Mykistävä. Sellainen oli pika-aituri Reetta Hurskeen hallikausi, joka huipentui viikonloppuna Turkin Istanbulissa sisäratojen Euroopan mestaruuteen 60 metrin aidoissa.
Hurske, 27, aitoi hallikaudella voitosta voittoon, ennätyksestä toiseen ja lopulta uransa ensimmäiseen arvokisamitaliin.
Hurske aitoi EM-kultaan Suomen ennätystä sivuavalla ajalla 7,79. Näin Suomi sai Istanbulissa kaksi mestaruutta. Wilma Murto taivutti ykköseksi seiväshypyssä lauantaina.
Kaksi vuotta sitten Puolassa suomalaiset saivat kolme mitalia, muttei yhtään kultaista.
Hurske väläytti vauhtiaan jo sunnuntaiaamuna juostuissa välierissä, joissa hän oli nopein ajallaan 7,85. Lauantaina alkuerissä hän juoksi 7,93.
”Aamuvälierä oli hankala monelle. Oma tavoitteeni oli voittaa tänään kaksi juoksua. Välierä vahvisti itseluottamusta. Välierän jälkeen alkoi aika paljon sitten jännittää, mutta nyt tuntuu tosi hyvältä. Olen tyytyväinen, että hallitsin hermoni”, Hurske sanoi.
Aamun välierän jälkeen Hurske kertoi menneensä syömään ja hotellihuoneeseen, missä ajatuksiin oli tullut: ei hitto illalla vielä, ja silloin on tosi kyseessä.
Hän kuitenkin keskittyi muistamaan, mitä kisoista oli tultu hakemaan.
”Ajattelin, että nyt on uran tähtihetki ja on oikeasti mahdollisuus voittaa. Että en ole enää haastaja”, Hurske tunnelmoi.
Hurske on murskannut tällä kaudella Suomen ennätyksen viisi kertaa ja EM-kultajuoksussa hän sivusi sitä.
”Tuntui, että olin lähdössä aika aggressiivinen ja siinä ei annettu kauheasti siimaa. Tajusin, että kun tulin viimeiseltä aidalta alas, kukaan ei ollut näköpiirissä”, Hurske hymyili.
”Tuntuu ihan hiton hyvälle!”
Kaksien edellisten EM-hallien aitaykkönen Hollannin Nadine Visser juoksi hopealle ajalla 7,84. Sveitsin Ditaji Kambundji oli kolmas, 7,91.
Välierien isoin yllätys oli, että ranskalainen Cyréna Samba-Mayela putosi finaalista. Hän voitti viime vuonna hallissa maailmanmestaruuden ajalla 7,78.
Reetta Hurskeen kultailoa.
Tänä talvena hän juoksi yksitoista kertaa alle 7,90 sekunnin. Suomen ennätystä hän paransi viidesti.
Vuonna 2019 Hurske oli neljäs Glasgow´n EM-halleissa, mutta hävisi kamppailun pronssimitalista kahdella sekunnin sadasosalla Valko-Venäjän Elvira Hermanille.
Istanbulin finaalissa Hurskeen ei tarvinnut tuijottaa enää sadasosia.
Tärkeä syy hyvään hallikauteen oli se, että Hurske sai treenata terveenä.
Tamperelainen on ahkera kilpailija. Talveen mahtui 17 aitamatkaa ja kaksi 60 metrin sileän hallijuoksua.
Hurskeen valmentaja Marjukka Suihko on varma, että Hurkeen hyvä vire jatkuu myös ulkoradalla, jossa päätähtäin on asetettu elokuun MM-kisoihin Budapestissä.
”Reetan vauhti ei pysähdy 60 metrin jälkeen”, Suihko on sanonut.
Valmentaja Suihko on kulkenut Hurskeen rinnalla käytännössä koko tämän uran ajan. Suihko aloitti Pyrinnössä vuonna 1995 syntyneiden ryhmän kanssa, kun Hurske oli lapsi.
Tie tähän pisteeseen on ollut pitkä, mutta hieno.
”Reetta on ollut hyvin päämäärätietoinen ja uhrannut urheilulle. Onhan meillä ollut paljon vastoinkäymisiä ja paljon hienoja hetkiä. Se on aina se suola urheilussa”, Suihko kertoo.
EM-kisoissa Hurske ja Suihko saivat pääosin nautiskella, jännityksestä huolimatta. Sunnuntaina molemmat olivat hyvällä mielellä.
”Reetta sanoi, että hän voittaa tänään kaksi kertaa”, Suihko sanoo ja viittaa välierään ja finaaliin.
Pitkälle, yhä jatkuvalle yhteistyölle kirkkain mitali oli hieno palkinto.
”Harvoin näitä tilanteita tulee, että urheilija on huippukunnossa ja sitten vielä onnistuu täydellisesti arvokisafinaalissa. Ne eivät aina osu kohdalleen herkässä lajissa. Tämä on ollut mielettömän hieno kokemus ja suoritus tälle päivälle”, Suihko kehuu.
Edellinen suomalainen aitajuoksun Euroopan hallimestari oli Arto Bryggare, joka voitti 60 metrin aidat vuonna 1987 Liévinissä ja 1981 Grenoblessa, jossa matkana oli 50 metriä. Kaikkiaan Bryggarella on viisi EM-mitalia sisäradoilta.
Hurske on kaikkien aikojen kuudes suomalainen naishallimitalisti EM-kisoissa. Vuonna 1989 Haagissa Sisko Hanhijoki oli pronssilla 60 metrillä ja Ringa Ropo pronssilla pituudessa.
Kaksi vuotta sitten Ropon tytär Ella Junnila oli pronssilla korkeushypyssä ja Lotta Kemppinen juoksi hopeaa 60 metrillä.
Kaikkiaan suomalaisilla on nyt 35 mitalia EM-halleista niiden alkuhetkestä vuodesta 1966 alkaen: 12 kultaa, 9 hopeaa ja 14 pronssia.
VÄLIERIEN toinen suomalaisjuoksija Annimari Korte oli erässään viides ajalla 8,13. Eroa neljänteen sijaan ja finaalipaikkaan jäi 0,11 sekuntia.
Korte oli tyytyväinen, että sai kilpailla ensi kertaa urallaan EM-halleissa. Hänen hallikauteensa mahtui kaikenlaisia takkuja, mutta aiemmin juostu oma ennätys 8,03 ja EM-välieräpaikka jättivät hyvän maun suuhun.
”Olen ollut valmis lopettamaan hallikauden vähän jokaisen kisan jälkeen, mutta kyllä kannatti lähteä EM-halleihin. Kisoihin on vaikea päästä, ja vielä vaikeampi oli mennä täällä välieriin. Nyt olin erän viides, kun neljä parasta meni finaaliin”, Korte sanoi.
Hurskeen ja Kortteen vauhti lupaa joka tapauksessa huimaa suomalaista kilpakautta naisten pika-aitoihin. Siihen oman sanansa haluaa sanoa myös Porin Nooralotta Neziri, joka tekee paluuta parin viime vuoden vaikeuksiensa jälkeen.
Elmo Lakka ei saanut rytmiään kohdalleen miesten 60 metrin aitojen välierissä. Lakka oli erässään seitsemäs ajalla 7,83.Lauantaina alkuerissä hän juoksi 7,75.
”Jäin lähdössä ja läksin vähän liikaa puskemaan. Juoksu hakkasi sitten aitoja päin. Ei vaan ollut malttia juosta”, sanoi Lakka, joka juoksi kaksi viikkoa sitten SM-halleissa 7,67.