Juha Tamminen tapasi Pelén useammin kuin kenties kukaan toinen suomalainen: ”Lämmin ja nöyrä ihminen”

Juha Tamminen luonnehtii Peléä lämpimäksi, ystävälliseksi ja sydämelliseksi ihmiseksi.

Pelé ja Juha Tamminen TV Bandeirantesin studiossa MM-kisojen televisiokeskuksessa kesäkuussa 1986. Tamminen näytti Pelélle Iltalehteä.

30.12.2022 13:15

Valokuvaaja Juha Tamminen tapasi Pelén useammin kuin kenties kukaan toinen suomalainen. Kaksikko kohtasi toisensa niin jalkapallon MM-kisoissa kuin kotimaisilla kentillä Pelén vieraillessa Suomessa.

Tammisella on edesmenneestä legendasta vain hyvää sanottavaa. Ihmiset kuvailivat Peléä usein nöyräksi, minkä Tamminen voi kokemustensa perusteella vahvistaa.

”Oikein lämmin ja ystävällinen. Sydämellinen ihminen. Hän ei asettanut itseään millekään jalustalle ja kohteli kaikkia ihmisiä siten, että ollaan samalla tasolla”, Tamminen muistelee.

”Hän oli nimenomaan erittäin lämmin ja nöyrä ihminen.”

Pelé pelasi Copa Pelé -turnauksessa Italiaa vastaan São Paulossa 4. tammikuuta 1987. Turnausta kutsuttiin epäviralliseksi veteraanipelaajien MM-turnaukseksi.

Tammisen mukaan Pelé ei ollut lainkaan parikymppisinä monimiljonääreiksi nousevien nykytähtien, kuten Neymarin kaltainen henkilö.

”On Pelékin toilaillut elämässään, mutta hänestä ei varmaan kukaan pysty sanomaan pahaa: hieno ihmisenä kaikin puolin, eikä hölmöillyt sillä tavalla kuin [Diego] Maradona. Siinä mielessä kilpi on puhdas.”

”Hän oli nimenomaan erittäin lämmin ja nöyrä ihminen.”

Tamminen ja Pelé kohtasivat ensimmäistä kertaa Meksikon MM-kisoissa 1986. Tamminen oli kisoissa omaan piikkiinsä kuvaajana, mutta teki paikan päältä myös juttuja Uuteen Suomeen ja Iltalehteen.

Leijonin ja lampain urheilijoita arvioiva Iltalehti listasi jalkapallon SM-sarjakaudella 1986 pelaajia Peléiksi ja pelleiksi, mihin myös Tammisen saama työmääräys liittyi.

”Minun piti saada Peléltä haastattelu ja hänen käsiinsä Iltalehti, missä hänellä on tämä Pelét ja pellet auki. Oli melkoinen homma, että siellä pääsi Peléä haastattelemaan.”

Pelé ei Tammisen tietojen mukaan käynyt kisojen aikana paikan päällä kuin ilmeisesti yhdessä tai kahdessa ottelussa, sillä hän kommentoi pelejä Bandeirantesin tv-studiosta. Tamminen löysi legendan japanilaisen kisasponsorin cocktail-tilaisuudesta ja sai selville, mistä Pelén tavoittaisi MM-finaalia edeltävänä päivänä.

Pelé puhumassa Meksikon MM-kisojen aikana cocktailtilaisuudessa.

”Eihän me päästy tv-studioiden portilta eteenpäin. Ruotsalainen kaveri oli samalla asialla ja sovimme, että menemme yhdessä. Venasimme ehkä tunnin tai kaksi, mutta sitten meille tultiin sanomaan, että tulkaa huomenaamuna uudestaan. Finaalihan alkoi kello 12 keskipäivällä, ja olimme siellä yhdeksän aikaan.”

Lopulta Tamminen pääsi kolminkertaisen maailmanmestarin puheille hieman ennen yhtätoista. Luvattu viisiminuuttinen venähti puolituntiseksi, kun Pelé innostui tarinoimaan suomalaisvieraan kanssa. Omalle paikalleen lehdistökatsomon eturiviin Tamminen ehti juuri kansallislaulujen soidessa.

”Oli melkoinen homma, että siellä pääsi Peléä haastattelemaan.”

Pelé vieraili Suomessa syyskuussa 1986. Tamminen ehti keskustella sekä HJK:n naisten että miesten pääsarjapelit nähneen vieraan kanssa useaan otteeseen. Valtavasti ihmisiä tavannut legenda muisti Tammisen noin kolme kuukautta ensitapaamisen jälkeen.

21.9.1986 Mestaruussarjan ottelu HJK–Kuusysi sai kunniavieraakseen Pelén. Ottelun aloituspotkua ennen kuvaan ryhmittyivät linjatuomari Sami Soininen (vas.), Kuusysin kapteeni Esa Pekonen, erotuomari Esa Palsi, linjatuomari Eero Aho, Pelé ja HJK:n kapteeni Jyrki Nieminen.

