Näin korruptio turmeli Fifan

Vuoden 2022 jalkapallon MM-kisaisännästä äänesti 12 vuotta sitten 22 vanhaa miestä. Yllättäen heistä valtaosa päätyi Qatarin puolelle. Ketkä valinnasta olivat vastuussa, ja mitä heille on sen jälkeen tapahtunut?

Fifan puheenjohtaja Sepp Blatter paljasti kirjekuoresta vuoden 2022 kisojen järjestämisoikeudet voittaneen maan nimen. Valinta tehtiin Fifan päämajassa Zürichissä 2. joulukuuta 2010.


25.11. 17:15

Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa päätti joulukuussa 2008, että kahta vuotta myöhemmin se valitsisi poikkeuksellisesti kaksien seuraavien miesten MM-kisojen järjestäjät.

Vuoden 2018 hakemuksista Englannin omaa pidettiin parhaana, 2022 puolestaan Yhdysvaltoja selvänä suosikkina.

Mutta kun valinnan hetki joulukuussa 2010 koitti, jo valmiiksi korruptiosyytösten kohteena ollut Fifa päätyi valitsemaan Venäjän ja Qatarin, vaikka viimeksi mainittu oli Fifan omassa teknisessä raportissa todettu ainoaksi ”korkean riskin” hakemukseksi.

Ketkä päätöksestä oikein olivat vastuussa?

Vielä Qatarin kisaisännyydestä päätettäessä äänestykseen osallistui vain Fifan hallitus (executive committee).

Äänestyksessä oli kaikkiaan 22 osallistujaa, joista Qatarille äänensä antoi viimeisellä kierroksella 14. Tuolloisten sääntöjen mukaan äänestyksissä julkista oli vain lopputulos, ei yksittäisten äänestäjien valinnat.

Sepp Blatter

Fifan edelliseen puheenjohtajaan Sepp Blatteriin on henkilöitynyt Fifan kaikkein korruptoitunein ajanjakso.

Vuoden 2022 kisaisäntää valittaessa Blatterin tiedetään kuitenkin olleen Qatarin valintaa vastaan ja Yhdysvaltojen puolella. Vielä suurempaa valtaa käyttäneet henkilöt kävelivät hänen ylitseen äänestyksessä.

Blatter erosi Fifan puheenjohtajan paikalta pian uudelleenvalintansa jälkeen vuonna 2015. Hänen toimintakieltonsa jalkapallossa kestää vuoden 2027 loppuun saakka.

Juuri ennen MM-kisojen alkua Blatter, 86, myönsi Tages Anzeiger -lehden haastattelussa, ettei turnausta olisi pitänyt antaa Qatarille.

Michel Platini (oik.) onnitteli Sepp Blatteria uudelleen­valinnasta Fifan yleiskokouksessa toukokuussa 2015. Blatter oli Platinin kanssa tiiviisti yhteistyössä koko puheen­johtajakautensa ajan.

Michel Platini ja Nicolas Sarkozy

Blatterin mukaan Qatarin valinnassa keskeinen rooli oli Nicolas Sarkozylla ja entisellä pelaajalegendalla Michel Platinilla. Sarkozy oli tuolloin Ranskan presidentti ja Platini Euroopan jalkapalloliiton Uefan puheenjohtaja.

Sarkozylla ei varsinaisesti ollut äänioikeutta kisaisäntää valittaessa, mutta hän kykeni vaikuttamaan äänestykseen Platinin kautta, Blatter sanoi Tages Anzeigerille.

Mutta miksi Ranskan presidentti tekisi näin?

Heti kisojen myöntämistä seuranneena vuonna Qatar Airways hankki 55 kappaletta ranskalaisia Airbus-matkustajakoneita. Vuonna 2015 Qatar teki yli kuuden miljardin euron suuruiset kaupat ranskalaisista Dassault-hävittäjistä.

Qatarin investointi­rahaston urheilu­osasto osti kesällä 2011 Sarkozyn suosikkijoukkueen PSG:n ja teki siitä nopeasti yhden Euroopan suurimmista jalkapallo­seuroista.

Liiketoimet ovat kiistattomia, niiden kytkökset MM-kisavalintaan eivät.

Ranskan viranomaiset ovat joka tapauksessa tutkineet tapausta. Platini pidätettiin ja häntä kuulusteltiin Qatarin valintaan liittyen kesäkuussa 2019. Le Monde -lehden mukaan tutkinta on yhä käynnissä.

Sveitsiläinen tuomioistuin vapautti Platinin ja Blatterin heinäkuussa korruptio- ja petossyytteistä. Platinin, 67, tämän vuoksi saama toimintakielto jalkapallossa on myös ehtinyt umpeutua. Uefasta hän oli joutunut eroamaan toukokuussa 2016.

Sarkozy, 67, on presidenttikautensa päätyttyä saanut kaksi vankeustuomiota korruptiosta, joista molemmista hän on valittanut ylempään oikeusistuimeen.

Aasian jalkapalloliiton tuolloinen puheenjohtaja Mohamed Bin Hammam Pekingissä huhtikuussa 2011.

Mohamed Bin Hammam ja lähimmät liittolaiset

Aasian jalkapalloliiton puheenjohtajana toimi kisojen jakamisen aikoihin sopivasti qatarilainen liikemies Mohamed Bin Hammam. Hän tosin oli aluksi skeptinen Qatarin MM-hakua kohtaan, mutta lopulta Bin Hammam saatiin taivutettua projektiin mukaan, ja hänen roolinsa uskotaan olleen keskeinen.

”Blatterille oli shokki, että Bin Hammam onnistui hankkimaan MM-kisat Qatarille. Ensimmäistä kertaa hän näki valtansa rajallisuuden”, Blatterin entinen neuvonantaja Guido Tognoni kertoi Fifa Uncovererd -dokumenttisarjassa.

Bin Hammamin oli tarkoitus heti perään haastaa Blatter Fifan puheenjohtajakisassa, mutta kesken kampanjoinnin ilmennyt korruptiotapaus tuhosi hänen mahdollisuutensa.

Bin Hammam, 79, on ollut Fifan asettamassa elinikäisessä toiminta­kiellossa joulukuusta 2012 asti. The Sunday Times -lehti paljasti vuonna 2014 hänen lahjoneen lukuisia Afrikan maiden jalkapalloliittojen johtohenkilöitä.

Bin Hammamin lähimpiin liittolaisiin kuuluivat The Sunday Timesin mukaan egyptiläinen Hany Abo Rida ja thaimaalainen Worawi Makudi.

Thaimaata kisaisännyyden tukeminen auttoi käynnistämään neuvottelut merkittävistä maakaasu­kaupoista. Makudi, 70, on muun muassa kärsinyt kotimaansa liiton puheenjohtaja­äänestyksen manipuloinnista viisivuotisen toimintakiellon.

Abo Rida, 69, on ainoana vuoden 2022 kisaisännästä äänestäneistä yhä mukana Fifan hallituksessa, vaikka häntäkin on syytetty lahjusten vastaanottamisesta vuoden 2018 ja 2022 hauissa.

Abo Ridan kerrotaan olleen tärkeässä roolissa äänestysblokin hallinnassa. Tuohon blokkiin mahdollisesti kuuluivat hallituksen kaksi muuta afrikkalais­jäsentä, kamerunilainen Issa Hayatou ja norsunluu­rannikkolainen Jacques Anouma, joille sisäpiiritietojen mukaan Qatar maksoi 1,5 miljoonaa dollaria kummallekin.

Jack Warner on erittäin tunnettu hahmo kotimaassaan Trinidad ja Tobagossa. Kuvassa Warner puhuu medialle pääkaupungissa Port of Spainissa elokuussa 2016.

Jack Warner ja Chuck Blazer

Läpeensä korruptoitunut Jack Warner oli Pohjois- ja Keski-Amerikan sekä Karibian alueen jalkapalloliiton Concacafin puheenjohtaja vuosina 1990–2011. Warnerin oikea käsi pääsihteerinä oli yhdysvaltalainen Chuck Blazer.

Warnerin valta Fifassa oli suuri, sillä hänellä oli vankka kontrolli erityisesti Karibian lukuisiin pieniin lajiliittoihin. Hän tosin petti Concacafin Qatar-äänestyksessä, sillä oman liittonsa sisältä tulleen Yhdysvaltojen hakemuksen sijaan hän auttoi Qataria voittoon.

Vuonna 2015 Warner puolusti Fifaa korruptiosyytöksiltä ja syytti Yhdysvaltoja kaksinaismoralismista.

”Jos Fifa on niin paha, miksi Yhdysvallat haluaa pitää ylimääräiset MM-kisat tänä vuonna”, Warner ihmetteli julkaisemassaan videossa.

Warnerin kannalta harmillisesti kyseessä oli satiirisen uutissivuston The Onionin artikkeli. Ilmeisesti varoituskelloja ei soittanut edes, että artikkelin mukaan turnaus olisi alkanut ”myöhemmin tänä iltapäivänä”.

Lahjuksia lukemattomissa yhteyksissä vastaanottanut Warner on vuodesta 2015 lähtien ollut elinikäisessä toimintakiellossa jalkapallosta. Nykyään Warner, 79, taistelee Yhdysvaltoihin luovuttamista vastaan, mutta on häviämässä tuon taistelun.

Mikäli Warner luovutetaan, häntä odottavat syytteet petoksista ja rahanpesusta. Hänet on jo tuomittu maassa 79 miljoonan dollarin vahingonkorvauksiin Concacafille.

Concacafin pääsihteeri Chuck Blazer tiedotustilaisuudessa ennen Gold Cupin loppuottelua vuonna 2007.

Vaikka pääsihteeri Blazer oli yhtä korruptoitunut kuin Warner, häntä pidettiin hetken sankarina, kun hän paljasti Warnerin ja Bin Hammamin laittoman toiminnan vuonna 2011. Blazer oli tyrmistynyt Yhdysvaltojen tappiosta vuoden 2022 kisahaussa ja Warnerin varomattomasta toiminnasta.

Blazerin omakin käytös yltyi parhaimmillaan jopa Fifan standardeilla absurdiksi. Concacafilla oli toimisto Manhattanilla Trump Towerissa, josta liitto maksoi Blazerille asunnot. Niistä toisessa, 6 000 dollarin kuukausivuokran huoneistossa asuivat lähinnä Blazerin kissat.

Pian Blazerin omat rötökset ja vuosikymmenten maksamattomat verot tulivat viranomaisten tietoon, ja häntä uhkasi jopa sadan vuoden vankeustuomio. Yhteistyöhön suostuneesta Blazerista tuli FBI:n ja Yhdysvaltojen veroviranomaisten tärkeä ilmiantaja Fifa-tutkinnassa.

Blazer kuoli syöpään 72-vuotiaana heinäkuussa 2017.

Ricardo Teixeira ja João Havelange

Brasilialaisessa Ricardo Teixeirassa kyseenalaisiin keinoihin yhdistyi nepotismi. Teixeira toimi Brasilian jalkapalloliiton puheenjohtajana vuosina 1989–2012, mutta valinta tuskin olisi koskaan osunut häneen, ellei hän olisi ollut Fifan pitkäaikaisen puheenjohtajan João Havelangen vävy.

Havelange on monin tavoin merkittävä hahmo lajin ja liiton historiassa: hänen aikakaudellaan (1974–1998) Fifa kasvoi ja korruptoitui. Qatarin kisoja jaettaessa Havelange vaikutti Fifassa enää henkisen perintönsä kautta, mutta Teixeira kuului kisoista päättäneeseen hallitukseen.

Hän kertoi Fifa Uncovered -dokumentti­sarjassa, kuinka Sepp Blatter oli pyytänyt häntä äänestämään vuoden 2022 kisaisäntää valittaessa Yhdysvaltoja eikä Qataria.

”En vastannut hänelle mitään, ja äänestin Qataria”, Teixeira kertoi.

”Pyysin Qatarilta palveluksia ja vaihdoin niitä. Se on normaalia, muttei minua ole koskaan lahjottu”, hän väitti.

Oikeusistuimet ovat olleet toista mieltä. Yhdysvaltalaiset oikeuden asiakirjat osoittavat, että Teixeira sai lahjuksia vastineeksi äänestään.

Sveitsiläinen oikeusistuimen vuonna 2012 julkistamat asiakirjat vahvistivat, että Havelange ja Teixeira olivat molemmat ottaneet 1990-luvulla lahjuksia Fifan mediaoikeuksia hallinnoineelta markkinointiyhtiö ISL:ltä. Teixeira erosi Brasilian jalkapalloliitosta ja Fifan hallituksesta ennen kuin tiedot tulivat julkisuuteen.

The Telegraph kertoi vuonna 2014, että pian Qatarin kisojen myöntämisen jälkeen Teixeiran kymmenvuotiaan tyttären tilille oli maksettu yli kahden miljoonan euron suuruinen maksu. Maksajana oli Sandro Rosell, jolla oli läheiset suhteet Qatariin: hänen puheenjohtaja­kaudellaan FC Barcelonassa Qatarista tuli seurahistorian ensimmäinen pelipaitasponsori.

Havelange kuoli pian 100 vuotta täytettyään elokuussa 2016. Fifa langetti Teixeiralle, 75, elinikäisen toimintakiellon vuonna 2019.

Nykyään välttelee luovuttamista Yhdysvaltoihin, missä häntä odottaisivat syytteet muun muassa petoksesta ja rahanpesusta. Jack Warneriin verrattuna häntä helpottaa se, ettei Brasilian ja Yhdysvaltojen välinen luovutussopimus koske Brasilian kansalaisia.

Fifan entinen puheenjohtaja João Havelange Rio de Janeirossa helmikuussa 2011.

Julio Grondona ja Nicolás Leoz

Fifan argentiinalaiselle varapuheenjohtajalle Julio Grondonalle ja Etelä-Amerikan jalkapalloliiton Conmebolin pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Nicolás Leozille maksettiin lahjuksia Qatarin äänestämisestä.

Leozin todettiin ottaneen vastaan lahjuksia jo kauan ennen Qatar-äänestystä, muun muassa Teixeiran ja Havelangen tavoin ISL-markkinointiyhtiöltä. Englannin jalkapalloliitolta hänen kerrotaan vaatineen useampaankin kertaan ritariksi ristimistä vastineeksi äänestään.

Grondona kuoli 82-vuotiaana heinäkuussa 2014 ennen Fifa-skandaalin todellista paisumista. Hänen kuolemansa jälkeen Fifa pyrki asettamaan korruptiosyytöksiä Grondonan tekosiksi.

Fifa antoi Leozille elinikäisen toimintakiellon vuonna 2015. Viimeiset elinvuotensa hän vietti kotimaassaan Paraguayssa Yhdysvaltoihin luovuttamista vältellen. Leoz kuoli 90 vuoden iässä huhtikuussa 2019.

Fakta

He äänestivät myös

Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva Vitali Mutko (toinen vas.) oli Fifan hallituksessa vuoden 2018 ja 2022 MM-kisaisäntiä valittaessa.

  • Marios Lefkaritis: Qataria tiettävästi äänestänyt kyproslainen myi Qatarille maata 32 miljoonalla eurolla. Lefkaritis on kiistänyt, että kaupoilla olisi ollut mitään tekemistä hänen äänensä kanssa.

  • Angel Maria Villar: Espanjan liiton puheenjohtajana 1988–2016. Blatter kertoi vuonna 2011 The Telegraphille, että Espanja ja Portugali sekä Qatar olisivat vaihtaneet keskenään ääniä hauissaan.

  • Vitali Mutko: Venäjän urheiluministeri ja maan jalkapalloliiton puheenjohtaja keskittyi maansa onnistuneeseen kisahakuun sen johtajana. Tunnettu myös maansa dopingsotkuista.

  • Franz Beckenbauer: Saksalainen jalkapallolegenda ei ole paljastanut ketä äänesti viimeisillä kierroksilla. ”Keisari” ei hänkään ole välttynyt korruptio­syytöksiltä.

  • Michel D’Hooghe: Fifan lääketieteellisen komitean belgialainen puheen­johtaja, jonka poika sai töitä qatarilaisesta sairaalasta pian Qatarin MM-valinnan jälkeen. Sittemmin eläköityneen D’Hooghen mukaan kyseessä oli pelkkä yhteensattuma.

  • Geoff Thompson: Ei onnistunut saamaan Englannille vuoden 2018 kisoja, vaikka solmi tiedettävästi Etelä-Korean kanssa kielletyn sopimuksen äänten vaihtamisesta. Englanti hävisi nolosti jo äänestyksen ensimmäisellä kierroksella saatuaan vain kaksi ääntä.

  • Chung Mong-joon: Hyundain perustajan poika epäonnistui Thompsonin tavoin maansa kisahaussa, kun Etelä-Korea tippui vuoden 2022 kisasta kolmannella kierroksella. Kärsinyt toiminta­kiellon lahjusten tarjoamisesta haun yhteydessä. Nykyään kotimaassaan merkittävä poliitikko.

  • Rafael Salguero: Guatemalalainen myönsi ottaneensa vastaan lahjuksia vuoden 2018 kisaisäntää valittaessa. Vietti kolme vuotta kotiarestissa ja sai Fifalta seitsemän vuoden toimintakiellon.

  • Junji Ogura: Japanilainen on ollut Fifaa ja Qatarin MM-valintaa koskevien tutkintojen äänekäs puolestapuhuja. Todennäköisiä Yhdysvaltojen äänestäjiä.

  • Şenes Erzik: Pitkän uran Fifassa ja Uefassa tehnyt turkkilainen on Oguran tavoin tässä joukossa harvinaisuus, sillä häntä ei ole syytetty väärinkäytöksistä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut