Ella Junnila vaatii jämeriä toimia epäasiallisen käytöksen kitkemiseksi: ”Toivon, että tämä on herätys Olympia­komitealle”

Korkeus­hyppääjä Ella Junnilan johtama Yleisurheiljat ry julkaisi viiden kohdan listan urheilijoiden oikeuksista. Urheilemisen halutaan olevan turvallista kaikilla tahoilla.

Ella Junnila keskusteli valmentajansa Tuomas Sallisen kanssa Paavo Nurmi Gamesissa Turussa.

27.6. 12:28

Suomalaiset yleisurheilijat haluavat, että heidän äänensä kuuluu yhä enemmän myös kabineteissa, ei pelkästään urheilukentillä. Tavoitteena on tehdä urheilusta entistä turvallisempaa fyysisesti ja henkisesti.

”Urheilun kehittäminen on yhteispeliä, jossa urheilijoiden ääni on entistä vahvemmin esillä”, Yleisurheilijat ry:n puheenjohtaja Ella Junnila sanoo.

Yleisurheilijat perustivat joulukuussa oman yhdistyksensä, joka keskittyy lajin urheilijoiden edunvalvontaan. Toukokuun lopulla yhdistys julkaisi viiden kohdan listauksen urheilijan oikeuksista osana turvallisemman tilan projektia.

Samassa yhteydessä yhdistys julkaisi verkkosivuillaan lomakkeen, jonka kautta urheilijat voivat kertoa kokemistaan ja havaitsemistaan epäkohdista. Yhteyttä voivat ottaa kaikki urheilijat, myös ne, jotka eivät kuulu yleisurheilijoiden jäsenistöön.

”Ilmoitukset ovat ehdottoman luottamuksellisia. Toivomme, että mahdollisuus ilmoittaa epäkohdista urheilijoiden omille edustajille madaltaa kynnystä tuoda niitä esiin”, korkeushyppääjä Junnila sanoo.

Junnila ei voi kommentoida sitä, kuinka paljon parannusehdotuksia tai huomioita mahdollisista epäkohdista yhdistys on tähän mennessä saanut.

Ilman erillistä lupaa urheilijan viestiä käsittelee vain yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuomas Rouvali yhdistyksen sisällä. Hän on yhdistyksessä ainoa, jolla on pääsy urheilijan antamiin tietoihin.

”Kaikkien urheilijoiden oikeuksien pitää toteutua, jotta meillä on hyvä ja turvallinen ympäristö urheilla.”

”Toivon, että Olympiakomitea tekee kaikkensa, että luottamus palautuu.”

Yhdistys on konsultoinut viiden kohdan listastaan Suomen urheilun eettistä keskusta (Suek) ja Suomen olympiakomiteaa, jolla on omia linjauksiaan urheilijoiden oikeuksista.

Osa oikeuksista koskee aivan konkreettisia epäkohtia urheilukentillä, kuten märkiä suorituspaikkoja, sateen ja auringon suojia tai istumapenkkejä. Eli asioita, jotka voivat tehdä suorittamisesta fyysisesti vaarallista tai lisätä vammariskiä.

Toinen puoli koskee urheilijan henkistä hyvinvointia ja turvaa urheilla ilman, että joutuu epäasiallisen toiminnan kohteeksi.

Talvella ja keväällä ilmenneitä häirintätapauksia Junnila sanoo seuranneessa surullisena.

Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki erosi tehtävästään sen jälkeen, kun Yle kertoi hänen naisiin kohdistuneesta epäasiallisesta käytöksestään.

Olympiakomitea antoi Lehtimäelle varoituksen viime vuoden lokakuussa, mutta valitsi hänet silti toiselle kaudelle Pekingin olympialaisten jälkeen maaliskuussa.

Talvella ilmeni myös kaksi muuta häirintäepäilyä Olympiakomiteassa.

Ella Junnila on korkeushypyn SE-nainen tuloksella 196 senttiä.

Vieläkö Olympiakomitea nauttii kaiken tämän jälkeen urheilijoiden luottamusta?

”En voi tietenkään puhua kaikkien puolesta, mutta henkilökohtaisesti koen, että väärinkäytökset nakertavat luottoa. Hyvä, että kaikki mahdollinen kaivetaan esiin, että voidaan aloittaa luottamuksen rakentaminen oikeasti puhtaalta pöydältä”, Junnila sanoo.

”Toivon, että Olympiakomitea tekee ihan kaikkensa, että luottamus palautuu – ei vain ja ainoastaan ministeriön, urheilun lajiliittojen tai katsojien puolesta, vaan ennen kaikkea urheilijoiden puolesta. Olympiakomitean pitää palvella urheilijoita. Siihen pitää voida luottaa.”

”Toivon, että tämä on herätys Olympiakomitealle, että asiat pitää tehdä oikein alusta loppuun. Olympiakomiteassa on töissä myös hyviä ihmisiä, jotka ajavat ensisijaisesti urheilijan etua. Toiminnan pitää olla läpinäkyvää. Toivon, että kevään tapahtumien pohjalta sellainen ajattelutapa leviäisi koko organisaatioon.”

”Epäasiallista käytöstä voi esiintyä, mutta se ei välttämättä ole tahallista.”

Huippu-urheiluyksikön uuden johtajan Junnila toivoo olevan mukana urheilijan arjessa.

”Uuden johtajan tulisi olla kädet mullassa -tyyppi, joka haluaa olla yhteydessä urheilijoihin ja tietää heidän päivittäisestä tekemisestään. Minulla ei ole omaa suosikkia. Jos olisi, kampanjoisin hänen puolestaan.”

Olympiakomitea valitsee Lehtimäen seuraajan heinäkuun alussa.

HS:n tietojen mukaan loppusuoralla on neljä ehdokasta: koripallovalmentaja Henrik Dettmann, Santasport Finlandin toimitusjohtaja Mika Kulmala, Nuorten Leijonien päävalmentaja Antti Pennanen ja Huippu-urheiluyksikön varajohtaja ja tehtävän nykyinen haltija Leena Paavilainen.

Oletko itse kokenut urheilu-urasi aikana jonkinlaisia epäkohtia?

”Olen huomannut muutamia tapauksia 20 vuoden aikana. Epäasiallista käytöstä voi esiintyä, mutta se ei välttämättä ole tahallista. Se voi olla ymmärryksen puutetta tai sitä, ettei asiaa ole tarkasteltu urheilijan näkökulmasta.”

Esimerkkinä aivan konkreettisista epäkohdista Junnila viittaa omaan lajiinsa korkeushyppyyn.

”Kuten se, että hyppypaikalla ei ole suojaa tai kisajärjestäjillä ei ole välineitä kuivata hyppypaikkaa.”

Oletko kohdannut seksuaalista häirintää, kuten epäasiallisia viestejä tai huutelua?

”Olen ja luulen, että aika moni on. Yleisön puolelta ja sosiaalisessa mediassa sitä esiintyy, mutta on onneksi vähenemään päin ainakin omalla kohdallani. Sen pitäisi olla nolla. Fyysisesti en ole koskaan kokenut oloani turvattomaksi yleisurheilukentällä.”

Junnilan lisäksi Yleisurheilijat ry:n hallitusjäseninä ovat aitajuoksija Nooralotta Neziri, seitsenottelija Maria Huntington, seiväshyppääjä Wilma Murto, aitajuoksija Elmo Lakka, ratakelaajat Toni Piispanen ja Esa-Pekka Mattila, keihäänheittäjä Lassi Etelätalo, pikajuoksija Konsta Alatupa ja kuulantyöntäjä Nico Oksanen.

Kolmiloikkaaja Topias Koukkula on hallituksen varapuheenjohtaja ja Junnilan läheinen työparinsa yhdistyksen asioissa.

”Olen ylpeä, että yhdistyksen perustajajäseninä on urheilijoita niin laajalta tasolta ja maajoukkueen eri laidoilta”, Junnila sanoo.

Fakta

Urheilijoiden oikeudet

  • Jokaisella urheilijalla on täysi sananvapaus ja myös oikeus olla ottamatta kantaa niin halutessaan.

  • Jokainen urheilija saa olla oma itsensä näkemyksineen ja identiteetteineen.

  • Jokaista urheilijaa on kohdeltava yhdenvertaisesti kaikissa tilanteissa.

  • Kilpailujen ja leirien suorituspaikkojen, niihin liittyvien tilojen ja järjestelyjen on oltava urheilijoille turvallisia ja tarkoituksenmukaisia.

  • Kaikenlaiselle fyysiselle ja sanalliselle häirinnälle on oltava nollatoleranssi.

  • Lähde: Yleisurheiljat ry.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut