Hiihtovaikuttaja Kari-Pekka Kyrön mielestä perinteinen hiihtotapa pitää lopettaa

Tunnettu hiihtovaikuttaja Kari-Pekka Kyrö katsoo hiihdon olevan ”tuhon tiellä” ja tuo esiin ratkaisukeinon, jonka uskoisi tasoittavan maiden välisiä suuria resurssieroja.

Kari-Pekka Kyrön mielestä perinteinen tyyli pitäisi jättää unholaan.

25.12.2022 10:36

Kansainvälistä maastohiihtoa uhkaa kriisi.

Erityisenä huolenaiheena pidetään useiden Keski-Euroopan maiden katoamista tutkakuvasta viime vuosikymmenten aikana. Kun voitosta kamppailevat uskottavasti enää vain muutamat maat, hiihdon kiinnostuksen pelätään näivettyvän totaalisesti, marginaaliin.

Tätä mieltä on esimerkiksi tunnettu hiihtovaikuttaja Kari-Pekka Kyrö, jonka mukaan maastohiihto ei kestä pitkään nykytilannetta.

”Tätä menoa laji on tuhon tiellä”, Kyrö lataa.

Kuluvalla kaudella myös hiihtofriikit ovat yleisesti ottaen olleet pettyneitä maailmancup-kisojen luonteeseen.

Useiden mielestä miesten hiihdossa norjalaisten dominanssi on kasvanut jo liian suureksi, jopa sietämättömäksi.

Distanssimatkoilla kympin sakkiin ei juuri norjalaisten lisäksi ole ollut muilla asiaa.

"Tulosliuskoissa näkyy tietysti väkivahvojen venäläishiihtäjien poissaolo (kilpailupannassa Ukrainan sodan vuoksi), mutta se ei missään nimessä selitä kaikkea. Hiihdon ongelmat ovat olleet tunnistettavissa jo pitkään”, Kyrö sanoo.

"Naisten puolella kilpailu eri maiden välillä on nyt tasaisempaa, mutta kyllä sielläkin samat uhkakuvat näkyvät taustalla. Nyt tarvitaan kovia ratkaisuja. Jopa sellaisia, joita esimerkiksi suomalaisten hiihtopiirien olisi todennäköisesti vaikea hyväksyä.”

Norjan Johannes Hösflot Kläbo ja Suomen Niko Anttola painelivat Rukalla kymmenen kilometrin perinteisen tyylin kisassa marraskuussa.

Ratkaisukeinoista on käyty kulisseissa jo kovaa keskustelua. Jotkut hiihtovaikuttajat liputtavat voimakkaasti jopa sen puolesta, että perinteinen hiihtotyyli kuopattaisiin kokonaan.

Kyrö asettuu tukemaan radikaalia ehdotusta.

”Perinteinen hiihtotyyli pitää museoida, tai niin olisi pitänyt tehdä jo viime vuosikymmenellä. Viimeistään se pitäisi tehdä nyt”, maastohiihtomaajoukkueen ex-päävalmentaja pamauttaa.

"Sotšin 2014 olympialaisiin asti kaikki näytti vielä hyvältä, mutta sitten alkoi alamäki, jonka aikana on menetetty monia todella tärkeitä hiihtomaita.

Suomalaishiihtäjät ovat saavuttaneet selvästi eniten arvokisamitaleja juuri perinteisen hiihtotavan matkoilla. Esimerkiksi ykköstykki Iivo Niskanen on saavuttanut kaikki henkilökohtaiset arvokisamitalinsa perinteisellä.

"Pertsa on suomalaisten bravuurijuttu, ja itsekin tietysti tykkään siitä kauniista hiihtomuodosta. Jos kuitenkin ajatellaan kokonaisuutta, nyt olisi pakko tehdä ratkaisuja, joilla saataisiin Keski-Euroopan potentiaalisia maita satsaamaan uudestaan tosissaan maastohiihtoon”, Kyrö ruotii.

”Perinteisestä kannattaisi luopua tietyn siirtymävaiheen jälkeen, esimerkiksi 2026 päättyvän olympiadin jälkeen. En ole ehdotukseni kanssa yksin, vaan tiedän ainakin joidenkin muiden lajiasiantuntijoiden ajattelevan samalla tavalla. Siihen löytyy selkeitä perusteluja, erityisesti kulupuolelta."

Lähtöviiva ei ole Kyrön mielestä enää kaikille maille sama. Hän viittaa alati kasvaneisiin resurssieroihin väline- ja huoltopuolella.

” Formula ykkösistä tuttujen massiivisten huoltorekkojen ilmestyminen maastohiihtoon oli viimeistään se hetki, jolloin asiat alkoivat mennä pahasti pieleen”, Kyrö näkee.

"Näitä rekkoja ei löydy kuin suurilta hiihtomailta, ja siihen ongelma oikeastaan symboloituu. Ylipäätään hiihdon muutamilla suurmailla on väline- ja huoltopuolella aivan liian suuri kilpailuetu muihin nähden. Se nakertaa uskottavuutta ja pienempien maiden kiinnostusta.”

Kyrö katsoo, että perinteisestä luopuminen leikkaisi hiihtomaajoukkueiden huoltokuluja ratkaisevasti.

Yleisesti on arveltu, että maajoukkueiden huolto- ja välinebudjeteista perinteinen hiihtotyyli syö 60 ja vapaa 40 prosenttia.

"Monilla mailla ei ole varaa eikä intoa vastata perinteisen tyylin resurssihaasteeseen. Ne satsaavat mieluummin ampumahiihtoon, jossa käytössä on vain vapaa hiihtotyyli, ja jossa on muutenkin vahva buumi päällä”, Kyrö pohtii.

”Mikäli perinteinen putoaisi pois ja kulut puolittuisivat, osa Keski-Euroopan maista näkisi hiihdossa varmasti uutta potentiaalia. Kilpailu tiivistyisi, yleinen kiinnostus kasvaisi. Jos mitään ei tehdä, ampumahiihto katoaa suosiossa horisonttiin ja hiihto jää rannalle ruikuttamaan.”

Tällaisissa rekoissa huollettiin Norjan ja Suomen joukkueiden suksia Itävallassa 2019.

Asiantuntijoiden näkemyksille tukea tuo viime kauden jälkeen tehty tutkimus, jonka mukaan maastohiihdon tv-katsojamäärät putosivat globaalisti noin 27 prosentilla.

Samaan aikaan jopa maastohiihdon eliittiurheilijoita on siirtynyt sisarlaji ampumahiihtoon. Maastohiihdon slovenialaistähti Anamarija Lampic siirtyi viime kauden jälkeen ampumahiihtoon, mikä Kyrön mielestä ilmentää perinteisen suksilajin kriisiä.

"Ampumahiihdossa myös pienemmillä mailla on mahdollisuuksia menestyä, koska resurssieroja ei ole päästetty kasvamaan liian suuriksi. Ja ikävä fakta on, että ainakin osa naisampumahiihtäjistä pärjäisi hyvin maastohiihdon maailmacupin vapaan starteissa”, Kyrö uskoo.

"Näin suurena maastohiihdon ystävänä nykytilanne suorastaan hävettää. Toivottavasti pian syntyy globaalisti keskustelua siitä, millä tavoin tämä hieno laji saadaan pelastettua.”

Jo aiemmin Kyrö on tukenut norjalaisten hiihtopiirien esiin tuomaa ehdotusta ammattitalleista. Osa hiihtoasiantuntijoista siis näkee, että ammattipyöräilystä ammattitallitoiminta lisäisi merkittävästi maastohiihdon kiinnostavuutta.

"Nykyisessä valitettavassa tilanteessa tätäkin vaihtoehtoa on syytä harkita”, Kyrö summaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut