Faneja tutkinut Sami Kolamo sanoo suoraan, miksi Leijonien peleissä tunnelma ei olekaan riehakas: ”Katsoja­profiili on syntynyt palkka­pussin perusteella”

Kolamon mukaan MM-kisat ovat rahantekokone.

Ruotsin paita erottui yleisöstä ottelussa Suomen vastaan.

22.5. 17:00

Tampere

Leijonien MM-kisapelien tunnelma Tampereella nousi ensimmäisellä kokonaisella kisaviikolla puheenaiheeksi.

Nokia-areenassa on riehaannuttu maaleista, mutta toisaalta hallissa on ollut pitkiä hetkiä hiljaisuutta. Etenkin Ruotsi-ottelu keräsi pettyneitä kommentteja. Lauantain Itävalta-pelissä pelaajien kommunikointi toisilleen kuului ajoittain hallin yläkatsomoihin asti.

Urheilua esimerkiksi jalkapallokannattajien kautta tutkinut Sami Kolamo sanoo, että asiasta puhutaan sen vuoksi, että monet eri tahot määrittelevät ihannefaniutta.

MM-kisat ovat myös tapahtuma, johon liitetään vahva karnevaalihenkisyys: hauskanpitoa ja pukeutumiseen satsaamista, mutta tietyissä rajoissa ilman vaikkapa kiroilua tai liiallista humaltumista.

Odotusta edistää myös median luoma kuvasto, kun televisiossa ja lehdissä nähdään korostetusti karnevaalihenkistä katsomokulttuuria.

”Kun todellisuus ei vastaakaan sitä, mikä on ollut ennakkohypessä, syntyy keskustelu, että tunnelma ei ollut odotettua”, Kolamo sanoo.

Jännitteitä ja ristiriitaa syntyy myös erosta siihen, mihin on totuttu urheilukatsomoissa. Kolamo muistuttaa, että esimerkiksi jalkapallossa laulut ja koreografiat syntyvät spontaanisti kannattajien itsensä luomana.

”Jääkiekon MM-kisojen konteksti on se, että hallissa on seremoniamestari, joka toimii mediakuution kautta ja virittää tunnelmaa ulkopuolelta.”

MM-kisojen Suomen otteluihin arvottiin noin 7 000 lippua. Noin 4 500 paikkaa meni Kansainväliselle jääkiekkoliitolle, yrityksille ja VIP-vieraille.

”Liput ovat huippukalliita, kaikilla faneilla ei ole varaa ostaa lippuja. Siksi tapahtumaa levitetään fanialueille kaupunkitilaan. Areenan katsojaprofiili on syntynyt palkkapussin perusteella. Nämäkin ovat faneja, mutta fanikulttuurin sisällä olevaa väkeä ei ole niin paljon”, Kolamo sanoo.

Lippujen korkea hinta tarkoittaa myös tuottoja. Vuosina 2012 ja 2013 Suomi järjesti kahdet kisat yhdessä Ruotsin kanssa. Niiden yhteenlaskettu tuotto Suomen jääkiekkoliitolle oli yli 12 miljoonaa euroa. Tuloja on ohjattu ruohonjuuritasolle, esimerkiksi taitovalmentajien palkkaamiseen jääkiekkojunioreille.

Kolamo sanoo, että toista Leijonien kaltaista ilmiötä ei löydy Suomesta. Useamman sadan euron hintaiset liputkin menevät kaupaksi ja Suomen ottelut myydään MM-kisoissa täyteen. Sama näkyy myös Liigassa, joka pystyy maksamaan kelpo palkkoja pelaajille.

Jääkiekolla on Suomessa pitkät perinteet ja sponsorien kiinnostus on omaa luokkaansa. MM-kisatkin ovat ottaneet paikkansa suomalaisesta vuosikalenterista.

”MM-kisat ovat vapun tienoilla ja karnevaali tulee osin vapun kautta. Fanius on hyvin karnevaalihenkistä. Pidetään hauskaa ja odotetaan tapahtumaa ennakkoon. Varaudutaan, että päästään paikalle isoilla porukoilla.”

Samaan aikaan riehakkaan tunnelman kanssa MM-kisoissa pätee se, että kisat ovat cash machine – rahantekokone.

”Jos ajatellaan megatapahtuman tuotantokoneiston kautta, niin nämä ovat haluttuja tapahtumia, koska Suomessa on paljon jotka seuraavat kisoja. Nokia-areena ja Helsingin halli yritetään pumpata täyteen. Ne ovat tiloina rahantekokoneita, joissa myös yritetään luoda verkostoja ”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut