Elias Kuosmanen alkaa olla ihannepainossaan painin raskaaseensarjaan, jossa ylin painoraja on 130 kiloa.

Painijan muodonmuutos

Elias Kuosmanen lihoi tarkoituksella 15 kiloa päästäkseen painimaan kunnolla raskaassasarjassa. Tokion olympiakisoissa hän tunsi itsensä liian pieneksi. Nyt hän haluaa näyttää samanlaiselta möröltä kuin tulevat vastustajansa.


16.11. 12:00

”Vaikka kuulostaa hullulta, voin haastaa nuo kaverit. Minun on näytettävä samalta kuin nuo”, Elias Kuosmanen sanoi hävittyään kirkkaasti ottelunsa painin raskaassasarjassa olympiakisoissa Tokiossa vuoden 2021 elokuussa.

Marraskuussa 2022 Kuosmanen alkaa todellakin näyttää samalta kuin ”nuo”. Painijan muodonmuutos on melkoinen. Tokiossa Kuosmasen kilpailupaino oli noin 111 kiloa. Nyt massaa on 125–126 kiloa.

”Olympiakisoissa jäin liian pieneksi ja muiden jalkoihin”, Kuosmanen sanoo pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean painisalilla.

Olympiavuonna Kuosmanen joutui vaihtamaan painoluokkaansa 97 kilon sarjasta raskaaseensarjaan kesken kauden. Hän hävisi ratkaisevan olympiakarsinnan ystävälleen Arvi Savolaiselle, joka paini 97-kiloisissa Tokiossa pronssiottelussa mutta jäi lopulta viidenneksi.

Raskaansarjan olympiakarsinnassa Kuosmanen voitti kaikki ottelunsa liikkuvuudellaan ja ketteryydellään, joilla hän pystyi yllättämään vastustajansa. Tokiossa vastus oli kuitenkin liian kova, kun vastaan tuli heti sarjan huippupainijoita.

Hän hävisi Tokiossa molemmat ottelunsa ja oli 16:s. Olympiamatolla Kuosmanen loukkasi tiukassa väännössä kyynärpäätään, joka leikattiin kisojen jälkeen.

”Tiesin, että sarjan kärki on eri tasolla. Jouduin kovaan prässiin. Silloin tajusin, että otin liian kovan riskin hyötyyn nähden. Pitää olla itsekin mörkö siitä riippumatta, kuka tulee vastaan. Ongelmani olivat mattopainissa.”

Elias Kuosmanen hankki toukokuussa 2021 olympiapaikan raskaaseensarjaan 20 kiloa alipainoisena. Kuvaushetkellä hän painoi noin 108 kiloa.

Marraskuussa 2022 Elias Kuosmanen painaa 125 kiloa.

Ennen Tokiota Kuosmasen oikeasta olkapäästä irtosi jänne, joka sekin operoitiin vuosi sitten.

”En huudellut vammasta ennen Tokiota. Se ei aiheuttanut lisärajoitteita painiin, mutta oli hyvä sauma hoitaa sekin kuntoon. Hetken olin aika invalidi, kun molemmat kädet olivat pois pelistä. Se ei ollut elämän parasta aikaa.”

Kuntoutuksen aikana Kuosmanen teki fysiikkavalmentajansa Erik Piispan ohjeilla jaloilla kovia voimaharjoituksia ja söi niin paljon kuin jaksoi. Painivalmentajana on Juha Lappalainen.

”Söin perusruokaa aika monipuolisesti ja sen päälle herkkuja, ekstra hiilihydraatteja. Lisäravinteita käytin vähän. Aluksi oli kivaa, kun sai syödä. Mitä enemmän, sen parempi.”

Kuosmanen laskee nauttineensa 6 000–8 000 kilokaloria päivässä. Tavallisen ihmisen tarve on 1 600−3 000 kilokaloria vuorokaudessa.

”Kiloja kertyi aluksi nopeasti. Elimistö otti massaa hyvin vastaan, mutta syöminen myös väsytti ja oli raskasta elimistölle”, Kuosmanen sanoo.

Raskaansarjan painoraja on 130 kiloa.

”Nyt ei tarvitse pelätä, että painoa tulisi lisää. En enää koe, että massan saaminen on itseisarvo.”

Kymmenien kilojen painon nostaminen tai laskeminen on tuttua monelle näyttelijälle, mutta harvoin urheilijalle.

”Hollywoodissa on varmaan nähty kaikenlaista. Onneksi minun ei tarvitse näyttää hyvältä, vaan päästä huippusuoritukseen”, Kuosmanen nauraa.

Hän laskee käyttäneensä pelkästään ruokaan noin tuhat euroa kuukaudessa.

”Ruokalasku kasvoi melkoisesti. Myös vaatekaappi meni uusiksi. Kaverit kettuilivat, että osta isompi paita, kun vanha on käynyt taas pieneksi.”

Kilpapainista Kuosmasella on ollut loukkaantumisten takia välivuosi. Hän on harjoitellut kestävyyttä, liikkuvuutta ja kreikkalaisroomalaisen painin teknisyyttä.

Myös juoksu, uinti, naruhyppely ja mentaalivalmennus kuuluvat treeniohjelmaan.

”On tärkeää pitää mieli virkeänä. Silloin ei ole huolta, että ottelu menee jännityksen takia penkin alle.”

Kuosmanen pelkäsi, että 15 lisäkiloa heikentäisivät liikkuvuutta, mutta niin ei näytä käyneen. Tosin sen näkee vasta joulukuussa, kun Kuosmanen kilpailee Haaparanta-cupissa ja Arvo Haaviston muistopaineissa Ilmajoella joulukuussa. Haavisto paini olympiakultaa Amsterdamissa vuonna 1928.

”Tarkoituksena on nähdä, mihin aletaan kiinnittää painissa huomiota, ja tuoda heikkoudet esiin. Liikkuvuus on pysynyt yllättävän hyvänä. Se on ehdottomasti vahvuuteni”, Kuosmanen sanoo.

Marraskuussa Kuosmasen treenivastustajina Urheassa ovat olleet saksalainen Franz Richter ja norjalainen Oskar Marvik. Richter oli keväällä EM-paineissa viides. Marvik on vuoden 2021 MM-pronssimitalisti.

”Ollaan oteltu pitkiä matseja ja luotu perustaa.”

Kuosmasella on myös vahva suomalainen harjoitusvastustaja. Konsta Mäenpää oli raskaassasarjassa EM-kisoissa kolmas.

”Konsta on kultaakin arvokkaampi vastustaja ja loistava treenikaveri”, Kuosmanen kehuu.

Aiemmin Kuosmanen paini paljon harjoituksissa Savolaisen kanssa. Painijoiden painoero on kuitenkin nyt niin iso, ettei se enää onnistu.

Mäenpää kilpailee Kuosmasen kanssa samasta paikasta vuoden 2024 olympiakisoihin Pariisiin. Tavallaan tilanne on siis sama kuin vuosina 2020 ja 2021, kun Kuosmanen ja Savolainen kisasivat Suomen paikasta 97 kilon sarjaan.

”Kova kilpailu ajaa molempia eteenpäin. Olemme Konstan kanssa sopineet, että kumpi tahansa meistä sitten lähteekään arvokisoihin, siellä pitää päästä vähintään mitaleille. Hieno tilanne, vaikka se voi huonossa tapauksessa johtaa siihen, etten itse pääse olympialaisiin.”

Ensimmäiset viisi olympiapaikkaa ratkaistaan ensi syksynä MM-kisoissa. Keväällä 2023 painitaan myös EM-mitaleista.

”Tänä vuonna ei tullut menestystä, mutta 2023 on ’tulos tai ulos’ -vuosi. Täytyy pystyä näyttämään muuallakin kuin puheissa. Jos tulisi taas paha vamma, täytyisi alkaa miettiä uudestaan, mitä tekisi”, 27-vuotias Kuosmanen sanoo.

”Tavoitteena on saavuttaa olympiapaikka MM-kisoista, että pääsisin valmistautumaan hyvissä ajoin olympiakisoihin. Tosin ei haittaa, vaikka olympiapaikka tulisi karsintojen kautta, kun sitä painoa ei tarvitse pudottaa.”

Mitä tekisit, jos painiura jostain syystä päättyisi?

”Olen sitäkin miettinyt. Minua kiinnostaa bisnes ja yrittäminen, mutta myös valmentaminen. Minulla on siihen paljon pääomaa, jota haluaisin hyödyntää. Pidän itseäni analyyttisenä ja sosiaalisena urheilijana”, Kuosmanen sanoo.

Sijoittamisen Kuosmanen kertoo aloittaneensa jo nuorena. Loukkaantumisen aikana hän hankki asunnon Rajakylästä Vantaalta Porvoonväylän ja Helsingin rajan välissä.

Puolustusvoimien liikunta-aliupseerina työskentelevä Kuomanen on yksilöurheilijana ihannetilanteessa. Työnantaja on joustava. Liikunta-aliupseerin tehtävänkuvasta enintään kaksi kolmasosaa on valmentautumista ja kilpailemista omassa lajissa.

Tänä vuonna Suomessa on kaksitoista liikunta-aliupseeria. Ampumahiihtäjä Olli Hiidensalon sopimus päättyi huhtikuun lopulla.

”Työssä on velvoitteita. Välillä ollaan ampumaradalla ja on sotilasjuttuja. Se on hyvää vastapainoa harjoittelulle ja painille”, Kuosmanen sanoo.

Liikunta-aliupseerin pesti kestää ensin kolme vuotta, sitten kaksi. Sen jälkeen mennään vuosi kerrallaan. Kuomasen pesti on kestänyt viisi vuotta. Myös Savolainen on liikunta-aliupseerina Santahaminassa.

”Työhön on tietyt kriteerit. Pitää olla johtajakoulutus käytynä. Monet urheilijat haluavat päästä armeijasta puolessa vuodessa, mutta olen sanonut, että kannattaa olla kauemmin. Siitä voi olla myöhemmin hyötyä.”

Mahdollisen kriisitilanteen aikana liikunta-aliupseerit voisivat toimia esimerkiksi tiedustelijoina. Kovin tarkasti Kuosmanenkaan ei voi kertoa kriisiajan tehtävistään.

Euroopassa käytävää sotaa hän pitää järkyttävänä.

”En odottanut, että Euroopassa nähtäisiin näin laajaa sotaa. Se on lisännyt ymmärrystä ja arvostusta Puolustusvoimiin. Emme voi olla yhtään sinisilmäisiä. Se näkyy isollekin yleisölle, kuinka tarpeellista on oma puolustus.”

Fakta

Liikunta-aliupseerit

  • Tuomas Harjula, ampumahiihto

  • Aaron Kangas, moukarinheitto

  • Lari Pesonen, haulikkoammunta

  • Martti Puumalainen, judo

  • Ristomatti Hakola, maastohiihto

  • Eetu Kallioinen, haulikkoammunta

  • Miika Kirmula, suunnistus

  • Elias Kuosmanen, paini

  • Aleksi Leppä, kivääriammunta

  • Arvi Savolainen, paini

  • Marika Teini, suunnistus

  • Sebastian Långström, pienoiskivääri

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut