Urheiluoikeuden asiantuntija, varatuomari Olli Rauste on tehnyt kirjan, jossa ei mässäillä nimillä eikä valokuvilla.
Rausteen urheilujuridiikkaa käsittelevässä teoksessa Kohti eettistä urheilua – käytännön opas (Tietosanoma) mainitaan nimeltä vain kaksi ihmistä ja näytetään yksi mustavalkoinen valokuva. Silti kirjassa on 418 sivua ja sen päälle 30 sivua sääntöliitteitä.
Yksi ainoa valokuva on keskeinen koko kirjan sisällön kannalta. Kuvassa on kolme vihannesrasiaa, joiden antamista evääksi kolmelle rytmisen voimistelun maajoukkueen urheilijalle Suomen voimisteluliitto piti urheilijoiden nöyryyttämisenä.
Vihannesrasioista otettua valokuvaa käytettiin todistusaineistona kurinpitoasiassa valmentaja Laura Ahosta vastaan.
Kirjassaan Rauste on pilkkonut rytmisen voimistelun kurinpitopäätöksen noin 20 osaan. Mitään ei ole salattu. Kaikki on tuotu julki Ahosen luvalla. Laura Ahosta lukuun ottamatta kirjassa ei mainita muita valmentajia nimeltä.
Toinen nimeltä mainittu on jääkiekkoilija Jere Karalahti, jonka nimi tulee esille vuoden 2008 oikeusturvalautakunnan päätöksistä, joita Rauste käy kirjassa läpi. Siihen aikaan päätöksissä näkyi vielä asianosaisen nimi.
Rausteen mukaan Ylen 16. marraskuuta 2022 julkaisema juttu teki Ahosesta ”hirviövalmentajan”, jota syytettiin epäasiallisista keinoista esimerkiksi urheilijoiden painonhallintaan liittyvissä asioissa. Jutussa voimistelijat kertovat jatkuvasta laihduttamisesta ja syömishäiriöistä.
Valmennuksen tavoitteena on saada rytmisessä voimistelussa mahdollisimman korkeat pisteet. Käytännössä tavoitteena on, että joukkueen urheilijat pitäisi saada "samaan muottiin". Joillekin se tarkoittaa, että pitäisi syödä enemmän. Joillekin se tarkoittaa, että pitäisi laihduttaa.
Rausteen mukaan valmentajat tekivät tätä työtä Ahosen johdolla Voimisteluliiton tietämänä yhdessä Urhea-akatemian konsulttien kanssa.
Voimisteluliiton asettama tavoite oli päästä rytmisen joukkueella ensimmäistä kertaa olympialaisiin Tokioon vuonna 2021. Se jäi puolen pisteen päähän.
Tammikuussa 2018 yksi voimistelija lopetti ja kirjelmöi laihduttamisesta Voimisteluliittoon, opetus- ja kulttuuriministeriöön ja olympiakomiteaan.
Vastauksessa Voimisteluliiton toimitusjohtaja ja puheenjohtaja kirjoittivat, että painonhallinta ja voimistelijoiden punnitseminen ovat olennainen osa lajia. Asia jäi silloin siihen.
Voimisteluliiton johto tiesi siis ainakin vuodesta 2018 asti, että Ahonen kontrolloi valmentajana urheilijoiden painoa.
Olli Rauste sanoo, että urheilussa nostetaan oikeusjuttuja monta kertaa liian heppoisin perustein.
Jupakka sai alkunsa, kun voimistelumaajoukkueen käyttämä Urhean ravintovalmentaja huolestui asiasta ja teki ilmoituksen Suomen urheilun eettiseen keskukseen (Suek).
Sen tutkintaraportit eivät ole julkisia, vaan ne on tarkoitettu urheilun sisäistä, tässä tapauksessa Voimisteluliiton, kurinpitoa varten.
Ravintovalmentaja aloitti yhteistyön Ahosen kanssa syksyllä 2018. Suekiin hän teki ilmiannon kesäkuussa 2021.
Asia eteni Voimisteluliiton kurinpitomenettelyyn, joka vuoden päivät asiaa selviteltyään linjasi, ettei Ahonen ole asiassa syypää, koska Voimisteluliiton johto oli siitä tiennyt.
Ahonen sai lievimmän mahdollisen seuraamuksen eli huomautuksen tai varoituksen. Häntä ei tuomittu toimintakieltoon, kuten liitto vaati.
”Koko kurasaavillinen kaadettiin kertaheitolla Ahosen niskaan. Ylen jutun jälkeen Voimisteluliitto siirsi Ahosen syrjään SM-kilpailujen arvostelutuomarin tehtävästä ja Suomen olympiakomitea pudotti rytmisen voimistelun maajoukkueen pois tehostamistuen piiristä”, Rauste kirjoittaa kirjassa.
Hän lainaa vielä kurinpitolautakunnan päätöstä, jossa sanotaan, ettei valmentajia voi laittaa asiasta vastuuseen:
"Jos painonhallintaa halutaan rajoittaa rytmisen voimistelun valmennuksessa, muutoksen ja vaatimusten tulee lähteä lajista ja lajiliitosta itsestään. On kohtuutonta asettaa yksittäiset valmentajat, jotka ovat liiton palkkaamana ja ohjauksessa suorittaneet valmennustehtäviään liiton asettamiin tavoitteisiin tähdäten, vastuulliseksi painonhallinnan käyttämisestä valmennuksessa."
Miten vihannesrasiat liittyvät Ahosen hyllyttämiseen ja syyllistämiseen?
Ahonen oli kiinnittänyt harjoituksissa huomiota, että joillain urheilijoilla ei ollut mukana evästä, kun päivä on pitkä. Ravinnon puute voisi altistaa urheilijat syömään illalla epäterveellisesti.
Voimistelijat kertoivat, ettei heillä ole päivän aikana tilaisuutta laittaa eväitä, koska koulun päätyttyä oli jo kiire harjoituksiin.
Ahonen sanoi, että hän voi tehdä voimistelijoille terveelliset eväät seuraavan illan harjoituksiin. Kukaan voimistelijoista ei ollut tätä vastaan.
Valmentaja tiedusteli ajatuksensa sopivuutta myös joukkueen psyykkiseltä valmentajalta, joka piti sitä hyvänä. Sen jälkeen Ahonen valmisti kotonaan kolme juures- ja vihannesrasiaa, joissa oli kukkakaalia ja porkkanaa.
Myöhemmin Ahonen kysyi Whatsapp-viestillä, mitä urheilijat pitivät vihanneksista. Voimistelijat vastasivat seuraavasti:
A: ”Kukkakaali ei ole suosikkini, muuten oli hyvä.”
B: ”Kasvikset maistuivat erittäin hyvin.”
C: ”Joo nää oli hyvät.”
Seuraavaan eväsrasiaan Ahonen pani kukkakaalin sijasta parsakaalia.
Näistä kukkakaalia ja porkkanaa sisältävistä rasioista syntyi kohu.
Kun kurinpitomenettely käynnistyi runsaat kolme vuotta myöhemmin, Voimisteluliitto esitti tammikuussa 2022 syytekirjelmän, jossa yhtenä kohtana oli, että valmentaja oli nöyryyttänyt antamalla vihannesrasiat. Voimisteluliiton kurinpitovaliokunta oli eri mieltä.
”Sain lukea syytekirjelmästä ihan kaameita asioita. En voinut uskoa, että joku on kokenut niin pahoja asioita. Jos joku kokenut, kuten on kerrottu, haluan pyytää anteeksi. Olen selkeästi epäonnistunut, jos on ollut tilanteita, joita on kuvattu”, Ahonen sanoo.
Kurinpitovaliokunta totesi, ettei ammattilaisten avulla toteutettava melko tiukkakaan painokontrolli riko millään tavalla liiton sääntöjä.
Nykyään painokontrolli on liiton luottamusjohdonkin mielestä aivan olennainen osa valmennusta, Rauste toteaa kirjassa. Hän toimi kiistassa myös Ahosen asianhoitajana.
Valmentaja ja lääkäri Laura Ahonen ei halua kommentoida Suomen voimisteluliiton toimia: ”Vallitsee sellainen ilmapiiri, etten sano enempää.”
Ahonen sanoo, että kaikki kirjassa mainittu on totta.
”Toivon, että voimistelijoiden ja valmentajien ei tarvitse kohdata näitä tilanteita. Minulla ei ole salattavaa. Tiedän, mitä on tapahtunut. Olin valmentanut 27 vuotta ilman palkkaa. Siksi olin kesäkuussa 2021 järkyttynyt, että asia oli viety Suekin tutkittavaksi. En tiennyt, kuka syytti ja mistä syytti”, Ahonen kertoo.
”Nuoret valmentajat puuttuvat. Kuka haluaa enää valmentaa pienellä palkalla kuutena päivänä viikossa, kun selkeät ohjeet urheilun kattojärjestöiltä puuttuvat. Mitä meidän pitää vastata huolestuneille valmentajille. Tämä on selkeä viestini.”
Ahonen jäi vuodenvaihteessa pois rytmisen voimistelun maajoukkuevalmentajan paikalta ja jatkoi helsinkiläisen Elise Gymnastics -seurassa valmennuspäällikkönä. Toiselta ammatiltaan hän on keuhkolääkäri.
Nyt asia on Urheilun oikeusturvalautakunnassa niiden muutaman osateon osalta, joissa Ahosen katsottiin rikkoneen sääntöjä.
Tammikuussa 2019 hän oli punninnut kaksi voimistelijaa kahdesti saman viikon aikana. Maaliskuussa 2019 oli ollut kaksi sellaista viikkoa, jolloin kaksi voimistelijaa oli punnittu kahdesti.
Voimisteluliiton kurinpitovaliokunnan mielestä vain yksi punnitus per viikko oli sallittua.
”Mitään sääntöä asiasta ei ole, mutta tähän kurinpitovaliokunta veti rajan”, Rauste sanoo.
Tammikuussa 2021 pidetylle leirille Ahonen hyväksyi mukaan yhden voimistelijan, joka oli osallistunut kahteen harjoitukseen sairastamansa koronavirustaudin jälkeen.
Kurinpitovaliokunta katsoi, että Ahosen olisi pitänyt kieltää voimistelijan osallistuminen leirille, koska voimistelija ei ollut käynyt ennen leiriä lääkärintarkastuksessa.
”Tämä on kurinpitovaliokunnan mielestä ollut rikkomus eettistä säännöstöä vastaan”, Ahonen sanoo.
Hän on valittanut tästä uudesta tulkinnasta, koska siitä ei ole sääntöä.
Lisäksi Ahonen oli viiden vuoden olympiavalmennusperiodin aikana päästänyt suustaan neljä sellaista yhden lauseen mittaista lausahdusta, jotka kurinpitovaliokunta katsoi epäasiallisiksi. Esimerkiksi yksi lausahduksista oli, että urheilija ”hukkaa aikaansa”.
Oikeusturvalautakunnan päätös on luvattu kesäkuuksi.