Ovatko naiset valmiita taklaamaan? Tähän asti naisten jääkiekossa ei ole tarvinnut mennä pää ylhäällä kulmiin

Jääkiekkomaalivahti, Panelian Raikkaan kasvatti Eveliina Mäkinen kirjoittaa kolumnissaan Ruotsin ensi kauden kokeilusta, jossa taklaaminen on sallittu kahdella ylimmällä sarjatasolla.

29.5. 8:00

Ruotsalainen jääkiekko jatkaa rajojen rikkomista. Kuluneen viikon aikana Ruotsissa tehtiin naisten pääsarjaa ja toiseksi ylintä sarjatasoa koskeva sääntömuutos, joka liittyy laidan vieressä tapahtuvaan kontaktiin.

Kyseessä on yhden kauden kestävä kokeilu, jossa taklaaminen sallitaan. Aikaisemmin taklaaminen ei ole naisten kiekkoon kuulunut missään maassa. Ruotsi mitä ilmeisemmin haluaa olla tässäkin edelläkävijä.

Lähtökohtaisestihan jääkiekko on kontaktilaji. Oli sitten kyse miehistä tai naisista. Miehillä taklaukset on sallittu kautta aikojen, mutta erityisesti viime vuosina myös naisten puolella kontaktien kovuus on lisääntynyt ja sitä kautta myös vakavammat loukkaantumiset.

Sääntömuutosta on siis perusteltu lisääntyneiden päävammojen nojalla. Äkkiseltään kuulostaa hullulta, että nimenomaan kovempi kontakti sallimalla voitaisiin ehkäistä mahdollisia aivovaurioita.

Mielestäni perusteluissa on perää, sillä tällä hetkellä suurin osa loukkaantumisista johtuu tilanteista, jossa vastaanottava osapuoli ei ole valmistautunut kovaan kontaktiin. Tähän asti naisten jääkiekossa ei ole siis tarvinnut mennä pää ylhäällä kulmiin.

Uuteen sääntöön tottuminen vie varmasti aikaa ja oletettavaa on, että alkuun loukkaantumisia sattuu enemmän, jonka jälkeen luvut kääntyvät laskuun. Merkittävää on, että valmiustasot ja osaaminen niin taklauksen antajalla kuin sen vastaanottavalla osapuolellakin lisääntyy.

Ruotsin maajoukkueen päävalmentaja Ulf Lundberg taas perusteli sääntömuutosta kansainvälisen pelin vaatimuksilla.

Totuus on, että maaotteluissa saa usein pelata kansallisia sarjoja kovempaa. Vastaavasti Suomessa on naisten maajoukkueen pelaajille suositeltu harjoittelua ja pelaamista poikien sarjoissa, joissa taklaaminen on jo sallittua.

Sääntömuutos tuli Ruotsiin kuitenkin yhtäkkiä ja yllättäen, ja rohkenen epäillä, että aiheesta ei ole varsinaisesti konsultoitu pelaajia. Aikaisemmin aihe on pelaajien keskuudessa jakanut mielipiteitä. Tarvitseeko naisten jääkiekko taklaamista?

Suomen Jääkiekkoilijat ry:n keväällä teettämän tutkimuksen mukaan suuri osa naiskiekkoilijoista Suomessa on ilmaissut kannattavansa sääntömuutosta, mutta asiaa pitäisi kuitenkin pohtia laajasti useammasta eri kulmasta.

On mielestäni kyseenalaista vain todeta, että vammat varmasti lisääntyvät alkuun, kun kyseessä voi olla yksittäisen pelaajan koko ura tai loppuelämää varjostava vammautuminen.

Lähtökohta kuitenkin on se, että naiset eivät vielä laajassa mittakaavassa osaa taklata tai ottaa taklauksia vastaan. Eikä se ole häpeän aihe. Taklaaminen ei ole vain yksinkertaisesti aikaisemmin kuulunut naisten jääkiekkoon eikä sitä ole myöskään harjoiteltu. Siksi vähintään yhden kauden valmistautumisaika uuteen sääntömuutokseen olisi enemmän kuin suotavaa.

Miten sääntömuutos vaikuttaa itse peliin ja ehkä tuomareiden toimintaan? Naisten Liigassa toimivat tuomarit tuomitsevat usein myös poikien otteluita, joten voidaan olettaa, että uudistus enimmäkseen vain helpottaisi tuomareiden liikkumista sarjojen ja ikäluokkien välillä.

Olettaisin myös pelin nopeutuvan ja ylimääräisten mailajäähyjen vähenevän.

Oli sitten kyse miesten tai naisten jääkiekosta, tärkeintä on muistaa, ettei taklaamisen perusajatus ole vastustajan vahingoittaminen, vaan pelivälineen irrottaminen vastustajan pelaajan hallusta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut