Mikael Soisalo kiittää isältään perinnöksi saamiaan ominaisuuksia. ”Kaikki menestymisen avaimet on annettu”, hän sanoo.

Isän perintö

Oman isän kuolema pysäytti Mikael Soisalon, joka debytoi tänä keväänä maajoukkueessa. Kuolema pakotti miettimään omaa identiteettiä ja paljasti urheilijan kuoren alta luovan ihmisen.


14.6. 15:47

Onkohan isäni ylpeä siitä, millaisen miehen hän on minusta kasvattanut, Mikael Soisalo, 24, mietti isänsä kuoleman jälkeen.

Soisalo kysyi äidiltään, mitäköhän isä ajattelisi siitä, millainen hänestä oli tullut.

”Ehkä hain jotain varmuutta”, Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen pelaaja Soisalo pohtii nyt, kun isän kuolemasta on kulunut vuosi.

Isän kuolema sai ajattelemaan miehuutta, ja sitä, miksi hän on sellainen kuin hän on.

Soisaloon oli vahvasti iskostunut urheilijaminä. Hänelle oli aina ollut selvää, että hän on fyysisesti vahva ja suorapuheinen.

Mutta miksi hän ei ollut luova, kuten huippukokiksi edennyt veljensä Sylvester Soisalo, vai oliko hän sittenkin väärässä?

”Yhtäkkiä tuntui siltä, että minulla on paljon sanottavaa.”

”Ehkä olen löytänyt herkkyyden. Se on tosi siistiä”, Soisalo sanoo.

Ensin tunteet siirtyivät sana sanalta paperille, ja sitten sormin maalattuina väreinä kankaalle. Soisalo loi uudelleen käsityksensä itsestään.

”Minulla on ollut aina helvetin suuri suu.

Soisalon veljekset kasvoivat Pohjois-Tapiolassa pienessä kerrostalokaksiossa. Toinen huone oli veljeksille ja toinen vanhemmille.

”Tajusin kyllä, mistä tulen.”

Koulu- ja futiskaverit asuivat hienoissa omakotitaloissa Tapiolan toisella puolella.

”Meillä ei ollut hirveästi fyrkkaa. Vanhemmat eivät olleet niin sanotuissa hienoissa ammateissa. Faija oli laitosmies ja äiti tekee linjastoduunia. Se oli duunariperhe.”

Se tehtiin selväksi, että kaikki työ on arvokasta.

”Ihmisen arvoa ei voi mitata hänen työtehtävänsä perusteella. Sama se, mitä työtä tekee, mutta se pitää tehdä hyvin. Ei ole mitään järkeä tehdä mitään puolivillaisesti.”

Sillä tavalla Soisalo suhtautui myös jalkapalloon. Vähän alle kymmenen ikäisenä hän tajusi olevansa hyvä jalkapallossa.

”Minulla on ollut aina helvetin suuri suu. Olen sanonut, että minusta tulee ammattilainen ja pelaan ulkomailla ennen kuin täytän 18 vuotta. Olen suureen ääneen huutanut kopissa jengille 12-vuotiaana, että menen Veikkausliigaan, jossa pelaan Jami Puustisen ja Hermanni Vuorisen [Hongan silloisia tähtipelaajia] kanssa.”

Mikael Soisalo on noussut Huuhkajiin tänä vuonna. Soisalo harjoitteli Huuhkajien kanssa Bukarestin stadionilla päivän ennen ottelua Romaniaa vastaan.

Onnistumiset ruokkivat onnistumisia. Helsinki Cupin voittaminen oli hänen suurin unelmansa lapsena. Helsinki Cupin mestaruuksia tuli neljä, joista kolme Hongassa ja yksi HJK:ssa.

”Isäni oli fiiliksissä pelaamisestani. Teininä minulla oli vähän vääntöä hänen kanssaan, mutta meillä oli hyvä suhde. Elimme ja koimme tunteet tosi aidosti. Perheessämme asiat sanottiin suoraan.”

Soisalo sanoo olleensa hyvä koulussa niin kauan kuin jaksoi käydä koulua. Yhdeksännen luokan lopulla koulunkäynti hiipui, mutta siitä huolimatta hän pääsi Mäkelänrinteen urheilulukioon kirkkaasti.

”Vedin koko lukion enemmän tai vähemmän etänä. Kävin Märskyssä juomassa kahvia ja heittämässä koripalloa Aapo Halmeen [pelikaveri HJK:ssa ja juniorimaajoukkueessa] kanssa. Se oli hirveän kiva paikka. Kaikki futaajat olivat samassa botskissa.”

HJK:n reservijoukkueessa Klubi-04:ssä Soisalo koki olevansa joukkueen silloisen päävalmentajan Toni Koskelan hyljeksimä.

”Hän ei tykännyt minun tyyppisestä futaajasta. En ollut hänen näköisensä pelaaja tai hänen pelityylinsä näköinen pelaaja. Otin aika paljon riskejä ja haastoin vastustajia.”

Alle 18-vuotiaiden maajoukkueessa oli samaan aikaan valmentaja Jarkko Wiss, joka näki Soisalon kyvyt eri valossa. Soisalo kertoo Wissin kannustaneen Soisaloa ohittamaan vastustajia ja laittamaan palloa maalille. Soisalo teki työtä käskettynä ja iski tehoja tulostaululle.

”Sen jälkeen Wiss sanoi, että tee tuota juttua ja kehity siinä. Laita ruokaa maalille. Siinä oli valmentaja, joka näki vahvuuteni ja halusi ruokkia sitä. Hän laittoi minut myös kovaan kouluun ja selitti, missä tilanteessa en voi haastaa ja miten minun pitää puolustaa.”

”Näin itseni Valioliigassa.”

Helsingin Jalkapalloklubi tarjosi Soisalolle sopimusta, mutta Soisalo tarttui sen sijaan Wissin tarjoamaan mahdollisuuteen tehdä debyytti Veikkausliigassa Tampereen Ilveksessä.

”En kokenut, että Klubin tarjous oli liigasopimuksen näköinen. Tiesin, että minulla ei ollut mitään mahdollisuutta päästä siellä pelaamaan. Wiss sanoi antavansa minulle reilun mahdollisuuden Veikkausliigassa.”

Kaudesta 2016 tuli heti läpimurtokausi, kun Soisalo teki 31 ottelussa kuusi maalia ja antoi seitsemän maalisyöttöä. Seuraavana talvena Veikkausliigan vuoden tulokas teki 3+1-vuotisen sopimuksen Englannin Valioliigan Middlesbrough’n kanssa.

Soisalon mukaan hänestä oltiin kiinnostuneita myös Werder Bremenissä ja Sveitsissä, mutta ajatus Valioliigasta kiehtoi.

”Näin itseni Valioliigassa.”

Unelmahöttö haihtui nopeasti.

”Ajattelin, että tästä olen unelmoinut, joten annan kaikkeni. Se sitten kostautui.”

Soisalo pelasi reservipelejä, ja samaan aikaan Middlesbrough’ssa vaihtui päävalmentaja toisensa jälkeen. Suomalainen laitahyökkääjä oli hankittu kasvamaan korkoa, mutta ensin hänestä piti kasvaa mies ja saada lisää lihaksia.

Soisalo ramppasi edustusjoukkueen ja reservin harjoitusten välillä. Parin kuukauden jälkeen hän teki reserviottelussa hattutempun Blackburnin reservejä vastaan.

”Menin edustusjoukkueen treeneihin, ja maalivahti Victor Valdés kommentoi hattutemppuani. Punastuin ihan täysin. Ajattelin, että tämä on siisteintä ikinä ja jätkät eivät ikinä usko, kun kerron tästä.”

Valdés oli voittanut urallaan kuudesti La Ligan ja kolmesti Mestarien liigan Barcelonassa. Middlesbrough’ssa oli toki muitakin tähtiä, kuten Gastón Ramírez, Álvaro Negredo ja Adama Traoré.

”Olin nuori kundi silloin, 18-vuotias. Siellä pyörin isojen poikien kanssa, joilla oli Ferrarit.”

Soisalo paiskoi hommia fysiikkavalmentajien kanssa ja teki mäkijuoksuja pelien jälkeen.

”Sain lisää lihasta 4–5 kiloa. Sitä tuli niin nopeasti, että kroppani ei kestänyt. Sääriluuhun tuli rasitusmurtuma.”

Mikael Soisalo (vas.) pallotteli Leo Väisäsen kanssa Bosnia ja Hertsegovinan Zenicassa.

”Kotona on aina sanottu minulle, että voin valita minkä tahansa ammatin. Kaikki on mahdollista. Minua on tuettu niin paljon futiksessa, että olen ajatellut sen olevan minun juttuni, joka minun täytyy klaarata.”

Kaudeksi 2018–2019 Soisalo siirtyi Belgian liigan SV Zulte Waregemiin, eikä siitäkään siirrosta tullut menestystarinaa. Soisalo pelasi kaksi kautta vähillä minuuteilla ja teki yhden maalin. Siihen aikaan kului myös puolen vuoden lainapesti Portugalissa.

”Belgian matkasta jäi paljon hampaankoloon, koska mielestäni olisin pystynyt pelaamaan siinä sarjassa ja olemaan hyvä. Valioliiga-joukkueessa tiesin, että en olisi ansainnut peliaikaa. Belgiassa olin sitä mieltä, että olisin hyvin voinut olla joukkueen kahden parhaan laitahyökkääjän joukossa.”

”Hänen kuolemastaan on nyt kulunut vuosi. Kahden ja puolen vuoden ajan ajattelimme, että ei saa luovuttaa.”

Tammikuussa 2021 hän siirtyi Latvian liigan päästäkseen pelaamaan mutta ollakseen myös lähempänä perhettään.

”Isälläni oli sydänkohtauksen jälkeen kahden vuoden ajan kaikenlaisia komplikaatioita. Hänellä halvaantui toinen puoli. Hän joutui opettelemaan kävelemisen uudestaan. Sitten tuli muita komplikaatioita. Loppujen lopuksi hänen kroppansa sanoi, että nyt riitti.”

”Hänen kuolemastaan on nyt kulunut vuosi. Kahden ja puolen vuoden ajan ajattelimme, että ei saa luovuttaa.”

Soisalo kertoo isänsä sanoneen, että elämässä pitää olla määrätietoinen, itsevarma ja sisukas. Ja pitää muistaa hymyillä.

”Jos on koko ajan kulmat kurtussa, ne voivat vaikka jäädä kurttuun. Pitää fiilistellä elämää ja olla iloinen pienistäkin asioista. Se asenne välittyi isästäni.”

Mikael Soisalo debytoi Veikkausliigassa Tampereen Ilveksessä ja valittiin vuoden tulokkaaksi kaudella 2016.

Suruajan jälkeen Soisalo pelasi hyvän ensimmäisen kauden Latviassa ja teki kymmenen maalia.

”Tyttöystäväni huomasi minussa samoja piirteitä kuin isässäni, vaikka ei hän ehtinyt tutustua isääni kovin hyvin. Rupesin tajuamaan, että minähän olen aika iloinen tsemppaaja. Tajusin, että isäni on tsempannut minua ja nyt voin olla samanlainen tsemppaaja ystävilleni.”

Luovuus rupesi kukoistamaan tyttöystävän rohkaistua Soisaloa kirjoittamaan.

”Hän sanoi minulle, että olen luova tyyppi. Olin ihan ihmeissäni.”

”Olin ihan katastrofi äidinkielessä koulussa. Minulla on keskivaikea lukihäiriö, joten kaikki kirjoittamiseen liittyvä on ollut tosi vaikeata.”

Idea kirjoittamisesta jäi kuitenkin päähän. Soisalo kokeili kirjoittamista pikku hiljaa ensin yksin kotonaan Latviassa. Kirjoittaminen oli samalla surun käsittelemistä.

”Sitten rupesin kirjoittamaan runoja. Luin niitä broidilleni ja mutsilleni nolona. Mutsi kysyi, olenko oikeasti kirjoittanut runoja. Kaverit kysyivät, mikä juttu tämä on.”

”Minulla on yksi kaveri, joka on tosi hyvä kirjoittamaan, eikä hän ole koskaan kehunut minua. Mutta runoani hän kehui.”

”Jälkeenpäin mietin, että hänen arvonsa ovat hienoja.”

Kirjoittamisen jälkeen Soisalo kokeili myös maalaamista.

”En aloittanut siveltimellä, vaan maalasin ensin sormilla. Ajattelin, että jos poistan maalaamisestakin kaikki säännöt. Huomasin, että olin yhtäkkiä maalannut tuntikaupalla ajattelematta mitään muuta.”

”Kahden viime vuoden aikana kuvani itsestäni on muuttunut ihan täysin. Perhana, ehkä olenkin aika luova tyyppi.”

Soisalolta jäi asioita sanomatta isälleen, mutta isän merkitys on selkiytynyt.

”Jos minulla on joskus lapsi, haluan luoda hänelle sellaisen fiiliksen, että mikä tahansa tässä maailmassa on mahdollista, jos uskoo itseensä, on määrätietoinen ja kohtelee muita ihmisiä hyvin.”

Arvot jäivät perinnöksi.

”En koskaan sanonut isälleni, että hänellä on hieno maailmankatsomus. Jälkeenpäin mietin, että hänen arvonsa ovat hienoja. Minusta on tullut itsevarma ja peloton, kuten veljestänikin. Kaikki menestymisen avaimet on annettu.”

Mikael Soisalo

  • Syntynyt huhtikuussa 1998.

  • A-maajoukkueen ja Riga FC:n laitapelaaja.

  • Muut seurat: FC Honka, HJK, Ilves, Middlesbrough, SV Zulte Varegem, Varzim.

  • Riga FC:ssä 41 ottelussa 11 maalia ja 10 maalisyöttöä.

  • Belgian liigassa 24 ottelua.

  • A-maajoukkuedebyytti maaliskuussa 2022.

  • A-maajoukkueessa kaksi ottelua.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut