Suomalaisia hämmentävä laji­liiton nimi voi joutua pian historiaan

Suomen urheiluliiton puheenjohtajan Riikka Pakarisen mukaan liiton olisi aika pohtia nimensä vaihtamista, sillä se hämmentää ihmisiä. Pakarinen arvostelee kovin sanoin Kansainvälisen olympiakomitean toimintaa.

Riikka Pakarinen kävi edellisen kerran Olympiastadionilla Ruotsi-ottelussa syksyllä. Maaottelu tuotti Suomen urheiluliitolle noin 400 000 euroa.

10.1. 10:43

IsoisTA suomalaisista urheilulajeista jalkapallossa, jääkiekossa ja yleisurheilussa ei ole vielä koskaan ennen ollut naista lajiliiton puheenjohtajana.

Nyt on, kun Riikka Pakarinen aloitti syksyllä Sami Itanin tuuraajana Suomen Urheiluliiton (SUL) puheenjohtajana. Sairauslomalla oleva Itani ilmoitti joulukuussa, ettei hän jatka yleisurheilijoiden nokkamiehenä.

SUL:n liittovaltuusto valitsee Itanille seuraajan huhtikuussa. Pakarinen on vahva ehdokas, vaikkei hän ole virallisesti sitä vahvistanutkaan.

”Harkitsen asiaa rauhassa. Olen toki kiinnostunut, innostunut ja motivoitunut tekemään työtä yleisurheilun eteen tavalla tai toisella. Olen saanut lajista paljon ja koen, että vielä on paljon tehtävää”, 41-vuotias Pakarinen sanoo.

Lajiliiton puheenjohtajuus ei ole hänelle sukupuoliasia.

”Toki urheilujärjestöihin kaivataan tasa-arvoisuutta, myös sukupuolen osalta. Siinä olemme urheilussa muuta yhteiskuntaa perässä, vaikken naisasianainen olekaan.”

Pakarinen valittiin SUL.n hallitukseen samaan aikaan, kun Itani aloitti puheenjohtajana tammikuussa 2019. Varapuheenjohtajaksi Pakarinen valittiin tammikuussa 2020. Itania hän sijaisti koko tämän sairausloman ajan.

”On tehty porukalla isoja muutoksia ja talous on saatu tasapainoon”, Pakarinen kehuu Itanin aikaa.

Itani, 35, on entinen kymmenottelija, kun Pakarinen on juossut esteitä ja keskimatkoja SM-tasolla. Molemmilla on siten hyvä tuntuma urheilijan perusarkeen, mistä Itani on saanut nykyisiltä yleisurheilijoilta kiitosta.

Viime kesän neljän Euroopan mestaruusmitalin aniosta yleisurheilu on Suomessa nosteessa. Varsinkin tytöt ja nuoret naiset ovat löytäneet lajin.

Poikien iso massa sen sijaan kallistuu joukkuepeleihin.

EM-mitalistit, seiväshyppääjä Wilma Murto, estejuoksija Topi Raitanen, kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä ja keihäänheittäjä Lassi Etelätalo, ovat kokeneita urheilijoita, jotka ovat osa Suomen maajoukkueen runkoa myös kaudella 2023.

”Selvää on, että valitsemme arvokisoihin kaikki niihin päässeet urheilijat. Kaikki maat eivät toimineet samalla tavalla, mutta se oli meidän linjamme.”

Pakarisen mukaan kesän 2022 menestys oli vasta alkusoittoa.

”Yleisurheilussa on satsattu paljon huippu-urheiluun. Sen linjan pitää jatkua. Huippujen asema on turvattava. Keulakuvien kautta saadaan lisää harrastajia yleisurheiluun. Samalla on muistettava, että kaiken toiminnan pohja on ruohonjuuritason seuratyössä”, Pakarinen sanoo.

Hänen 9- ja 13-vuotiaat poikansa harrastavat jalkapalloa, jääkiekkoa ja koripalloa.

Panostus huippu-urheiluun näkyy myös SUL:n budjetissa. Tänä vuonna liitto tekee tarkoituksella pienesti miinusmerkkisen tuloksen, kun se käyttää rahaa nimenomaan huippu-urheiluun ja valmennukseen.

Panostukset voidaan tehdä kertyneestä pääomasta.

”Tasapainossa oleva talous on edellytys pitkäntähtäimen menestykselliselle toiminnalle. Pieniltäkin paikkakunnilta voi nousta huipulle, vaikka meillä on samalla muutama iso kärkiseura ja valmennuskeskukset”, Pakarinen sanoo.

”Yleisurheilu on matalan kynnyksen halpa ja tasa-arvoinen laji. Urheilukenttiä on kaikkialla Suomessa. Yleisurheilu on myös ympäristön kannalta kestävä laji.”

Viime vuonna rahaa paloi poikkeuksellisiin isojen joukkueiden matkakuluihin heinäkuussa MM-kisoihin Eugenessa ja elokuussa EM-kisoihin Münchenissä.

”Selvää on, että valitsemme arvokisoihin kaikki niihin päässeet urheilijat. Kaikki maat eivät toimineet samalla tavalla, mutta se oli meidän linjamme. Arvokisat ovat tärkeitä urheilijoille”, Pakarinen sanoo.

Riikka Pakarisen mielestä SUL:ssa on vielä paljon työtä, vaikka paljon on saatu aikaankin.

Mitaleista ja menestyksestä huolimatta Suomen urheiluliitto sai heikon arvosanan T-Median syksyllä teettämässä mainetutkimuksessa. Suuri yleisö ei osaa yhdistää lajiliiton nimeä yleisurheiluun.

Suomen urheiluliitto mielletään käsittämään koko suomalaista urheilua. Silloin kun Suomen urheiluliitto perustettiin vuonna 1932, yleisurheilu oli niin iso laji, että lajiliiton nimi oli itsestään selvä. Tänä päivänä tilanne on toinen.

Pakarinen haluaa, että liitossa käydään keskustelua nimen vaihtamisesta esimerkiksi Suomen yleisurheiluliitoksi tai Suomen yleisurheiluksi.

Hän hakee vertailukohtaa Kansainvälisestä yleisurheiluliitosta, joka on päivittänyt nimensä muotoon Maailman yleisurheilu (World Athtletics, WA).

”Pohdinta liiton nimestä pitää panna käyntiin. Se olisi linjassa WA:n kanssa. Asiasta on käyty keskustelua SUL:n hallituksessa.”

Jatkossa urheilijoiden ääni kuuluu SUL:n hallituksessa entistä paremmin. Korkeushyppääjä Ella Junnila valittiin marraskuussa hallitukseen urheilijoiden edustajana. Lisäksi urheilijoita on SUL:n valiokunnissa.

”Yleisurheilussa on hyvä henki, ja positiivisuus näkyy. Urheilijat uskaltavat yrittää ja ottaa riskiä. Osaamista jaetaan lajin sisällä ja luodaan yhteistyötä. Olen iloinen, että yleisurheilijat osaavat ottaa kantaa tärkeisiin asioihin, vaikkei sitä heiltä vaaditakaan.”

”KOK on epädemokraattinen ja korruptoitunut. Linnakkeet estävät sitä uudistumasta.”

Kansainvälinen yleisurheiluliitto on ottanut tiukan kannan venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden paluuseen kansainvälisiin kisoihin. Niin kauan, kun Venäjä sotii Ukrainassa, se ei ole mahdollista.

Vuoden lopulla Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) linjasi, että Venäjän vastaisten urheilusanktioiden on jatkuttava myös tänä vuonna.

Siitäkin huolimatta, että KOK:n puheenjohtaja Thomas Bach ja Yhdysvaltojen olympia- ja paralympiakomitea ovat väläyttäneet, että Venäjä voisi palata kansainväliseen urheiluun.

Jos KOK sallisi venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden pääsyn vuoden 2024 olympiakisoihin, edessä voisi olla boikottiuhka. Yhdysvaltalaiset eivät sitä halua, koska Los Angeles järjestää vuoden 2028 olympiakisat.

Pakarisen mielestä vielä ei pidä puhua boikotista vaan saada lisää painetta KOK:n suuntaan, ettei Venäjälle anneta periksi.

”KOK on epädemokraattinen ja korruptoitunut. Linnakkeet estävät sitä uudistumasta. KOK pitäisi lakkauttaa, jos se ei pysty muuttumaan. YK:n alainen Unesco voisi alkaa vastata olympiakisojen järjestämisestä”, Pakarinen sanoo.

Itani oli KOK:n ja olympiakisojen suhteen vielä kriittisempi. Juhannuksena 2021 hän ehdotti HS:n vieraskynäpastalla, ettei järjestettäisi yksiäkään nykymuotoisia olympialaisia – ei etenkään KOK:n kaltaisen, alkujaan kauniista olympia-aatteesta täysin vieraantuneen organisaation johtamana.

Kuka?

Riikka Pakarinen

  • Syntyi elokuussa1981 Varkaudessa, entinen Manner.

  • Yhteiskuntatieteiden maisteri 2004 ja kauppatieteiden maisteri 2007.

  • Eduskunta-avustajan, lehdistöavustajan ja eritysasiantuntijan tehtäviä 2007–2009 ja 2017–2021.

  • Euroopan parlamentin jäsen 2009–2014.

  • Keskustan varapj. 2012–2014 ja taas 2020 alkaen. Espoon valtuutettu 2017 alkaen.

  • Metsäteollisuus ry:n edunvalvontapäällikkö 2015–2017. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry:n tj. 2019–2020.

  • Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja 2021–.

  • Suomen urheiluliiton varapuheenjohtaja 2020–2022 ja puheenjohtaja syksystä 2022 alkaen.

  • Ollut SM-tason juoksija esteissä ja keskimatkoilla, seura Varkauden Kenttä-Veikot.

  • Asuu Espoossa, 9- ja 13-vuotiaat pojat.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut