Turun seudulla asuva poika rakasti jalkapalloa, rakastaa vieläkin. Hän oli niin lahjakas, että hänet nostettiin jo viisivuotiaana vuotta vanhempiin pelaamaan. Joukkueella oli kolme eritasoista peliryhmää, ja useimmiten poika pelasi parhaassa kilparyhmässä. Kunnes tapahtui jotain.
Poikaa alettiin jättää pois turnauksista ja harjoituspeleistä. Samalla pelipaikalla sai pelata toinen poika, jonka isä oli tullut joukkueen valmentajaksi samana vuonna. Pojan joukkueella oli vastuuvalmentaja sekä muita valmentajia, joista kolmella oli oma poika joukkueessa.
Myös muiden pelaajien vanhemmat olivat huomanneet epäkohtia joukkueen isävalmentajien toiminnassa. Asia vietiin seuran pelaajakoordinaattorille.
Siitä kuitenkin lähti tapahtumaketju, jonka päätteeksi poika siirrettiin pakolla joukkueesta toiseen, omanikäistensä joukkueeseen.
Viime kuussa urheilun oikeusturvalautakunta päätti, että Kaarinan Poikien päätös siirtää poika joukkueesta on kumottava, sillä seuran motiivit tehdä pakkosiirto olivat kyseenalaiset.
Kun joukko vanhempia oli vienyt viime syksynä havaitsemansa epäkohdat seurakoordinaattorille, näytti hetken, että asioihin tulee muutos.
Koordinaattori reagoi vanhempien huoleen ja lähetti pelaajien vanhemmille viestin. Siinä kerrottiin, että isävalmentajien osuutta oman lapsensa valmentamiseen vähennetään aina, kun se on mahdollista.
”KaaPohan myönsi isävalmentajien toimintaan liittyvät ongelmat, kun he lähettivät kirjeen”, vanhemmat kertovat.
Vanhemmat esiintyvät nimettöminä alaikäisen lapsensa suojelemiseksi. Sanoma on nähnyt vanhempien ja seuran välistä sähköpostivaihtoa.
”Seuran ohje ei kuitenkaan tässä kilparyhmässä millään lailla toteutunut, vaan isät valmensivat aina omia poikiaan”, he kertovat.
”Nuori vastuuvalmentaja on kyllä tukenut meidän poikaamme, nostanut hänet kilparyhmään ja valinnut isoon turnaukseen. Valmentajalla on ollut vastassaan nämä isävalmentajat.”
Oikeusturvalautakunnalle lähetetyssä valituksessa mainitaan, että vanhemmat olivat vieneet asian myöhemmin valmennuskoordinaattorille, joka oli ilmoittanut, että poika voi jatkaa joukkueessa vain, jos kaikki vanhempien kommunikointi menee jatkossa hänen kauttaan.
Vanhemmat eivät saaneet olla suoraan yhteydessä valmentajiin. Muuten poika joko siirrettäisiin vuotta nuorempien joukkueeseen tai hänen pitäisi vaihtaa seuraa.
”Meidän pojalla ei ollut omassa joukkueessaan yhtään treenipeliä, ja näiden isävalmentajien pojilla oli useita.”
26. helmikuuta tuli ilmoitus peliryhmistä, ja niissä poika oli merkitty kilparyhmään. Heti seuraavana päivänä oli seurassa pidetty kokous, jossa päätettiin pojan siirtämisestä vuotta nuorempien joukkueeseen. Vanhemmat olivat vastustaneet asiaa, ja sitä oli tarkoitus käsitellä johtoryhmän kokouksessa, kunnes asia poistettiin listalta.
Maaliskuun puolivälissä perheelle ilmoitettiin lopullisesti, että poika siirretään toiseen joukkueeseen, jolloin vanhemmat veivät asian oikeusturvalautakuntaan.
”Eiväthän pelitaidot voi heiketä hetkessä niin paljon, että ensin on kilparyhmässä ja sitten siirretään toiseen joukkueeseen. Jos vastuuvalmentaja olisi ottanut meidät palaveriin ja sanonut, että nyt on sellainen tilanne, että olisi parempi, jos poika menisi omanikäisten joukkueeseen pelaamaan, asia olisi aivan eri. Niin se normaalisti toimisi. KaaPo halusi meistä vain eroon”, vanhemmat kertovat.
Valituksen perusteissa sanotaan, että vanhempien mukaan pakkosiirtoon ei ollut hyväksyttävää syytä, sillä joukkueen vaihtuminen ei ollut lapsen edun mukaista. Vanhemmat kokivat, että lasta rangaistiin vanhempien ja seuran toimijoiden erimielisyyksistä. Joukkueessa on muitakin vuotta nuorempia, mutta ketään muuta ei siirretty joukkueesta toiseen.
Seuran vastineen mukaan siirto perustui vain ja ainoastaan pelaajakehityksen turvaamiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Seura kuvaili huoltajien käytöstä toistuvaksi ja häiritseväksi.
Oikeusturvalautakunta katsoi, että oli jossain määrin ristiriitaista, että pojan sijoittaminen joukkueeseen ja päätös hänen siirtämisestään toiseen joukkueeseen olivat ajallisesti niin lähekkäin.
Vielä sitäkin enemmän lautakunta kiinnitti huomiota siihen, että siirtopäätöstä oli käsitelty samassa yhteydessä vanhempien esittämän kritiikin kanssa, vaikka niiden tulisi seuran esittämien siirtosyiden perusteella olla täysin erillisiä asioita. Tämä viittasi vahvasti siihen, että siirtopäätökseen olisivat vaikuttaneet seuratoimijoiden kokemukset vanhempien käytöksestä.
Oikeusturvalautakunta myös piti poikkeuksellisena, että kesken kauden tehdään yhtäkkinen siirto joukkueesta, jossa poika oli pelannut vuosia. Lisäksi se oli toteutettu ilman pojan suostumusta, eikä ketään muuta pelaajaa ollut siirretty. Oikeusturvalautakunnan mukaan seuran olisi pitänyt kuulla pelaajaa asiassa.
Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta määräsi siirtopäätöksen kumottavaksi. Lisäksi seura joutuu maksamaan perheen valituksesta koituneet noin 3 500 euron kulut.
KaaPon puheenjohtaja Olli Tuominen on kritisoinut päätöstä somessa. KaaPo julkaisi asiasta myös tiedotteen. Seura ilmoitti luottavansa valmentajien ammattitaitoon oikean joukkueen valitsemisessa pelaajille.
”Seuran linja on, että vanhemmassa ikäluokassa pelaava pelaaja palaa takaisin oman ikäluokan ylimpään peliryhmään, mikäli ei vanhemmassa ikäluokassa mahdu ylimmän peliryhmän runkopelaajiin”, tiedotteessa sanotaan.
Seuran mukaan pelaajaa ei voitu kuulla, sillä ”pelaajan vanhempien toiveesta asiaa ei ole pelaajan kanssa käsitelty ennen kuin tapaus on vanhempien toimesta viety Urheilun Oikeusturvalautakuntaan”.
”Urheiluseuratoiminta vaatii molemminpuolista luottamusta seuratoimijoiden ja vanhempien välillä. Vapaaehtoiset ovat edelleen suomalaisen junioriurheilun kivijalka. Annammehan heidän tehdä työnsä rauhassa myös tulevaisuudessa?” tiedote päättyi.
Vanhemmat ihmettelevät, miksi seura ei ota mitään vastuuta, vaikka heidän on todettu toimineen virheellisesti.
”Surullisinta on se, että seura jatkaa linjaansa ja jopa lähettää tiedotteen, jossa kyseenalaistavat lautakunnan päätöksen. Siinä päätöksessä ei ole kyse pelillisistä asioista vaan siitä, että vanhempien kritiikki on vaikuttanut seuran päätökseen siirtää poika toiseen joukkueeseen.”
”Silti seura nostaa edelleen esiin pelillisiä asioita. He haluavat painaa villaisella sen, että he ovat toimineet väärin. Puolustaudutaan ja vielä väitetään, että me emme olisi halunneet, että lastamme kuullaan.”
Sanoma on nähnyt sähköposteja, joissa vanhemmat pyytävät, että heidän lastaan kuullaan muun muassa johtokunnan kokouksessa, jonka seura itse perui.
KaaPon puheenjohtaja Olli Tuominen kuitenkin sanoo, että vanhemmat kielsivät aiemmin seuraa kuulemasta pelaajaa.
”Näkemyksemme mukaan päätöksessä ei ole kyse kostosta. Meidät tuomittiin myös siitä, että pelaajaa ei ole kuultu, mutta 10. helmikuuta vanhemmat kielsivät olemasta yhteydessä pelaajaan ja kielsivät uudelleen 9.3. kokouksessa puhumasta pelaajalle. Pelaajaa ei kuultu johtokunnan kokouksessa, koska asiaa ei lopulta käsitelty siellä. Mielestämme asia ei kuulunut johtokunnan päätettäväksi vaan valmennuksen”, hän sanoo.
Vanhempien mukaan 10.2. pakkosiirrosta ei ollut vielä päätetty, joten poikaa ei haluttu sekoittaa asiaan. Seura ei ollut kutsunut poikaa 9.3. kokoukseen. Vanhempien mukaan väitettyä kieltoa ei kokouksessa esitetty, eikä Tuominen ollut edes paikalla kokouksessa. Sen sijaan vanhemmat olivat esittäneet seuran edustajille kysymyksen, miksi poikaa ei kuultu päätöstä tehtäessä.
Miksi pojan ilmoitettiin helmikuussa ensin olevan kilparyhmässä ja sitten hänet kuitenkin heti seuraavana päivänä päätettiin siirtää?
”En tiedä, millainen viesti helmikuussa on tullut. Jos oikein tulkitsen, maalis–huhtikuun peliryhmä (jossa pojan ilmoitettiin olevan) oli normaalia isompi ryhmä, ja otteluihin valitaan siitä pelaajia vähän tasosta riippuen”, Tuominen sanoo.
Koetaanko seurassa, että olisi toimittu millään lailla väärin?
”Jos tuon ikäisen pojan asioita puidaan oikeusturvalautakunnassa, niin varmaan jokainen voi katsoa peiliin, mikä on mennyt väärin.”
Vaikuttaako päätös seuran toimintaan?
”Varmasti pitää miettiä, mitä tämä tarkoittaa meille ja muille seuroille, kun valmennus ei saa päättää pelaajia. Se laittaa seuratoiminnan uuden eteen. En osaa suoraan sanoa”, mitkä ne muutokset ovat.
Vaikka oikeusturvalautakunta kumosi päätöksen, poika on siirtynyt toisen seuran joukkueeseen.
”Hän sanoi itse, että hän ei halua jatkaa seurassa, vaikka kaverit ovat siellä. Hän ei halua kohdata näitä tiettyjä valmentajia”, vanhemmat kertovat.
”Haluamme korostaa, että erimielisyydet KaaPon kanssa ovat koskeneet ainoastaan yhden joukkueen peliryhmää ja muutaman henkilön toimintaa. Meillä on paljon hienoja kokemuksia KaaPosta vuosien varrella. Toivomme asian jäävän tähän, jotta voimme poikamme vuoksi pikkuhiljaa palata normaaliin arkeen. Toivottavasti seura on samoilla linjoilla.”