Näin ultrajuoksija ja vahvin mies tankkaavat hellekisoihin: hunajaa, merisuolaa ja kilo irtokarkkeja – Lääkäri kertoo, mitä pitäisi huomioida

Ultrajuoksija Noora Honkala, Suomen vahvin mies Mika Törrö ja lääkäri Katja Mjösund kertovat, miten kuumuudessa urheilemiseen voi varautua.

Kreikassa asuva ultrajuoksija Noora Honkala juoksee usein keskipäivällä valmistautuessaan kisoihin, joissa juostaan helteisissä olosuhteissa. Kuva vuodelta 2019.

2.7. 16:00

Kuumuus lisää kehon kuormitusta raskaassa urheilusuorituksessa. Varsinkin pitkäkestoisessa suorituksessa tarvitaan energiaa, nestettä ja suoloja, sillä niitä haihtuu rasituksen ja hikoilun myötä. Miten niitä olisi hyvä tankata paahteisia kisasuorituksia varten?

Olympiavalmennuskeskus Urhean vastuulääkäri Katja Mjösund tarttuu ensimmäisenä sanaan tankata, kun puhutaan nestetasapainon ylläpidosta urheilusuorituksen yhteydessä.

”Ihmisellä ei ole valtavaa nestevarastoa, sellaista tankkia kuin autossa. Täytyy juoda niin, että nestevarastot ovat optimaalisesti täynnä. Terveellä ihmisellä munuaiset huolehtivat nestetasapainosta, jos verenkierrossa on liikaa vettä, pitää käydä pissalla.”

Energiaa kisasuoritukseen tuovia hiilihydraatteja sen sijaan voi varastoida kehoon jonkin verran. Hiilihydraattien mukana varastoituu myös vähän vettä.

Osa urheilijoista vannoo elektrolyyttijauheiden, -poreiden tai valmiiden juomien nimeen, osa tekee itse sekoituksia merisuolasta ja hunajasta, jotkut lipittävät kookosvettä. Onko joku toista parempi vaihtoehto?

”Jos katsoo asiantuntijaohjeita, niin ei siellä kookosvedestä paljoa puhuta. Siinä on suoloja ja vähän hiilihydraatteja, mutta niiden suhde ei ole ihan optimi ja sisältö voi vaihdella kookospähkinän kypsyyden ja lajikkeen myötä.”

”Mutta toki jos siitä tykkää, niin sitä voi juoda, Ja jos kyseessä on kevyt suoritus niin ei sillä sitten ole niin väliäkään.”

”Hunajassa on hiilihydraatteja ja merisuolassa natriumkloridia eli samaa suolaa, mitä meillä on kehossakin.”

Katja Mjösund toimii olympiavalmennuskeskus Urhean vastuulääkärinä.

Valmiit elektrolyyttijuomat ja liuokset Mjösund näkee helppoina, koska niissä elektrolyyttien määrä on laskettu vastaamaan sitä, mitä ihminen menettää hikoillessaan. Myös imeytymiseen vaikuttavia asioita, kuten erilaisten sokerien suhdetta, on mietitty.

Juomia voi tehdä kotonakin, mutta sitten on huolehdittava sopivista mittasuhteista. Hunaja ja merisuola ovat Mjösundin mukaan ihan hyvä vaihtoehto.

”Hunajassa on hiilihydraatteja ja merisuolassa natriumkloridia eli samaa suolaa, mitä meillä on kehossakin.”

Ihmiskeho sietää nesteenmenetystä tiettyyn pisteeseen asti. Suorituskyky laskee, kun kehon painosta lähtee noin kaksi prosenttia. Pidempään juoksukisaan valmistautuessa voi olla hyvä punnita itsensä ennen ja jälkeen harjoituslenkin.

”Jos siinä välissä ei ole juonut tai pissannut, niin painoerotus kertoo, paljonko nestettä on lähtenyt.”

Kilpailuun kannattaa valmistautua myös sopeuttamalla kehoa olosuhteisiin etukäteen.

”Jos on tarkoitus kisata kuumassa, pitäisi valmistautua kuumassa. Kun sopeudumme lämpöön, kehon järjestelmät säästävät suoloja ja lämmönsäätely tehostuu.”

Huono valmistautuminen helteisiin olosuhteisiin voi vesittää tuloksen, mutta todelliset vaarat ovat nestehukka ja hengenvaarallinen ylikuumeneminen.

Nestehukka korjaantuu juomalla. Ylikuumeneminen on tiloista kriittisempi, silloin keho vaatii viilentämistä.

”Ensin ihminen alkaa uupua, sitten tulee kriittinen piste, jossa lämpöuupuminen alkaa vaikuttaa aivotoimintaan, on hoipertelua ja sekavuutta. Pahimmillaan siitä seuraa tajuttomuus ja jopa kuolema, kun aivot ylikuumenevat.”

Kolmas hieman harvinaisempi, mutta pahimmillaan sairaalahoitoa tarvitseva tila on ylinesteytys, jolloin kuumuuteen on varauduttu liiallisella juomisella.

Kreikassa asuva ultrajuoksija Noora Honkala piti perjantaihin asti hallussaan naisten Suomen ennätystä sadan kilometrin juoksussa ajalla 7.41.54. Perjantaina tämän jutun valmistumisen jälkeen ennätyksen otti kuitenkin nimiinsä Satu Lipiäinen, joka juoksi matkan aikaan 7.40.20.

”Ei kukaan sadan kilometrin jälkeen voi sanoa, ettei olisi nestehukka. Mutta pitää pysyä toimintakykyisenä, sillä tasolla, että elimistö kestää rasituksen”, Honkala toteaa.

Juoksija harjoittelee keskipäivän auringossa totuttaakseen itseään helteisiin kisoihin. Tavallisille harrastajille sitä ei voi suositella, mutta hänelle se on tärkeä osa valmistautumista. Yli tunnin lenkeillä mukana kulkee aina juotavaa.

”Kilpaurheilijalle ei ole järkevää, että menee nesteissä miinukselle ja joutuu tasoittelemaan sitä, kun jo seuraava treeni odottaa.”

Puhdas vesi on Honkalalle ykkösjuttu. Sen lisäksi maistuu hunaja ja merisuola, ne hän on huomannut vatsalle toimiviksi vaihtoehdoiksi.

”Suojaan aina pään, on valkoinen lippis ja siinä heltta, joka suojaa niskan.”

Noora Honkala Lohjalla Harjun urheilukentällä kesällä 2020. Herkkävatsaisille juoksijoille Honkala suosittelee, että nauttii hunajaa, nesteitä ja geelejä vain pieniä määriä kerrallaan.

Pidemmillä matkoilla puoliso on hunaja- ja suolapurkin kanssa huoltamassa, mutta yksin juostessa Honkala sekoittaa ne valmiiksi veteen.

”Kymmenessä vuodessa, mitä ultria olen kisannut, niin on tullut aika hyvä nappituntuma. Hyvä sääntö on ottaa tunnin aikana ruokalusikallinen hunajaa ja ripotella vähän merisuolaa päälle.”

Kuumentumista vastaan urheilijalla on useita keinoja. Honkalalle ei ole koskaan sattunut todellisia vaaratilanteita.

”Suojaan aina pään, on valkoinen lippis ja siinä heltta, joka suojaa niskan. Käytän myös huiviin kiedottuja jääpaloja. Pari viikkoa sitten Sloveniassa 30 asteessa piti keskittyä viilentämiseen, jäitä kului tosi paljon.”

Perjantaina 30 vuotta täyttänyt juoksija ei asettunut syntymäpäivänään Salossa sadan kilometrin SM-kisaviivalle, sillä tähtäin on elokuun MM-kisoissa Berliinissä.

”Olisi ollut kiva, kun nyt on ensimmäiset viralliset SM-kisat ja vielä syntymäpäivänä. Mutta isäni Jarkko Partanen on siellä edustamassa perhettä.”

Kesäkuumilla toreilla erilaisia raskaita esineitä nostelee ja työntelee Suomen vahvin mies -kisan neljästi voittanut Mika Törrö. Hän on 205 senttiä pitkä ja toukokuun lopulla MM-kisoissa Yhdysvaltain Sacramentossa vaaka näytti 183 kiloa.

”En tykkää kisata kuumassa iso mies kun olen, se kuluttaa ja pehmentää aika paljon. Pyrin olemaan varjossa ja juomaan koko ajan.”

Kisatessa Törrö juo joko elektrolyyttijuomajauheita tai merisuola-hunaja-vettä.

”Välillä panen suolarakeita kielen alle.”

Helle hellii lihaksistoa, mutta muuten aurinko voi olla salakavala. Kisailijoille voit tulla kramppeja, onpa jotkut auringossa enemmän viihtyneet voimailijat oksennelleetkin lajien jälkeen.

”Sydän vaan hakkasi ja hakkasi, tuntui ettei sille tule loppua ollenkaan.”

Mika Törrö nosteli atlaskiviä vuonna 2020 Suomen vahvin mies -kisassa.

Törrölle on jäänyt mieleen muutama kovempi hellekisa, joissa rekanveto sai sydämen hakkaamaan.

”Sydän vaan hakkasi ja hakkasi, tuntui ettei sille tule loppua ollenkaan. Ne oli ne ensimmäisen 10–15 minuutin tuntemukset, mutta kyllä se sitten rauhoittui.”

Viilennys on tärkeää, kun itse kisasuoritukset ovat auringossa. Esimerkiksi toukokuun MM-kisoissa oli 39 astetta lämmintä. Se ei tuntunut niin pahalta, kun kilpailijat odottivat vuoroaan ilmastoidussa teltassa. Omat haasteensa paahde silti toi.

”Maastavetolattia oli niin kuuma, että piti hyppiä välillä. Minulla oli kahdet sukat päällekkäin, mutta jos olisin joutunut olemaan puolikin minuuttia kauemmin, niin olisi jalkapohjat palanut.”

Törrö tankkaa kisoja varten rutkasti hiilihydraatteja. Jos kisapäivä on lauantaina, tankkauspäivä on torstai, jotta väliin jää yksi normaali ruokapäivä. Tankkauspäivään kuuluu 1 800 grammaa hiilihydraatteja.

”Kilon otan irtokarkeista, ei sitä pysty riisistä tai pastasta ottamaan, saisi syödä sen 24 tuntia.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut