Suomen ampumahiihtoliiton puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki täyttää 70 vuotta perjantaina 11. marraskuuta.

Paljon hyvää menossa

Kauppaneuvos Kalle Lähdesmäki hakee jatkopestiä Suomen ampumahiihtoliiton puheenjohtajana. Uransa aikana hän on seurannut tarkasti urheilu­johtamista. Hän muistuttaa humaanista johtamisen ja keskustelun periaatteesta ja antaa tärkeän neuvon: ”Jos on eri mielipide, se ei tarkoita, että on huono ihminen.”


11.11. 12:00

Kauppaneuvos Kalle Lähdesmäki on seurannut suomalaista ja kansainvälistä urheilua pitkään aitiopaikalta.

Suomen ampumahiihtoliiton puheenjohtajalla on mittava kokemus johtamisesta S-ryhmässä ja Minimani-yhtiön toimitusjohtajana. Lisäksi hän on toiminut useiden yritysten hallituksissa ja muun muassa Seinäjoen tangomarkkinoiden puheenjohtajana.

70 vuotta täyttävä Lähdesmäki onkin kokemuksensa pohjalta hyvä henkilö vastaamaan, kuinka hyvin suomalainen urheilujohto on onnistunut tehtävässään nyt, kun Suomen olympiakomiteassa tehdään organisaatiomuutoksia.

”Paljon hyvää on menossa. 1970-luvulla urheilujohtaminen oli patruunamaista. Se ei näyttänyt kovin demokraattiselta”, Lähdesmäki sanoo.

”Suomen olympiakomiteassa ollaan rakentamassa hyvää johtamisjärjestelmää. Olympiakomitea haluaa palvella ja koordinoida jäsenjärjestöjään suomalaisen urheilun ja liikunnan hyväksi. Se on uusi ilmaisu. Mennään nykyaikaiseen johtamismalliin ja -järjestelmään. Siinä voidaan haastaa ja luoda synergiaa.”

”Jos on eri mielipide, se ei tarkoita, että on huono ihminen”, Lähdesmäki muistuttaa.

Vaikka kevään häirintäkohu olympiakomiteassa oli harmillinen, siitä saattoi Lähdesmäen mukaan olla merkittävää hyötyä suomalaisen urheiluorganisaation johtamiselle ja menestymiselle.

”Häirintäkohu eli case Lehtimäki avasi silmät sille, miten suomalaista urheilua on johdettu. Pitää nostaa hattua olympiakomitean hallitukselle, että se pyysi asiasta ulkopuolisen raportin, jossa olevia evästyksiä ollaan noudattamassa. Mennään siihen suuntaan, mihin jäsenjärjestöt haluavat.”

Case Lehtimäellä Lähdesmäki tarkoittaa huippu-urheiluyksikön johtajaa Mika Lehtimäkeä koskevia epäilyjä naisiin kohdistuneesta häirinnästä.

”Kohu oli tärkeä signaali koko olympiakomitealle ja myös puheenjohtaja Jan Vapaavuorelle.”

Ennen sitä olympiakomitean johto ehti nimetä Lehtimäen uudelle jatkokaudelle ilman avointa hakua. Kohun jälkeen Lehtimäki erosi omasta aloitteestaan.

”Kohu oli tärkeä signaali koko olympia­komitealle ja myös puheenjohtaja Jan Vapaavuorelle. Kun saa uutta tietoa, siitä on hyvä edetä. Tajuttiin, ettei siilomalli toimi”, Lähdesmäki sanoo.

Siilomallilla hän viittaa 2010-luvun alussa työnsä jättäneeseen huippu-urheilun muutostyöryhmään eli Humuun ja sen tulosten pohjalta perustettuun Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikköön, jonka ensimmäinen johtaja oli Mika Kojonkoski.

Kojonkosken jälkeen yksikön johtajaksi tuli Lehtimäki. Entinen hiihtäjä Matti Heikkinen aloitti yksikön johtajana syksyllä. Samalla lopetettiin lajiryhmävastaavien pestit. Heidän tilalleen valitaan neljä huippu-urheilu­vastaavaa.

Jatkossa olympiakomitean strategiset päävalinnat ovat liike ja liikunnallinen elämäntapa, seuratoiminta ja huippu-urheilu.

”Humun työhän jäi aukkokohtia. Sen luomassa mallissa ei määritelty hyvää hallintotapaa, läpinäkyvyyttä, mittareita, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, vaan keskityttiin pelkästään huippu-urheiluun”, Lähdesmäki sanoo.

”Case Lehtimäen jälkeen herättiin ja saatiin liikkeelle hyvähenkinen uuden toimintamallin ja johtamisjärjestelmän kehitystyö.”

Lähdesmäki arvioi myös aiemman huippu-urheiluyksikön käyttämiä lajien menestysperusteita. Esimerkiksi Kaisa Mäkäräisen saavutukset ampumahiihdon maailmancupissa eivät Lähdesmäen mukaan näkyneet lajin resurssien lisäyksenä.

”Kaisa voitti kolme kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun, mutta huippu-urheiluyksikön mielestä sillä ei ollut merkitystä, koska mittarina olivat olympia- ja MM-mitalit. Nyt tunnelma on erilainen, ja olympiakomitean hallitus ansaitsee kiitoksen.”

Suomen ampumahiihtoliittoa Lähdesmäki on johtanut vuodesta 2016. Hän toimi puheenjohtajana myös vuosina 2006–2010. Vuosina 2010–2014 hän oli Kansainvälisen ampumahiihtoliiton tilintarkastajana.

Vuosina 2011–2016 liittoa johti kenraali Olli Nepponen, joka menetti paikkansa Lähdesmäelle yhdeksällä äänellä loppuvuoden 2016 liittokokouksessa.

Lähdesmäen toimikausi päättyy tänä vuonna. Hän on käytettävissä uudelle kaksi­vuotis­kaudelle. Valinnan tekevät ampuma­hiihto­seurat.

”Toivottavasti tulee ehdokkaita. Puolet Ampumahiihtoliiton hallituksesta on sääntöjen mukaan erovuorossa”, Lähdesmäki sanoo.

Liittokokous pidetään joulukuussa sen jälkeen kun ampumahiihdon maailmancupin avaus (29.11.–4.12.) Kontiolahdella on ohi.

Suomella on maailmancupissa viisi paikkaa miehissä ja naisissa. MM-kisoissa Suomen kiintiö on neljä miestä ja naista.

Päävalmentaja Jonne Kähkönen onnistui nostamaan Suomen ampumahiihdon kansainvälistä tasoa, vaikka Mäkäräinen lopetti koronakeväänä 2020. Miesten joukkue lähtee alkavaan kauteen sijoilta 10–12 (aiemmin sijat 16–18) ja naiset sijalta 11 (ennen 16–17).

”Jonnen kausi oli hyvä. Hiihtovoimaan panostettiin entistä enemmän.”

Mari Eder päätti pitkän harkinnan jälkeen jatkaa uraansa ainakin vuoden.

Norjalainen Erik Bartlett Kulstad aloitti keväällä uutena päävalmentajana 1+3-vuotisella sopimuksella. Kulstadin perheeseen tuli syksyllä perheenlisäystä, ja hän on ollut paljon Norjassa.

”Erik on tuonut maajoukkueisiin lisää innostusta. Norjassa on erilaista valmennusosaamista”, Lähdesmäki arvioi.

Myös liiton talous on tappiollisten vuosien jälkeen tasapainossa. Vuonna 2018 Ampumahiihtoliitto jäi kokonaan ilman valtionapua, kun hakemus juuttui järjestelmään.

”Se tapaus on taputeltu. Nyt meillä on ensimmäinen kerta, kun kaikki kumppanuuspaikat ovat täynnä. Myös kilpailevien lisenssimäärissä alkavalla kaudella mentäneen yli ennen koronapandemiaa olleen määrän.”

Suomessa on noin 750 ampumahiihtäjää, joilla on lisenssi, 11-vuotiaista veteraaneihin.

”Ampumahiihto on pieni laji, mutta Euroopassa ja Suomessa sitä seurataan paljon. Taustalla on lajin jännittävyys ja vaativuus.”

Viime kauden kansainvälisen läpimurron jälkeen Lähdesmäki odottaa Tero Seppälän nousua palkintokorokkeelle. Naisissa odotettu uutinen oli, että Mari Eder jatkaa. Nastassia Kinnunen sai elokuussa pronssia rulla-ampumahiihdon MM-kisoissa.

”Odotukset uuteen kauteen ovat positiiviset”, Lähdesmäki sanoo.

Lähdesmäki on yksi Suomen kovakuntoisimmista urheilujohtajista. Hän on juossut 132 maratonia, muun muassa kaikki Seinämaratonit vuodesta 1973 alkaen.

”Ainakaan Suomessa ei ole tullut vastaan ketään, joka olisi juossut 50 vuotta putkeen samaa maratonia.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut