Olympiamitalisti Antti Kalliomäeltä hurja arvio Wilma Murrosta – kiinnitti huomiota erityisesti viimeiseen hyppyyn

Antti Kalliomäki vaikuttui Wilma Murron suorituksesta EM-finaalissa. Hän uskoo, että Murto voi hätyytellä ME-tulosta.

Wilma Murto hyppäsi Euroopan mestariksi keskiviikkona. Olympiamitalisti Antti Kalliomäki kiinnittää Murrossa huomiota siihen, että hänen otekorkeutensa on omalla tasollaan.

18.8. 13:53

Seiväshyppääjä Wilma Murto päätti keskiviikkoiltana 44 vuoden ajanjakson, jonka laji vietti ilman suomalaista arvokisamitalia.

Edelliset mitalit tulivat vuonna 1978, kun siikaisista kotoisin oleva Antti Kalliomäki otti hopeaa ja Rauli Pudas pronssia Prahan EM-kisoissa.

Kalliomäki seurasi Murron kilpailua ja kuvaili suoritusta mahtavaksi. Montrealin 1976 olympialaisten hopeamitalisti kiinnitti huomiota erityisesti Murron viimeiseen hyppyyn.

"Hän oli jo voittanut kisan ja ylitti vielä viisi senttiä ylempää. En olisi uskonut millään. Mutta hän uskoi siihen itse ja se oli mahdollista. Siinä hypyssä oli eväitä 490 ylitykseen”, Kalliomäki sanoo.

Kalliomäki, 75, uskoo, että Murrolla on eväät parantaa tulostaan vielä tällä kaudella, jos motivaatiota riittää EM-onnistumisen jälkeen. Sitä voisi Kalliomäen mielestä ammentaa esimerkiksi maailman kärkituloksen tavoittelusta.

Antti Kalliomäki vuonna 2011.

Venäläinen Anželika Sidorova on hypännyt 491, Murto sekä yhdysvaltalaiset Katie Nagoette ja Sandi Morris ovat tuloksessa 485.

Murron tekniikassa on Kalliomäen arvion mukaan tapahtunut muutos parempaan.

”Hän saa ladattua seipääseen energiaa aiempaa tehokkaammin. Lopun tekniikkaa parantamalla tulokseen tulee helposti kymmenen senttiä lisää. Kokonaistekniikkaa parantamalla hän voi uhata maailmanennätystäkin. Hänellä on selvästi korkeampi ote kuin kenelläkään muulla sen perusteella mitä olen katsonut”, Kalliomäki sanoo.

Seiväshypyn naisten maailmanennätystä pitää hallussaan Jelena Isinbajeva, joka hyppäsi 506 senttiä vuonna 2009.

Siihen Murrolla on matkaa vielä 21 senttiä. Viiden metrin ylittäjiä on lajin historiassa kolme. Isinbajevan lisäksi Yhdysvaltojen Sandi Morris ja Venäjän Sidorova.

Murto nousi finaalihypyllään kaikkien aikojen listalla 12. sijalle. Eurooppalaisista sijoitus on kuudes.

Näin Wilma Murto juhli EM-kultaansa.

Naisten seiväshyppy tuli olympiaohjelmaan Sydneyssä 2000. Sen jälkeen ennätys koheni ripeästi.

Murron keskiviikkona hyppäämä 485 ylitettiin ensimmäistä kertaa 2004 ja Isinbajeva ylitti nykyisestä ME-tuloksesta viisi vuotta myöhemmin.

Seiväshyppy saa Murron menestyksen myötä reilusti huomiota lähiaikoina. Se voi innostaa lajin pariin uusia junioreita kokeilemaan.

Vaikka mitalien välillä aika pääsi venähtämään pitkäksi, Kalliomäen mielestä seiväshypyssä on ollut kohtuullisen hyvin lahjakkuuksia ja kohtuullisia suorituksia on aiemminkin nähty.

Kalliomäki näkee syyt mitalien suhteen alakanttiin menneille vuosille varhaisissa vuosissa.

”Isoin syy se, että haksahdettu osaamisen tasolla väärille linjoille juniorikoulutuksessa. Jos juniorikoulutus ei toimi hyvin, ennen kaikkea hyppytekniikan osalta, voi syntyä pysyviä vahinkoja. Tuhansia vääriä toistoja ei korjata helpolla”, Kalliomäki sanoo.

Kalliomäen oma ennätys on 566 senttiä. Hän paransi Suomen ennätystä yhteensä yhdeksän kertaa.

Olympia- ja EM-hopean lisäksi Kalliomäki voitti sisäratojen EM-kisoissa viisi mitalia, joista kultaa vuonna 1975.

Urheilu-uran jälkeen Kalliomäki (sd) teki pitkän uran politiikassa. Hän oli kansanedustajana vuosina1983–2011 ja toimi kauppa- ja teollisuusministerinä, valtiovarainministerinä ja opetusministerinä.

Antti Kalliomäen tyylinäyte vuoden 1972 Kalevan kisoista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut