Porin vuoden urheilija on tyly itselleen: viime vuoden arvosana 6+

Matti Mattsson valittiin kolmannen kerran Porin vuoden urheilijaksi. Vuoden nuoren urheilijan palkinnon sai Olaus Alinen. Martti Laippala -palkinto meni Antero Kivelälle.

Matti Mattsson sai kolmannen Porin vuoden urheilija -palkintonsa. Haastattelemassa on tilaisuuden juontanut toimittaja Karri Laihonen.

21.1. 11:30

Pori

EM-hopeaa. MM-kisojen kahdeksas. Vuoden uimari Suomessa. Porin vuoden urheilija.

Porin Uimaseuran Matti Mattssonin vuosi oli sivusta seurattuna hyvä. Se ei ollut täysosuma, mutta ennen kaikkea Mattsson piti itsensä niillä menestyksen aalloilla, joihin hän palautti itsensä vuonna 2021.

Mattsson itse ei kuitenkaan ollut tyytyväinen.

Hänellä on ollut usein tapana antaa itselleen arvosana vuoden päätteeksi, mutta muille hän ei ole arvioistaan kertonut. Vuoden 2022 päätteeksi hän poikkeuksellisesti julkaisi Instagram-tilillään arvosanansa: 6+.

”Onhan se aika alhainen. Ei ehkä saisi olla itselleen niin kärkäs, vaan pitäisi olla avarakatseisempi”, naurahti Porin vuoden urheilija -palkinnon lauantaina vastaanottanut Mattsson.

”Jos olisin vaikka vuonna 2018 voittanut EM-hopeaa, olisin ollut onneni kukkuloilla.”

Eikä hän toisaalta EM-hopeaa nytkään huonona saavutuksena pidä. Mitali on aina mitali. Lisäksi hän pääsi siihen harvalukuiseen kastiin, jotka ovat pystyneet arvokisamitaliin niin olympialaisissa kuin MM- ja EM-kisoissakin.

”Ei meitä taida Suomessa olla kuin kolmisenkymmentä.”

Heitä on 28. Uinnissa heitä on kolme: Jani Sievinen, Antti Kasvio ja Mattsson. Porissa heitä on neljä: painonnostajat Kaarlo Kangasniemi ja Jouni Grönman, jousiampuja Kyösti Laasonen sekä uimari Mattsson.

Nälkä kasvaa syödessä, tai ainakin urheilijan omat odotukset. Kun Mattsson ui vuonna 2021 olympiapronssia ja paransi 200 metrin rintauinnin SE-aikaansa, hän halusi painaa kaasua yhä kovempaa.

Vauhti olisikin voinut olla kovempaa. Mattssonin vuosi oli muuten terve, mutta kolme kertaa hänen alaselkänsä jumiutui pahasti. Jokaisesta selkäjumista tuli aina parin viikon tauko.

”Kerran keväällä, kerran kesällä ja kerran loppusyksyllä.”

”Kun esimerkiksi ennen juhannuksena olleita MM-kisoja piti tehdä kovia treenejä, jouduimmekin selän takia tekemään hätäisiä ratkaisuja. Jouduimme vähän oikomaan, emmekä päässeet harjoittelemaan aivan optimaalisesti.”

Koska Mattsson ei saanut ehjää harjoituskautta, vuoden arvosana hänen silmissään laski.

Rintauinti käy Mattssonin kilometreillä alaselän päälle. Selkä menee notkolle joka vedolla.

Syksyn jälkeen Mattssonilla ei ollut selkäongelmia. Uimari on tehnyt tiukkaa jumppaa fysioterapeuttinsa Mika Kerokosken johdolla, jotta ”korsetti pysyy kasassa”.

Tänä vuonna Mattssonin päätähtäin on heinäkuussa Japanin Fukuokassa järjestettävissä MM-kisoissa.

”Uinnissa tulostaso aina elää. Olympiavuosina usein ennätykset paukkuvat, mutta varmasti Fukuokassakin on uitava vähintään ennätykseen pintaan, jos aikoo menestyä.”

Mattsson täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Hän tiedostaa, että nuoria haastajia tulee koko ajan kärkkymään mitalisijoja. He voivat tulla raketin lailla, kuten Australian Zac Stubblety-Cook. Hän teki keväällä 2020 monen sekunnin hyppäyksen. Nyt hän on ME-mies, olympiavoittaja ja maailmanmestari.

Japani on ollut Mattssonille hyvä. Sieltä mies haki olympiapronssissa. Siellä hän haluaa menestyä myös tänä vuonna nuoremmista haastajista huolimatta.

Menestys vaatii ehjää harjoituskautta. Silloin kenties vuoden 2023 arvosana kipuaa kohti kiitettävää.

Porin vuoden nuoreksi urheilijaksi valittu Olaus Alinen ei päässyt paikalle, joten sen kävi noutamassa hänen isänsä Klaus Alinen. Palkintoa luovuttamassa olivat Tapio Pukkila, Vesa-Pekka Järvelä ja Ville Aalto-Setälä.

Martti Laippala -palkinto myönnettiin Antero Kivelälle, joka oli estynyt olemasta läsnä LuKi-82:n pelimatkan takia. Palkinnon noutivat Anteron tytär Sini Charlotta Kamberg sekä tyttärentytär Janna Lyydia.

Palkinnot

Porin vuoden urheilija

Äänestystulokset: 1) Matti Mattsson 98 pistettä (8 ykkössijaa), 2) Peppi Konsteri 58 (2), 3) Joel Armia 57 (1), 4) Pihla Salonen 38 (1), 5) Niko Ojamäki 36 (1), 6) MuSa-futsal 29 (2).

Porin vuoden urheilija valitaan Porin urheilutoimittajain kerhon jäsenäänestyksessä. Palkinto on jaettu vuodesta 1965. Mattssonille voitto oli kolmas. Aiemmin hänet on valittu Porin vuoden urheilijaksi 2013 ja 2021. Eniten voittoja on Leo-Pekka Tähdellä, joka valittu Porin vuoden urheilijaksi peräti kymmenen kertaa.

Mattssonin kommentti: ”Minulle tämä titteli on aina iso asia. Pori on urheilukaupunki ja tämän palkinnon voittajien listalla on kovia nimiä.”

Porin vuoden nuori urheilija:

Olaus Alinen, amerikkalainen jalkapallo: Maailman- ja erityisesti Amerikan-laajuisesti tämä nuorukainen oli vuoden puhutuin ja halutuin porilainen. Tietään huipulle ja suomalaiseen urheiluhistoriaan raivaavalla raamikkaalla nuorella miehellä oli ovet avoinna 46 yhdysvaltalaiseen yliopistoon. Niistä hän valitsi kaikkein kovimman. Jo nyt hän pääsi ensimmäisenä suomalaisena lajinsa tulevaisuuden tähtien otteluun. Jo nyt hänet valittiin lajinsa vuoden parhaaksi urheilijaksi Suomessa.

Martti Laippala -palkinto:

Antero Kivelä: Jääkiekossa maajoukkuepelaaja, valmentaja kolmessa eri lajissa, seurajohtaja neljännessä lajissa. Pelaajana Ässissä yksi Suomen mestaruus, kolme hopeaa ja yksi pronssi. Valmentajana kolme Suomen mestaruutta. Mies, jonka elämä on urheilu, urheilu on elämää.

Martti Laippala -palkinto myönnetään porilaisen urheilun hyväksi tehdystä työstä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut