Tapio Kangasniemelle upea läksiäislahja – Suomen naiset palkitsivat väistyvän luotsin mieluisalla EM-paikalla

Uusi päävalmentaja on avainroolissa lupausten sisäänajossa. Hänen on löydettävä kultainen keskitie jatkuvan tuloksenteon ja viisaan kasvatustyön välillä, kirjoittaa Jari Perkiö.

10.9. 20:38

Lauantai-illan Montenegro-peli oli naisten lentopallomaajoukkueen päävalmentajalle Tapio Kangasniemelle poikkeuksellisen tunteikas tapahtuma selkeistä askelmerkeistä huolimatta.

Kangasniemi tiesi talvesta asti, että lähes yhdeksän vuoden pesti päättyy tämän vuoden maajoukkuepätkän huipentaviin EM-karsintoihin.

Alkukesästä varmistui, että päätepisteenä on lauantainen kotiottelu Montenegroa vastaan Joensuussa.

Jo karsintaohjelman varmistuttua saattoi aavistaa, että Kangasniemen jäähyväiskamppailussa on kova panos.

Ja niinhän siinä olikin – kolmas peräkkäinen EM-paikka.

Pelaajat palkitsivat pitkään projektiin omistautuneen valmentajan parhaalla mahdollisella tavalla. Suomi eteni lopputurnaukseen 3–1 (25–17, 25–20, 27–29, 25–18) -voitolla.

Pitkän maajoukkuejakson merkitys käy parhaiten ilmi Kangasniemen puhuttelevasta arviosta. Hän totesi tämän pätkän olleen puolet elämäntyöstään.

Suomi pääsi juhlimaan EM-kisapaikkaa lauantaina Joensuussa, keskellä tuulettaa Suomen Netta Rekola.

Kun arvioidaan Kangasniemen aikakautta, tulosten ohella pitää ottaa huomioon myös onnistunut rakenteiden ravistelu.

Päävalmentaja asetti omat vaatimuksensa Lentopalloliiton suuntaan ja sai rakennettua naisten maajoukkueelle onnistumisedellytykset vuoden 2015 jälkeen. Nykyinen ohjelma kestää vertailun Suomen tasoisten maiden kanssa. Näin EM-paikkaa päästään metsästämään realistiselta pohjalta.

Kun yhteisiä päiviä lisättiin, käyrä kääntyi toivottuun suuntaan. Euroopan liigan hopea (2017), Kultaisen liigan neljäs sija (2018) ja EM-paikat (2019, 2021, 2023) ovat suoraa seurausta panostuksen lisäämisestä. Kärjen kiinniottamiseen ei löydy oikotietä.

Lupaavista tuloksista huolimatta lopullinen läpimurto puuttuu edelleen. Suomi voitti kahdessa edellisessä EM-turnauksessa kymmenestä ottelustaan vain kaksi. Enemmänkin olisi ollut tarjolla.

Pelaajamateriaalin rajallisuus heijastuu herkästi tuloksiin. Kun luottolaituri Pauliina Vilponen lopetti, iskukyky heikkeni heti. Kun kova hakkuri Piia Korhonen loukkaantui, kävi samoin.

Tämän kesän EM-karsintaesitykset ansaitsevat erityistunnustuksen vaikeisiin lähtökohtiin nähden. Maajoukkuepaikasta kieltäytynyt huippulibero Roosa Koskelo haluaa keskittää energiansa seurapeleihin.

Anna Czakan ja Iina Andrikopoulou joutuivat hellittämään tahtia terveysmurheiden takia. Päälle tuli vielä tukku ydinryhmän loukkaantumisia. Tilalle nostetut pelaajat hoitivat ruutunsa hienosti Roosa Laakkosen, Jessica Kososen ja Netta Rekolan johdolla.

Isoimpaan rooliin nousi Suvi Kokkonen, joka otti nyt kaivatun harppauksen eteenpäin.

Seuraava looginen tavoite on EM-kisojen pudotuspelipaikan valtaaminen. Miesten maajoukkue on saavuttanut ison etapin jo kahdeksan kertaa peräkkäin.

Naiset lähtevät hakemaan tätä steppiä uuden päävalmentajan johdolla. Liiton urheilutoimenjohtajaksi siirtyvällä Kangasniemellä on merkittävä rooli syksyn kuluessa maaliin vietävässä prosessissa.

Yhteydenottoja alkoi tulla nopeasti sen jälkeen, kun Kangasniemen väistymisestä kerrottiin. Ehdokaslistalta löytyy jo toistakymmentä nimeä. Joukosta löytyy sekä ulkomaisia että kotimaisia luotseja.

On selvää, että vaativassa tehtävässä tarvitaan kansainvälistä lajituntemusta, laajaa kontaktiverkkoa ja palavaa halua viedä maajoukkuetta eteenpäin. Myös ihmissuhdetaidot nousevat arvoon arvaamattomaan.

Tämä paikka ei ole leipäpappeja varten.

Naisten maajoukkueen tulevaisuus näyttää valoisalta hyvien ikäluokkien ansiosta. Tuore 19-vuotiaiden EM-kisojen kahdeksas tila on Suomen paras tyttöjunioreiden sijoitus missään ikäluokassa.

Kangasniemen mukaan vuosina 2004–07 syntyneistä tytöistä löytyy kansainvälisen tason potentiaalia jokaiselle pelipaikalle. Lupausten sisäänajo ja sitouttaminen on oma taiteenlajinsa.

Uusi päävalmentaja on avainroolissa tässä tehtävässä. Hänen on löydettävä kultainen keskitie jatkuvan tuloksenteon ja viisaan kasvatustyön välillä.

Pitkäjänteisyyttä tarvitaan, mutta tähtäintä ei voi siirtää liian pitkälle.

FAKTA

Naisten EM-kisat 2023

EM-lopputurnaus pelataan syksyllä Belgiassa, Italiassa, Virossa ja Saksassa.

Mukana on 24 joukkuetta: järjestäjien ohella seitsemän tai kahdeksan maata edellisen EM-turnauksen perusteella ja kaksitoista maata karsintojen kautta. Venäjän kohtalo on vielä päättämättä.

Suoran paikan saivat Serbia, Turkki, Hollanti, Puola, Ranska, Ruotsi ja Bulgaria.

Suomi on pelannut EM-kisoissa aiemmin neljä kertaa: järjestäjämaana 1977 sekä karsintojen kautta 1989, 2019 ja 2021.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut