.

Sama koskee Eurovision laulukilpailun normaalia järjestämistä Alankomaiden Rotterdamissa 18.–22. toukokuuta.

Suurista kesäfestivaaleista Provinssi, Ruisrock ja Pori Jazz aiotaan järjestää heinäkuussa sekä Flow elokuussa.

Urheilun epävarmaan kalenteriin on merkitty muun muassa ampumahiihdon MM-kisat Slovenian Pokljukassa 11.–21.2., hiihdon MM-kisat Saksan Oberstdorfissa 23.2–7.3., jääkiekon MM-kisat Latvian Riiassa ja Valko-Venäjän Minskissä 7.-23.5. sekä miesten salibandyn MM-kisat Helsingissä 3.-11.12.

Jos korona suo, jalkapallon miesten EM-kisat pidetään kesä-heinäkuussa ja Tokion kesäolympialaiset heinä-elokuussa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?