Akseli Keskinen ja Sinem Kurtbay harjoittelevat talvet ulkomailla. Kurtbay asuu Espanjassa, Keskinen Suomessa. Kuva Tokion olympialaisista.

Veden päällä kohti olympiamitalia

Sinem Kurtbay ja Akseli Keskinen purjehtivat Suomelle MM-mitalin ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Seuraava iso tavoite on voittaa olympiamitali Pariisissa vuonna 2024. Nacra 17 -luokka tekee purjehduksesta extreme-urheilua, kun siivet nostavat kovassa vauhdissa veneen ylös vedestä.


19.9. 16:29

Kymmenen vuotta. Niin kauan kesti ennen kuin suomalaispurjehtijat pääsivät seuraavan kerran mitalikantaan MM-kisoissa.

Vuonna 2013 Tuuli Tenkanen purjehti MM-hopeaa Laser Radial -luokassa. Kaksi viikkoa sitten Sinem Kurtbay ja Akseli Keskinen seilasivat MM-pronssia Nacra 17 -luokassa.

Samalla Nacra-pari nousi jo nyt yhdeksi suomalaiseksi mitalisuosikiksi Pariisin olympiaregatassa kesällä 2024, vaikka siitä on ehkä vielä liian aikaista puhua.

”Totta kai tavoittelemme olympiamitalia, se on selvä. Meillä on selvät suunnitelmat, miten etenemme ja kehitämme venettä entistä nopeammaksi”, 31-vuotias Kurtbay sanoo.

Olympiakokemusta kaksikko haki viime kesänä Tokiosta, jossa he sijoittuivat 13:nneksi. Heinäkuussa 2022 pari voitti EM-hopeaa Tanskassa.

Nacra 17 on ainoa olympialuokka, jossa purjehditaan sekapareina.

Olympiakisojen maapaikan Kurtbay purjehti silloisen parinsa Janne Järvisen kanssa maaliskuussa 2021 Lanzarotella.

Järvinen sai kuitenkin tuomion niin sanotussa Katiska-huumevyyhdessä. Suomen olympiakomitea valitsi hänen tilalleen olympiaedustajaksi Keskisen.

Tokion olympiavesillä Kurtbay ja Keskinen purjehtivat samalla Järvisen hallussa ennen olleella veneellä, jolla maapaikka tuli.

MM-kisoissa oli käytössä uusi vene, jonka omistaa suomalainen yksityishenkilö. Hän ei halua esiintyä julkisuudessa.

”Meillä on kaksi saman henkilön omistamaa venettä. Toinen on tulossa kontissa Kanadasta, ja toinen on odottamassa Marseillessa Ranskassa”, Kurtbay kertoo.

”Vaikka veneet ovat periaatteessa samanlaisia, ne ovat käytännössä erilaisia. Ne käyttäytyvät eri tavoilla. Niissä voi olla millien eroja, mutta sekin on paljon.”

Nacra 17 -luokan erikoisuutena ovat niin sanotut foilit, kantosiivet, joilla vene nousee ylös vedestä, kun vauhti on riittävä.

Foilit tekevät purjehduksesta näyttävän extremelajin, kun veneiden vauhdit kasvavat helposti yli kaksi kertaa tuulen nopeuden.

”Ilman sählinkiä sijoitus olisi voinut olla parempikin kuin pronssi.”

Purjehdus on tiimityötä. Sinem Kurtbay ja Akseli Keskinen luottavat merellä täysin toisiinsa.

MM-mitali Nova Scotiassa Kanadassa oli kovan työn takana. MM-regatassa riitti jännitystä alusta loppuun.

Konttiin pakattu kisavene matkasi ensin laivan mukana Kolumbiaan, josta se ehti nipin napin ajoissa luokitusmittaukseen Nova Scotiaan. Treenipurjehdukset tehtiin lainaveneellä.

”Oli monta juttua ennen kuin pääsimme vesille omalla veneellä. Ilman sählinkiä sijoitus olisi voinut olla parempikin kuin pronssi”, Kurtbay sanoo.

MM-kisat saivat trillerimäisen päätöksen. Kurtbay ja Keskinen lähtivät mitalilähtöön kolmannelta sijalta, mutta hopean ja neljännen sijan välillä oli vain muutama piste.

Italialaispari karkasi ensimmäisellä myötätuuliosuudella, joten pronssi jäi suomalaisten ja brittien väliseksi kamppailuksi.

”Britit kääntyivät samalla myötätuuliosuudella liian aikaisin merkille, ja se oli kisan ratkaiseva hetki. Siitä eteenpäin piti vain pysyä heidän mukanaan. He yrittivät hämätä meitä vendaamaan [kääntymään], mutta tiesimme, että he saattoivat yrittää kaikenlaista. Pidimme heidät kontrollissa”, Kurtbay kertaa MM-kisan ratkaisua.

Tokion olympiakisoissa brittipari oli hopealla, joten heidän päihittämisensä oli iso voitto myös henkisesti. Suurin osa Tokion Nacra-purjehtijoista jatkaa myös Pariisiin vuonna 2024.

Nacra 17 -luokassa harjoitellaan paljon toisia venekuntia vastaan. Kurtbay ja Keskinen treenasivat ennen paljon espanjalaisia vastaan, mutta kyseinen pari lopetti Tokion olympialaisten jälkeen.

”Talvella on tarkoitus treenata saksalaisen ja uusiseelantilaisen parin kanssa”, Kurtbay kertoo.

Nacra 17 -vene maksaa noin 35 000 euroa. Jo yksi foili maksaa noin 8 000 euroa. Kuva Tokion olympialaisista.

Kurtbay on käytännössä asunut viimeiset kolme vuotta Espanjassa. Hän on syntynyt Turkissa, jossa hän purjehti jo lapsena maajoukkueessa.

Suomeen Kurtbay muutti suomalaisen äitinsä ja turkkilaisen isänsä kanssa 12-vuotiaana. Suomessa hän liittyi NJK:n (Nyländska Jaktklubben) purjehdusseuraan.

Ulkomailla asuessaan Kurtbay sanoo kaipaavansa Suomessa asuvaa perhettään.

”Veljelläni on puolitoistavuotias tytär. Tulee koti-ikävä, kun hän sanoo nimeni.”

Kurtbay on opiskellut kauppatieteitä Kööpenhaminassa. Maisterin tutkinto on kesken.

”Purjehtija”, Kurtbay vastaa, kun häneltä kysyy tulevaisuuden ammattia.

Keskinen opiskelee kone- ja rakennus­tekniikkaa Aalto-yliopistossa. Opiskelut etenevät purjehduksen ehdoilla.

”Nyt täytyy urheilla, kun on sen aika. Tyttöystäväni sanoo, ettei voi tehdä kahta asiaa yhtä aikaa huonosti. No, purjehdus on mennyt nyt ihan hyvin”, Keskinen sanoo.

Purjehdus on kallista huippu-urheilua. Nacra 17 -vene maksaa noin 35 000 euroa. Jo yksi neljän setti foileja maksaa noin 8 000 euroa.

Suurin osa harjoittelusta tapahtuu ulkomailla. Valmentajan palkkoineen ja muine kuluineen Kurtbay ja Keskisen olympiaprojektin budjetti on noin 200 000 euroa.

”Olympiabudjetista puuttuu vielä 40–50 prosenttia. Kilpailimme Tokion jälkeen sen verran vähän, että rahaa jäi säästöön”, Kurtbay kertoo.

Ensi talvena Kurtbay ja Keskinen harjoittelevat pari kolme kuukautta Marseillessa.

Seuraava kilpailu on vasta maaliskuussa Palmalla Mallorcalla. Sen jälkeen tähtäin on vuoden 2023 MM-kisoissa Haagissa Hollannissa, jossa jaetaan ensimmäiset kahdeksan maapaikkaa vuoden 2024 olympialaisiin.

”Tällä kertaa olympiapaikka tulee ensimmäisellä kerralla”, Kurtbay sanoo.

Kaikkiaan olympiaregatassa on 20 venettä.

Gastina huhkivan Keskisen, 23, tehtävänä on pitää venettä vauhdissa. Kurtbay hoitaa kipparina taktisen puolen.

”Minä en tarvitse niin paljon lihaksia, mutta totta kai pitää olla hyvä fysiikka. Minä olen pieni ja ketterä, Akseli vahva ja voimakas”, Kurtbay sanoo.

Purjehdusta pari harjoittelee merellä pari kolme tuntia päivässä. Treeneistä kuvataan videoita, joita analysoidaan yhdessä valmentaja Joakim Wileniuksen kanssa.

”Nacralla purjehtiminen on hyvin crossfit-tyyppistä, jossa tarvitaan koko keho. Mikään lihasryhmä ei jää käyttämättä”, Keskinen sanoo.

Hän saapuu tapaamiseen kiipeilysalilta. Keskinen pelaa myös salibandya silloin, kun on Suomessa.

Kurtbaykin harrastaa tasapainoa ja kehonhallintaa kehittävää kiipeilyä.

”Kiipeilyssä tulee tilanteita, joissa pitää ratkaista ongelmia. Siitä on apua purjehduksessa”, Kurtbay sanoo.

Toinen yhteinen harrastus on sulkapallo, jota he alkoivat pelata vasta äskettäin.

”Pelaamme vähän omilla säännöillä. Se voittaa, kumpi osuu toiseen pallolla”, Kurtbay sanoo nauraen.

Sinem Kurtbay ja Akseli Keskinen vaihteeksi Helsingin keskustassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut