Ykkösessä pelanneelle jalkapalloilijalle pitkä rangaistus sairauteen määrätystä lääkkeestä – Asian­tuntijat myöntävät tuomion ankaruuden

Jalkapalloilija Matias Lahti käytti kiellettyä ainetta sairautensa hoitoon, muttei saanut siihen erivapautta. Olli Rausteen mukaan Suomi ei voi alkaa sooloilla Maailman antidopingtoimiston säännöistä ja lieventää rangaistuksia.

Varatuomari Olli Rauste seuraa tarkasti urheiluun liittyvää kurinpitomenettelyä.

12.12.2022 13:57

”Valitettava tapaus kaiken kaikkiaan. Mutta säännöt ovat ne, mitkä ovat”, urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rauste sanoo jalkapalloilija Matias Lahden neljän vuoden toimintakieltoon johtaneesta dopingrikkeestä.

Pargas IF:ssä pelannut Lahti antoi 3. kesäkuuta 2022 Kotkassa pelatun Ykkösen ottelun yhteydessä dopingnäytteen, jossa oli urheilussa kiellettyä ainetta.

Suomen urheilun eettinen keskus (Suek) tiedotti Lahden pitkästä toimintakiellosta perjantaina.

Lahti käyttämä Letrotsolin aineenvaihduntatuote Bis-(4-cyanophenyl) methanol kuuluu hormoneihin ja aineenvaihduntaan vaikuttaviin modulaattoreihin. Se on Maailman antidopingtoimiston Wadan kiellettyjen aineiden listalla.

Neljän vuoden toimintakielto kuulostaa kohtuuttomalta varsinkin, kun antidopingasioiden kurinpitolautakunta totesi, että Lahti oli käyttänyt ainetta sairautensa hoitoon, ei suorituskykynsä parantamiseen.

”Päätöksessä ei varmaankaan toteudu kohtuullisuus, mutta kyllä se on tehty juuri niin kuin säännöt sanovat”, Rauste kommentoi.

Päätöksessä sovellettiin antidopingsäännöstön kohtaa 10.2.1.2. Sen mukaan, jos kyseessä ei ole säännöissä erikseen määrätty aine, kuten piriste, toimintakiellon pituus on neljä vuotta, ellei urheilija pysty osoittamaan, että teko ei ollut tahallinen.

Kohta 10.2.3 puolestaan määrittelee, mitä pidetään tahallisena:

"Artiklassa 10.2 käsitettä ’tahallinen/tahallisuus’ käytetään erottamaan ne urheilijat tai muut henkilöt, jotka ovat toimineet tietäen toimintansa olevan dopingrikkomus tai ollen tietoisia ja ilmeisen välinpitämättömiä siitä merkittävästä riskistä, että toiminta voi olla dopingrikkomus tai siitä voi seurata dopingrikkomus”, Rauste sanoo.

Lahti käytti urheilussa kiellettyä lääkettä, vaikkei saanut sille erivapautta.Tämän vuoksi kurinpitolautakunta tulkitsi urheilijan syyllistyneen tahalliseen dopingrikkomukseen.

”Lahden tapauksessa täyttyy ainakin se määritelmän osa, jossa sanotaan, että tekoa pidetään tahallisena, jos urheilija suhtautuu ilmeisen välinpitämättömästi siihen että lääkkeen käyttäminen ilman erivapautta voi olla dopingrikkomus”, Rauste sanoo.

Rausteen mukaan erivapausanomus ei automaattisesti tarkoita, että erivapaus myönnetään.

”Erivapaushakemuksia myös evätään. Lahden olisi pitänyt joko malttaa olla pelaamatta otteluissa siihen asti, kunnes erivapaus olisi myönnetty tai sitten jättää lääke ottamatta, kunnes erivapaus on myönnetty, jos hän on sitä hakenut.”

Rauste toteaa, ettei Suomi voi alkaa sooloilla Wadan dopingsäännöistä ja lieventää rangaistuksia.

”Siitä voisi seurata Wadan suunnasta sanktioita, jos Suomi ei noudattaisi kansainvälistä säännöstöä. Neljä vuotta on toki erittäin kova rangaistus tällaisesta asiasta.”

Lahden toimintakielto päättyy 6. marraskuuta 2026. Hänen joukkueelleen ei vaadittu seuraamuksia. Lahden, 23, edustama PIF putosi Kakkoseen.

Suekin lakiasianjohtaja Petteri Lindblom.

Suekissa rikkomusprosesseista vastaava lakiasianjohtaja Petteri Lindblom pitää Laineen neljän vuoden toimintakieltoa yksittäisenä tapauksena kohtuuttomana.

”On helppoa olla juuri tuota mieltä. Wadan säännöt ovat ankarat. Olen miettinyt, miksei kansallisella tasolla voisi antaa kohtuullisia rangaistuksia, mutta ymmärrän, että säännöt ovat globaaleita. Siksi niihin ei voi antaa helpotuksia”, Lindblom sanoo.

Urheilija voi saada lääkkeen käyttöön erivapauden, jos hänellä on siihen syy.

”Jos katsotaan, ettei erivapautta voida sääntöjen mukaan myöntää, urheilijalle jää kaksi vaihtoehtoa. Joko lopettaa urheilu tai ottaa riski jäädä kiinni”, Lindblom sanoo.

Suekin kurinpitolautakunnassa puheenjohtajan, kahden muun jäsenen ja yhden varajäsenen on oltava tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittaneita.

Kolmen jäsenen ja yhden varajäsenen on oltava laillistettuja lääkäreitä sekä kolmen jäsenen on oltava huippu-urheiluun hyvin perehtyneitä asiantuntijoita.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut