Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Pöytätenniksessä ei otsaa rypistellä

–Nuoristyö, Pori, pöytätennis lajina sekä kilpaurheilu. Näihin kiteytyvät Pöytätennis Porilaiset -83:n puuhamiehen Mika Heljalan ajatukset siitä, mikä auttaa jaksamaan vaivannäössä suomalaisella mittapuulla pienen lajin parissa. Maailmalla asetelma on toisenlainen, sillä pöytätennis on yksi laajimmin harrastetuista urheilulajeista. Suomessa on kaikkiaan noin tuhat lisenssipelaajaa. –On myönnettävä, että joskus tuota kysymystä on joutunut miettimään, hymähtää Heljala. Heljala on johtanut porilaisseuran toimintaa noin 15 vuoden ajan. Pelaajataustakin on kohtalaisen vahva. –Olen lapsesta asti harrastanut ja kokenut tämän vahvasti omaksi lajikseni. Olen ollut jo pitkään ytimessä. Suomen rankingissa olen noin keskitason pelaaja. –Iso juttu tässä liittyy työhön nuorten parissa. Näiden vuosien aikana tässä on ollut satoja lapsia, joista suuri osa toki jää pois jossain vaiheessa, sillä kilpailu vapaa-ajasta on kovaa. Liittokin panostaa nuorisotyöhön ja on mukana erilaisissa kouluihin suuntautuvissa projekteissa, kertoo Heljala. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Pohjanmaa-liigan osakilpailu on kuvaava läpileikkaus koko lajin tarjonnasta. Jokaisessa sarjassa pääsee kilpailemaan tosissaan, mutta ei kuitenkaan tarvitse liian vakavasti taistella rankingpisteistä. Ikähaarukkakin on valtavan suuri. –Vanhin osallistuja on 83-vuotias ja nuorin alle kymmenvuotias. Keskimäärin näissä kuudessa osakilpailussa on jokaisessa noin 50 osallistujaa. Heljalalle pöytätennisseuran toiminnan johtaminen on kuin toinen työ. Yhden vakituisen harjoittelupaikan puuttuminen tarkoittaa välineiden siirtelyä paikasta toiseen, salivuorojen varauksia sekä runsaasti muita valmistelutöitä, joten laji on osa Heljalan päivittäistä arkea. Aktiivisessa harjoitteluvahvuudessa on mukana noin 50 henkilöä. Parisenkymmentä porilaisnuorta kiertävät kansallisia kilpailuja, joten joka viikonloppu on jotain menoa jossain päin Suomea. –Nuorten toiminnassa on kuitenkin tämän lajin tulevaisuus. Ilokseni on monen kohdalla käynyt niinkin, että vanhemmat ovat tuoneet lapsiaan pelaamaan ja jääneet sitä kautta itsekin toimintaan mukaan. –Sitä ei voi koskaan tietää etukäteen, kuka jää pidemmäksi aikaa harjoitusrinkiin. Joskus vuosien panostus valmennukseen voi mennä ikään kuin hukkaan, mutta sille ei mahda mitään. Kyllä satsaus myös palkitsee. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Vaikka Pohjanmaa-liigan osakilpailussa ei tulosta tavoitella hampaat irvessä, porilaisseura tähtää silti menestykseen. Seuran nuorisokaarti on kansallisella tasolla sitä päässyt jo maistamaankin, ja maajoukkueen porttejakin on kolkuteltu. –Arki on raakaa seuratyötä, kuten muissakin lajeissa, joten SM-mitalit ovat aina palkkapäivä minullekin. –Ne kertovat, että on menty oikeaan suuntaan, eikä satsaus ole ollut turhaa. Seuratyötä ei kukaan tee pelkkä mitalinkiilto silmissä, mutta ilman tavoitteellista kilpailua tästä puuttuisi jotain, miettii Heljala. Osa palkintoa on kuitenkin Porin urheilutalon sunnuntaipäivänä koettu liikunnan ja kilpailemisen ilo. Pohjanmaa-liigan osakilpailussa ei kenenkään tarvinnut murjottaa, ei edes kiireisten tapahtuman järjestäjien. Pohjanmaalla ja sen lähiympäristössä pelattava sarja koostuu kuudesta osakilpailusta: Seinäjoki, Peräseinäjoki, Kurikka, Isojoki, Pori ja Lavia. Sarjat: Nuoret M15, rating MK ja harrastelijat, rating 1300, naiset, M1550, nelinpelit. Pistejako turnauksessa: 1) 75 p. 2) 50 p. 3–4) 30 p. 5–8) 20 p. 9–16) 10 p. Porilainen Mika Heljala johtaa kokonaiskilpailua Isojoen-turnauksen jälkeen. Pelijärjestelmä: Alkupoolit ja jatkopelit pelataan cup-muotoisina, tosin puolivälieristä eteenpäin voittaja ratkaistaan paras viidestä -sarjassa.