Jos Narukerän ja Akilleksen välieräsarjasta haluaa viedä jotain tutkintaan, se pitäisi tehdä edes oikeasta asiasta.
Joona Rajalan rangaistuslaukausta edeltäneet vaiheet kuohuttavat ymmärrettävästi tunteita ja jokainen voi tehdä tulkintansa, kuuluiko sellainen tuomita. Korostiko Rajala rikettä ja mitä kaikkea tapahtuikaan jo aiemmin pelissä?
Näitä saa vapaasti pohtia. Tunteiden leimahtaminen on ymmärrettävää.
Se, mikä alittaa matalimmankin riman, on Akilleksen kotisivujen otteluraportti sunnuntaina, noin vuorokausi jo pelatun toisen välierän jälkeen.
Eri seurojen omat raportit ovat joskus kiihkeiden kamppailujen jälkeen söpöllä tavalla tunteikkaita. Värilasit ovat ilmiselvästi oman logon sävyiset, eikä siinä ole mitään väärää. Siksi ne ovat seuran sivuilla ja tarjoavat varmasti lukijakunnalleen paljon.
Kokonaan toinen asia on mollata koko vastustajajoukkue epäurheilijamaiseksi, nostaa sieltä erityisesti joku pelaaja esiin ja jopa viime kevään pudotuspeleihin vedoten kyseenalaistaa nimeltä mainiten ottelun erotuomarin puolueettomuus. Jopa ennustaa, että kolmannessa välierässä vastassa on mitä tahansa tekevä porilaisjoukkue, kotiyleisö ja tuomarit.
Tuomareiden korvaukset ovat sen verran pienet, ettei niiden takia kukaan jaksa määräänsä kauempaa olla solvausten kohteena. Puolueellisuudesta syyttäminen ilman todellista näyttöä on alhaista.
Tämä kaikki siinä viitekehyksessä, että itse korostetaan lajin reilun pelin sääntöjä ja urheiluhenkeä. Samalla silti jätetään tilaa ajatukselle, että taustalla halutaan vaikuttaa keskiviikon pelin tuomarivalintaan.
Kuten mainoksissa, paras kohta jää viimeiseksi: kaikki tämä tapahtuu nimettömänä, sillä kirjoittajaksi on merkitty Akilles Bandy.
Urheiluseurojen nettisivuja olen satunnaisesti selaillut niin kauan kuin niitä on ollut. Koskaan aiemmin en ole lukenut mitään vastaavaa.
Tarkastuspyynnön tapahtumista pitäisi olla ilmiselvä kielteinen päätös, mutta kun puhutaan Suomen amatöörilajeista, kaikkeen täytyy varautua.
Joka tapauksessa voi sanoa, että mikäli Jääpalloliitto nyt antautuu yhden yksittäisen seuran käsilaukuksi, alkaa koko lajin tulevaisuus olla kyseenalainen.
Koko touhulta menee pohja pois, mikäli tämänkaltainen tulosmanipulaatio sallitaan.
Rangaistavaa pitäisi olla myös uhkailun, että me emme pelaa, mikäli te ette tee, kuten haluamme. Kumpi ohjaa purtta, liitto vai seura? Tämä on oikeasti kohtalokas kysymys.
Otetaan pieni esimerkki. Englannin Valioliigassa Arsenal kärsi tappion, kun paitsiomaali hyväksyttiin. Seurauksena ei ollut mitätöinti ja uusintapeli, vaan anteeksipyyntö. Jos jokainen kyseenalainen tuomio tai kenties jopa rangaistuksen kalastelu johtaisi uusintaotteluun, tuoreimpia jalkapallon MM-kisoja pelattaisiin vieläkin.
Miten mahtaa käydä talousrakenteeltaan hieman erilaisessa lajissa, kuten jääpallo?
Vähintä, mitä voisi toivoa, on rohkeus seisoa virallisen kannanoton takana omalla nimellään.
Sillä ei kai nyt sentään kukaan oleta, että koko Akilles Bandy ja iso osa porvoolaisista ajattelevat noin.