”Siitä oli niin vähän aikaa ja tilanne oli niin erikoinen, niin kyllä hän muisti sen ja tervehti”, Tamminen kertoo.

Tammisella oli jälleen pyyntö Pelélle – ja jälleen kerran jalkapallon lähettiläs teki työtä käskettyä.

”Sain mukaani nipun Vuoden Pelélle annettavia diplomeita ja määräyksen hakea Peléltä niihin nimmarit. Niitä oli varmaan parikymmentä, ja Pelé pisti nimmarinsa ihan kiltisti. Pidin itsekin yhden.”

”Minulla on Pelén lp-levykin, ja kyllä hän siihenkin pisti omistuskirjoituksen. Kaikki toimittajat hakivat häneltä nimmareita. Peléllä ei ollut mitään diivan elkeitä, vaikka ei ollut helppoa olla Pelé. Kaikki halusivat juttusille ja niin poispäin. Oikein hieno ihminen”, Tamminen lisää.

Tamminen harmittelee tänäkin päivänä sitä, että hänen jollekin lainaamansa Pelé-kirja ei koskaan palautunut alkuperäiselle omistajalleen. Valokuvaaja-toimittaja olisi halunnut nimikirjoituksen myös siihen.

”Peléllä ei ollut mitään diivan elkeitä, vaikka ei ollut helppoa olla Pelé.”

Brasiliassa vuoden 1987 alussa pelattu Copa Pelé oli Tammiselle ikimuistoinen kokemus. Hän näki kuhinan, joka seurasi kentille palannutta 46-vuotiasta supertähteä joka paikkaan.

Pelé (kesk.) poseerasi nimeään kantaneen Copa Pelé -turnauksen harjoituksissa Djalma Diasin (vas.) ja Marco Antônion kanssa 2. tammikuuta 1987 Santosissa.

”Muistan kun Brasilia pelasi Italiaa vastaan 4. tammikuuta 1987. Joukkueessa oli Italian vanhoja maailmanmestareita ja niitä, jotka olivat pelanneet Peléä vastaan vuoden 1970 finaalissa, kuten veskari Enrico Albertosi. São Paulossa oli lämmin päivä, ja kun iltapäivä menee pidemmälle, alkaa aina sataa.”

”Kun joukkueet tulivat tunnelista, tuli vedenpaisumus. Sitä vettä tuli. Kuvatkin ovat suurimmaksi osaksi ihan puuroa, kun kaikki oli märkää sateessa, eikä oikein osannut tarkentaa. Manuaalitarkennus ei sallinut minkäänlaista virhettä siinä valotuksessa, vaan piti kuvata täydellä aukolla”, Tamminen lisää.

Hän tapasi Pelén myös muualla Brasiliassa. Suomalaiskuvaajalla ei ole koskaan ollut mitään vaikeuksia päästä haluamiinsa paikkoihin. Brasilian lehtikuvaajien jäsen numero 86 on samalla nähnyt konkreettisesti sen, miten iso asia jalkapallo on brasilialaisille.

”Jääkiekkoleijonien asema Suomessa on pientä siihen verrattuna, mitä futis on Brasiliassa. Ei sitä suomalainen tajua, ellei ole siellä sen hulinan keskellä”, Tamminen kertoo.

”Se on niitä elämän perustarpeita. Ilma, ruoka, juoma ja futis. Kyllä se tulee heti elämän perustarpeissa niiden kolmen jälkeen neljäntenä.”

”Jääkiekkoleijonien asema Suomessa on pientä siihen verrattuna, mitä futis on Brasiliassa.”

Kaikkien aikojen jalkapalloilijasta käydään tasaisin väliajoin keskustelua ympäri maailmaa. Qatarin MM-kisojen jälkeen ykköseksi nostettiin Argentiinan maailmanmestarijoukkueen kapteeni Lionel Messi.

Tammisella on selkeä käsitys siitä, mikä Pelén paikka kyseisellä listalla on.

”Kyllä minä pistän hänet edelleen ykköseksi. Sitten nämä muut tulevat hänen jälkeen”, Tamminen sanoo ja lisää heti perään, ettei halua lähteä vertaamaan eri aikakausien pelaajia.

”Et voi verrata jotain Alfredo Di Stéfanoa ja Messiä. Kumpikin oli aikansa ykkönen. Nílton Santos kiteytti hyvin elämäkerrassaan, että hänen aikanaan futista pelasivat futaajat, kun nyt sitä pelaavat urheilijat. Ei kukaan pysty sanomaan, kuka on kaikkien aikojen paras.”

Tamminen korostaa harjoittelun olevan nykyään tiedettä gps-mittareineen ja sykeseurantoineen. Ja jos Messi onkin nyt kaikkien aikojen paras, niin 20 vuoden kuluttua hänen tilalleen tarjotaan uutta ehdokasta.

”Jos tuot Johan Cruyffin tai Alfredo Di Stéfanon tai Ferenc Puskásin tähän päivään, he pärjäävät ihan yhtä hyvin tällä nykyisellä tieteellisellä harjoittelulla. Se taito on kuitenkin kaiken a ja o.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut