Huippujääpalloilijan tuorein valinta ei enää ole vahinko – jokainen rajaa sen, mihin taipuu

Seteliselkärankaisuus on ikävä ilmiö, mutta perin inhimillistä, kirjoittaa Esko Kallioniemi.

28.7. 19:00

Politiikassa on lanseerattu useita kuolemattomia ilmaisuja. Yksi niistä on Veikko Vennamon mainitsema seteliselkärankaisuus.

Näin hän kuvasi entisiä puoluetovereitaan, jotka olivat loikanneet toiseen puolueeseen.

Urheilussa keskustelua on aiheuttanut suhtautuminen Venäjältä tulleisiin tarjouksiin. Tuoreimmissa esimerkeissä venäläisseura Ska Neftjanik kertoo huippujääpalloilija Tuomas Määtän palaavan vahvuuteensa.

Mikä on oikein ja mikä väärin? Onko kaikki laillinen moraalisesti oikein?

Totuus on, että lajia voi pelata ammatikseen Ruotsissa ja Venäjällä. Näistä merkittävämmän korvauksen urheilusta saa ehdottomasti Venäjällä, taloudellinen hyöty on siis aidosti suuri.

Suomen parhaisiin pelaajiin lukeutuva Määttä joutuisi kotimaan Bandyliigassa hankkimaan elantonsa muualta kuin jääpallon pelaamisesta.

Sitten tullaan arvoihin ja valintojen maailmaan. Suomen lentopallomaajoukkue hyllytti Lauri Kermisen, koska jatkosopimus Venäjälle on edelleen mahdollinen vaihtoehto.

Määttä joutui vähintään sosiaalisen median myrskyn silmään maaliskuussa, kun hän seisoi pelaajien muodostamassa Z-kuviossa ennen välieräottelua Moskovan Dinamoa vastaan.

Määttä kertoi Ilta-Sanomille tuolloin, että heille kerrottiin venäjäksi, että pitää mennä johonkin muotoon. Määttä mainitsi, ettei hän ollut tietoinen asiasta ja sen merkityksestä.

Tällä selityksellä on mentävä, koska parempaakaan ei ole. Vain paikallisen informaation varassa on täysin mahdollista olla tietämätön siitä, mihin joutui mukaan.

Lisäksi on todettava, että hyökkäyksen alkuvaiheessa jokainen arvioija voi kysyä itseltään, kuinka olisi toiminut vastaavassa tilanteessa.

Toisessa välieräparissa Kuzbassin ruotsalaispelaaja Simon Jansson kieltäytyi symbolin tekemisestä.

Toki hyvällä syyllä voi kyseenalaistaa kauden jatkumisen hyökkäyssotaa käyvässä maassa. Ilta-Sanomat kertoo, että Määtän entinen seura Edsbyns IF halusi hänet takaisin joukkueeseensa. Kannattajat olivat keränneet rahaa ja yhteistyökumppani lupautunut auttamaan. Päätös jatkaa Venäjällä oli ruotsalaisille pettymys.

Oleellinen seikka on, että paluuta Venäjälle ei kukaan voi enää perustella muuna kuin tietoisena valintana. Sopimustekniikka on varmasti jopa jännittävää. Se on ollut sitä jo ennen Krimin sotaa.

Ja nyt siis puhutaan Sotshin olympialaisten jälkeisistä vaiheista, ei 1850-luvun tapahtumista.

Tämän vuosituhannen aikana jo ennen sotia on kuulunut viestejä maksujen viivästymisistä ynnä muista vaikeuksista Venäjällä. Urheilija ottaa ison riskin, jos korvauksenkin voi sanoa olevan suuri.

Jos poikkeusoloissa maksupuoli vaikeutuu tulevalla kaudella, mieleen juolahtaa sanonta ”mitäs läksit”.

Jokainen joutuu omalla kohdallaan päättämään, kuinka paljon raha merkitsee. Samaa valintaa, jos ehkä pienemmässä mittakaavassa, tekevät itärajan yli seikkailevat hintashoppailijat.

Seteliselkärankaisuus on ikävä ilmiö, mutta perin inhimillistä. Ei ihmistä määrättömän paljon häiritse se, mikä ei näy hänen omassa arkipäivän elämässään.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut