Pilkka­naurua, syrjintää, häirintää – Hätkähdyttävä tutkimus­tulos paljastaa, kuinka yleistä epä­asiallinen käytös urheilussa on

Suekin tuore tutkimus hätkähdyttää. Vain kolmannes urheilijoista ei ole kokenut vastuutonta tai epäasiallista toimintaa.

Psykologian tohtori ja urheilupsykologi Satu Kaski toimi päätutkijana Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) Urheilijoiden myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia suomalaisessa kilpaurheilussa -tutkimuksessa. Kuvassa Kaski vuonna 2018.

9.11. 13:21

Suuri joukko suomalaisia kilpaurheilijoita on kokenut epäasiallista käyttäytymistä, syrjintää tai häirintää viimeisen kolmen vuoden aikana, selviää Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) tutkimuksesta.

Urheilijoiden myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia suomalaisessa kilpaurheilussa -tutkimuksen kyselyyn vastanneista urheilijoista vain 33,9 prosenttia ei ole kokenut vastuutonta tai epäasiallista toimintaa.

Tulos on hätkähdyttävä. Esimerkiksi työpaikka, jossa lähes 70:ää prosenttia työntekijöistä kiusataan tai syrjitään, olisi ympäristönä läpimätä.

”Ei voi vetää mutkia suoraksi, että 70 prosenttia on kokenut [vastuutonta tai epäasiallista toimintaa], vaan vajaa 40 prosenttia on kokenut. Se oli se enin määrä, mitä siellä tuli”, psykologian tohtori Satu Kaski sanoo.

Kaski toimi hankkeen päätutkijana. Prosenttiluvulla hän viittaa niin kutsuttua muuta epäasiallista toimintaa, kuten pilkkaavaa nauramista ja oman toiminnan epäoikeuden­mukaista kritisointia kokeneisiin urheilijoihin.

Heitä on 38,8 prosenttia vastanneista.

”Se on itse asiassa vähemmän kuin kansainvälisissä tutkimuksissa ja työyhteisöissä siltä osin, mitä pystyimme vertailemaan kiusaamista ja seksuaalista häirintää”, Kaski kertoo.

Seksuaalista häirintää on kokenut 5,2 prosenttia vastanneista. Heistä 86 prosenttia on naisia.

”Se on itse asiassa vähemmän kuin kansainvälisissä tutkimuksissa ja työyhteisöissä.”

Urheilijoiden kielteiset kokemukset

  • 38,8 prosenttia vastanneista on kokenut niin kutsuttua muuta epäasiallista toimintaa, kuten pilkkaavaa nauramista ja oman toiminnan epäoikeudenmukaista kritisointia.

  • 14,1 prosenttia vastanneista on kokenut epätasa-arvoista ja syrjivää käytöstä.

  • 13,9 prosenttia vastanneista on kokenut kiusaamista.

  • 12,9 prosenttia vastanneista on kokenut vastuutonta toimintaa.

  • 12,5 prosenttia vastanneista on kokenut sukupuoleen liittyvää häirintää. Heistä naisia on 93 prosenttia.

  • 5,2 prosenttia vastanneista on kokenut seksuaalista häirintää. Heistä naisia on 86 prosenttia.

  • 2,0 prosenttia vastanneista on kokenut fyysistä väkivaltaa. Heistä miehiä on 53,7 prosenttia.

  • 33,9 prosenttia kyselyyn vastanneista urheilijoista ei ole kokenut vastuutonta tai epäasiallista toimintaa.

Lähde: Urheilijoiden myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia suomalaisessa kilpaurheilussa -tutkimus (Suek). Vastaajia runsaat 2 000.

Urheilupsykologi Kaski kokee, ettei suomalaisessa urheilussa osata tunnistaa, mikä on asiatonta ja vastuutonta toimintaa. Se vaatii paljon ryhmältä, johon urheilija kuuluu.

”Tähän linkittyy kulttuurillinen näkökulma: semmoinen, mikä ei ole normaalia, alkaa normalisoitua. Se hankaloittaa puuttumista, koska se kapeuttaa kaikkien näkökulmaa”, hän lisää.

Siksi urheiluyhteisö tarvitsee tietoisuuden lisäämistä, aktiivista puuttumista ja selkeitä toimintaohjeita. Sivusta katsominen ei ole enää vaihtoehto, mutta katse on kohdistettava koko järjestelmään.

”Nyt pitäisi päästä siitä, että otetaan yksi ihminen tikunnokkaan, mikä on aina helppo ratkaisu. ’Se on tuon syy, eikä meidän tarvitse katsoa yhtään, miten meidän yhteisömme toimii’ on väärä reitti”, Kaski sanoo.

”Se ei muuta urheilukulttuuria. Pitäisi katsoa kaikkinensa yhteisön toimintaa: miten meillä toimitaan ja miten mahdollistuu se, että joku kokee itsensä kiusatuksi.”

Millaiset jäljet kiusaaminen voi jättää urheilijaan tai ihmiseen ylipäätään?

”Epäasiallinen toiminta laskee itsetuntoa ja vaikuttaa suorittamiseen, joten sillä on ihan selkeä yhteys hyvinvointiin, toisin sanoen urheilussa koettuun stressiin”, Kaski vastaa.

”Siitä on kansainvälistä näyttöä, että jälki jää.”

”Epäasiallinen toiminta laskee itsetuntoa ja vaikuttaa suorittamiseen, joten sillä on ihan selkeä yhteys hyvinvointiin.”

Paikallista urheilukulttuuria turvatessa ja rakentaessa on huomioitava myös se, miten eteen tulevat ikävät asiat selvitetään. Se polku kulkee Kasken mukaan ensisijaisesti psykologien, ei juristien maastossa.

Kiusaaminen voi olla myös tahatonta, sillä kiusaamisen ja kiusoittelun raja on veteen piirretty viiva, Kaski muistuttaa.

”Todella hyvässä ilmapiirissä asia on kiusoittelua, mutta jos joku mättää, koen sen kiusaamisena”, hän kertoo esimerkinomaisesti.

”Kokemuksen kanssa ei koskaan kiistellä: jos koen, että tuo on kiusaamista, niin koen niin. Sen takia se tulee ottaa vakavasti, mutta se ei tarkoita heti lajiliiton järeitä toimenpiteitä.”

Kasken ratkaisuna on nopea puuttuminen ja läpikäynti paikallisesti, jotta osapuolet tulevat kohdatuksi. Se on tärkeää sekä urheilijan että toisena osapuolena olevan urheilijan tai valmentajan oikeusturvan kannalta.

”Jos se on vakavaa, järeämmät aseet otetaan totta kai käyttöön.”

Kaski toimii edelleen muodostelmaluistelujoukkue Team Uniquen psyykkisenä valmentajana. Joukkueen päävalmentaja Mirjami Penttinen sai vuoden 2020 alussa 12 kuukauden toimintakiellon asiattoman käytöksensä vuoksi.

”Koen, että oli äärimmäisen hyvä, että siinä toiminnassa oli urheilupsykologi mukana turvaamassa aktiiviurheilijoita. Oli myös seuran näkökulmasta tärkeää, että on joku, joka voi auttaa organisaatiota. Siellä tehtiin oikeasti hyviä asioita, ja se oli monin tavoin opettavainen keissi”, Kaski kertoo.

”Kokemuksen kanssa ei koskaan kiistellä: jos koen, että tuo on kiusaamista, niin koen niin. Sen takia se tulee ottaa vakavasti.”

Satu Kaski kokee, ettei suomalaisessa urheilussa osata tunnistaa, mikä on asiatonta ja vastuutonta toimintaa. Kaski kuvattuna vuonna 2018.

Tuoreessa tutkimuksessa ei eritellä sitä, minkä lajin parista kyselyyn vastanneet tulevat. Mukana oli 45 urheilujärjestöä, joilta kysely lähti lähes 55 000 kilpaurheilijalle. Vastauksia tuli runsaat 2 000.

Kokemukset seksuaalisesta häirinnästä olivat selkeästi ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä hieman vähäisempiä kuin Suekin edellisessä tutkimuksessa. Aktiivinen puuttuminen väärinkäytöksiin, julkinen keskustelu ja urheilijoiden ulostulot aiheesta ovat voineet vaikuttaa tuloksiin.

Aineistojen vertailu on kuitenkin vaikeaa, koska tiedossa ei ole, onko vastaajissa samoja urheilijoita. Myös se, jättivätkö epäasiallista ja vastuutonta kohtelua kokeneet vastaamatta, jää arvailujen varaan.

”Juuri tämä on äärimmäisen tärkeä pointti: kuka vastasi ja kuka jätti vastaamatta? Kyselylomake oli avattu yli 3 000 kertaa. Miksi se jäi kesken? Onko syynä, että se ei kohdistu minuun, joten en viitsi vastata vai rupesiko tilanne ahdistamaan, että en ainakaan halua vastata”, Kaski pohtii.

Naiset ja nuoret kuuluvat kyselyn perusteella epäasiallisen ja vastuuttoman kohtelun riskiryhmään. Sen sijaan kansainvälisissä tutkimuksissa riskiryhmänä olevien vähemmistöjen riski ei todentunut.

Vähemmistöryhmään kuuluminen voi kuitenkin estää kukoistuksen.

”Toisin sanoen he joutuvat olemaan koko ajan varpaillaan eli vähemmistöstressi vaikuttaa siihen, että urheilusta ei ihan pysty saamaan myönteisiä kokemuksia”, Kaski sanoo.

”Juuri tämä on äärimmäisen tärkeä pointti: kuka vastasi ja kuka jätti vastaamatta?”

Urheilussa on kaikista sen ympärille pesiytyneistä lieveilmiöistä huolimatta paljon hyvää, tutkimuksesta selviää. Lähes 90 prosenttia vastaajista kertoo menevänsä mielellään harjoituksiin.

Yli 80 prosenttia puolestaan kokee, että omassa seurassa tai urheiluyhteisössä saa olla oma itsensä sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai taustasta riippumatta.

”Myönteisiin kokemuksiin vaikuttaa paljon yksilön oma pätevyyden tunne – siis semmoinen, että minä osaan ja opin”, Kaski kertoo.

Epäasiallisen toiminnan puskurina puolestaan toimii vastuullinen ryhmä.

”Toisin sanoen se, että siellä on hyvä ilmapiiri, uskalletaan puuttua ja pidetään huoli, että mennään omien pelisääntöjen mukaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut