Kumpi on naisten jääurheilupelien ykkönen: ringette vai jääkiekko?

Naisten ringette on jääkiekkoa edellä esimerkiksi pelaajapolun rakentamisessa.

30.10. 3:00

Tiedätkö, missä joukkuelajissa Suomessa järjestetään alkavalla viikolla MM-kilpailut?

Ei se mitään, ei tiedä moni muukaan.

Oikea vastaus on ringette. Naisurheilun saama mediahuomio etenkin joukkuelajeissa on kasvanut rajusti viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta ringette on jäänyt tästä ilmiöstä osattomaksi.

Näkyvyyden puolesta ringette on edelleen siellä, minne naisten joukkueurheilu ennen muinoin asemoitiin: marginaalissa.

Ringette oli pitkään naisten suosituin jääurheilupeli Suomessa. Naisten jääkiekon saatua olympiastatuksen vuonna 1998, odotettiin sen nousevan nopeasti talvisten jääpelien selkeäksi johtotähdeksi. Kehitys on ollut kuitenkin yllättävän hidasta.

Maajoukkueen ympärille on saatu rakennettua ammattimaisuuden kupla – kiitos Jääkiekkoliiton, Olympiakomitean sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön avokätisyyden – ja myös medianäkyvyys on nykyään suurta, mutta naisten jääkiekon pintaa raaputtamalla paljastuu, että ruohonjuuritasolla on menty eteenpäin vain hiiren askelin.

Ringette on edelleen jääkiekkoa edellä esimerkiksi siinä, miten laji on organisoinut pelaajapolun pikkujunnuista aikuisten sarjoihin asti. Jääkiekossa tyttöjen pelaajapolku alkaa käytännössä vasta noin 15-vuotiaista. Sitä ennen tyttökiekkoilijat ohjataan useimmilla paikkakunnilla poikien joukkueisiin, mikä nostaa harrastuksen aloittamisen kynnystä.

Ringetessä sen sijaan tyttöjoukkueiden mylly jauhaa G-junioreista lähtien.

Sekä jääkiekkoa että ringetteä maajoukkuetasolla pelaava Susanna Tapani valmistautui viime talvena jääkiekon olympiaturnaukseen pelaamalla pelkästään ringeten SM-sarjaa. Urheilulehden haastattelussa hän perusteli ratkaisuaan sillä, että ringeten SM-sarja valmistaa häntä paremmin olympiakiekkoon kuin pelaaminen jääkiekon naisten liigassa.

Tapanin lausunto on harvinaisen painava argumentti sen puolesta, että ringeten SM-sarjan urheilullinen taso on kovempi kuin naisten jääkiekkoliigan.

Yksi ringeten ongelmista on kansainvälisen kilpailun puute. Lajia pelataan tosimielessä vain kahdessa maassa.

Ringeten maailmanmestaruus ratkaistaan ensi viikolla Espoossa Suomen ja Kanadan kahdessa kohtaamisessa. MM-kisoissa on myös niin sanottu B-sarja, mihin ottavat osaa Ruotsi, Tshekki ja Yhdysvallat.

Kun lajin pariin yritetään houkutella lapsia, ringette ei voi myydä unelmia. Taivas ei aukea, vaikka olisit maailman paras ringettepelaaja.

Satakunnassa ringeten aktiivitoimintaa on tällä hetkellä kolmella paikkakunnalla. Eurajoella (Luvia), Huittisissa ja Raumalla on yhteensä kaksitoista juniori- ja kaksi aikuisten joukkuetta. Ennen korona-aikaa ringetteä pelattiin myös Merikarvialla, ja vielä joitain vuosia sitten Harjavallassakin.

Jääkiekko on nais- ja tyttöpelaajien lukumäärässä noussut hieman ringeten edellä. Satakuntalaisille ringettejoukkueille on silti tarjolla paljon vastustajia kohtuullisen ajomatkan päästä. 150 kilometrin säteellä Luviasta on 13 seuraa, joilla on vähintään yksi joukkue ringetteliiton sarjoissa.

Jos naisten jääkiekosta ja ringetestä tehtäisiin symboliikkaa tihkuva elokuva, naisten jääkiekko olisi rikkaan perheen tytär, jolle vanhemmat lanaavat ohituskaistan elämään, ja sujauttavat vielä takataskuun pappa betalar -kortin. Ringette olisi tämän köyhä maalaisserkku, joka yrittää raivata itse reittiään maailmalle päätyen lopulta pieneen kellarileipomoon tekemään donitseja.

Tulevalla viikolla on kuitenkin maalaisserkun vuoro loistaa: on MM-kotikisat.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut