Kello oli kuusi iltapäivällä, kun Pesäkarhujen ja Lapuan Virkiän välinen naisten Superpesiksen ottelu pyörähti käyntiin keskiviikkona.
Lopulta vaadittiin peräti kolmisen tuntia, kunnes pisteet oli jaettu.
Lapualla pelattu kamppailu venyi ensin supervuoropariin ja sitten kotiutuslyöntikilpailuun, joka sekin ratkesi vasta kolmannella kierroksella.
Pitkä on myös porilaisten kotimatka, koska ottelu päättyi loppujen lopuksi Virkiän 2–1 (3–9, 3–1, 0–0, 6–5) -voittoon.
Kyseessä oli Pesäkarhujen kolmas peli tämän kauden runkosarjassa ja ensimmäinen tappio.
Porilaisten kokenut pelinjohtaja Jarkko Pokela ei muista, milloin olisi viimeksi kokenut yhtä pitkän pesäpallo-ottelun.
”Kyllä tämä listalla aika korkealle menee, varmaan kolmen tai neljän kärkeen”, Pokela pohtii.
”Ei sitä tajunnutkaan, kuinka pitkäksi ottelu venyi, kun sen aikana on niin sisällä pelissä.”
Pesäkarhut sai otteluun erinomaisen alun, mutta toinen jakso käynnistyi puolestaan Lapuan Virkiän komennossa.
Kotiutuslyöntikilpailussakin Pesäkarhut oli alkuun todella vahvoilla, mutta kotijoukkue osoitti sitkeytensä ja sai taisteltua kaksi pistettä itselleen.
Joukkueet taistelevat uudelleen perjantaina, jolloin pelataan Porissa.
Revanssi on sikäli onnekas, että nyt kumpikin joukkue joutui kokemaan yhtä pitkän koettelemuksen.
”Se olisikin paljon hankalampaa, jos perjantain vierasjoukkue tulisi paljon meitä tuoreempana peliin”, Pokela huomauttaa.
Kolmen tunnin kamppailu oireili myös kramppeina, jollaisesta kärsi ainakin Pesäkarhujen Silja Syrjälä, joka joutui makoilemaan hetken kentän pinnassa.
”Pysyimme kuitenkin ilmeisesti ihan terveinä. Kyllä kaikki varmaankin pelikunnossa perjantaina ovat”, pelinjohtaja Pokela arvioi nopeasti heti ottelun jälkeen.
Onko näin pitkä pesäpallopeli jo liiankin pitkä?
”On se liian pitkä, ainakin runkosarjassa. Ihan liian pitkä. Lopetus pitäisi saada nopeammin ja selkeämmin”, Pokela aprikoi.
”Pudotuspeleissä tämä tosin toimii.”
Pitkä ja rankka ottelu päättyi myös henkisesti vaikeasti, kun tuloksena oli häviö.
”Totta kai tällainen häviö kolahtaa henkisesti, kun on takana pitkä peli, mutta kyllä meillä hyvin energiaa on. Ei siinä mitään”, pelinjohtaja miettii.
Pesäkarhujen ykköspalkittu oli Emilia Linna.