Löytyykö Porin talousalueelta joka päivä 750–1 000 padelin pelaajaa? Lajin paikalliset hallihankkeet tuntuvat yltiöpäisiltä

19.6. 8:00

Kun vuosi 2021 alkoi, Porissa oli käytössä kaksi padelin sisäkenttää. Nyt luku on kolmetoista, ja kun Tennishallin laajennusosa otetaan kesän aikana käyttöön, nousee sisäkenttien määrä kahdeksaantoista.

Lisäksi hallihankkeet ovat vireillä Lotskeriin ja Herralahteen. Jos nämä toteutuvat suunnitellusti, Porissa voi pelata padelia 39 sisäkentällä.

Jos jokaista kenttää vuokrataan 16 tunniksi per päivä ja kentällä on neljä pelaaja, se tarkoittaisi, että 30–40-prosenttisella kenttien käyttöasteella Porin talousalueelta pitäisi löytyä joka päivä 750–1 000 padelin pelaajaa.

Onko se realismia lajissa, jota ei muutama vuosi sitten ollut Porissa vielä olemassakaan?

Padelin kasvu urheilulajina sekä Porissa että valtakunnallisesti on ollut niin rajua, ettei sille löydy vertailukohtaa menneisyydestä.

Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli 20 padelkenttää, 2019 luku oli alle 100 ja kuluvan vuoden aikana kenttien määrä tulee näillä näkymin ylittämään tuhannen rajapyykin.

Viimeisen kahden vuoden aikana Suomessa on otettu käyttöön enemmän kuin yksi uusi padelkenttä päivässä.

Padel on ollut korona-ajan voittaja. Kun esimerkiksi joukkuelajien pelaajilta vietiin pandemian vuoksi tilapäisesti mahdollisuus oman lajin harrastamiseen, moni suuntasi padel-kentille – padelissa turvavälien pitäminen oli mahdollista ja hallit saivat pitää ovensa auki.

Onkin aiheellista kysyä, onko padelkenttien rakennusbuumi mitoitettu koronan aiheuttaman poikkeusajan kysynnän mukaan.

Padelin erityispiirre urheilulajina on, että se on onnistunut rakentamaan yksityisellä rahalla olosuhteet kerralla kuntoon. Toisin kuin monessa lajissa, padelissa liikuntapaikkarakentaminen voi olla kannattavaa bisnestä.

Esimerkiksi tenniskenttä vaatii noin 700 neliömetrin tilan. Padelkentän koko 200 neliömetriä. Padelissa on tennistä korkeampi tuntihinta, ja se jaetaan neljän pelaajan kesken, kun tenniksessä jakajia on useimmiten kaksi.

Näin laskettuna padelkentän neliötuotto on siis moninkertainen tennikseen verrattuna.

Salibandyyn verrattuna padelkentän neliötuotto on noin kaksinkertainen (lähde: Urheilulehti 30.3.2022). Yksityisellä rahalla pyöritettävissä liikuntakeskuksissa salibandykenttiä onkin joutunut väistymään padelin tieltä, myös Porissa.

Vaikka padelin nousukiito on ollut huimaa ja jatkossa meno epäilemättä tasaantuu, yksi uusi käyttäjäryhmä on vasta tulossa: juniorit.

Lajin junioritoiminta on jäänyt toistaiseksi taka-alalle, koska kenttiä on saatu vuokrattua täydelläkin hinnalla. Myös lajin varsinainen seuratoiminta ottaa vasta ensiaskeleitaan. Tähän asti padel onkin ollut leimallisesti keski-ikäisten miesten harrastelaji.

Junioritoiminnan rakentuminen ja siinä onnistuminen on yksi keskeinen tekijä, mikä tulee määrittämään, kuinka iso laji padelista tulee.

Ruotsissa padel löi itsensä läpi hieman Suomea aiemmin. Kenttämäärä on länsinaapurissa moninkertainen Suomeen verrattuna.

Tällä viikolla Ruotsin TV4 uutisoi, että lajin kasvu on taittunut ja kokonaisia padelhalleja on jouduttu sulkemaan.

Suomen Padelliiton toiminnanjohtaja Visa Korhonen arvioi Turun Sanomissa (18.6.), että ”tulevina vuosina tullaan varmasti näkemään joidenkin kenttien sulkemisia Suomessakin”.

Miten käy Porissa?

Toteutuvatko Herralahden (11 kenttää) ja Lotskerin (10 kenttää) hallisuunnitelmat?

Tiettävästi ainakin Lotskerissa rakennuttajana toimiva Propadel on ottamassa hankkeessaan aikalisää.

Padel on tullut Poriin jäädäkseen, mutta 39 sisäkenttää ja 750–1 000 harrastajaa päivässä saattavat olla liian yltiöpäisiä tavoitteita Porin markkina-alueelle liiketaloudellisin perustein pyöritettäväksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut