Urheiluoikeuden asiantuntijalta tyly näkemys: Olympiakomitean päätös Mika Lehtimäen tapauksesta syö kurinpidon uskottavuutta

Urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rauste pitää huolestuttavana sitä, että Suomen Olympiakomitea on itse laatinut urheilun eettiset periaatteet, mutta Mika Lehtimäen tapauksessa se päätti poiketa luomistaan kurinpitokäytännöistä. Se syö urheilun kurinpitojärjestelmän uskottavuutta.

Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki ja Olympiakomitean hallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori saapumassa tiedotustilaisuuteen maanantaina Urheilumuseoon Olympiastadionille.

29.3. 15:00

Urheiluoikeiden asiantuntija Olli Rauste ei ole vakuuttunut Suomen olympiakomitean johdon päätöksestä, että oma työnantaja selvittää urheilussa tapahtuvat eettiset rikkomukset.

Varatuomari Rausteen mukaan Olympiakomitean menettely poikkeaa urheilun lajiliittojen käytännöstä ja syö urheilun kurinpitojärjestelmän uskottavuutta.

”Miksi lajiliittojen pitäisi jatkossa viedä omia juttujaan kurinpitokäsittelyyn, jos Olympiakomitea itse ei niin tee? Riittääkö vastaavissa tapauksissa jatkossa se, että työnantajana toimiva seura tai liitto käsittelee asian pelkästään työoikeudellisena asiana?” Rauste kysyy.

Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen puolusti maanantaina päätöstä selvittää huippu-urheiluyksikön johtajan Mika Lehtimäen epäasiallinen käytös omin voimin sen sijaan, että asia olisi viety Suomen urheilun eettisen keskuksen Suekin tutkittavaksi.

Salosen mukaan se oli ainoa oikea tapa.

Myrskyn silmään joutunut Lehtimäki erosi omasta tahdostaan maanantaina.

Lehtimäki oli saanut syksyllä varoituksen naisiin kohdistuneesta epäasiallisesta käyttäytymisestä. Hän oli lähettänyt yöllä tekstiviestejä, joiden sisältö oli sopimatonta.

Varoituksen antoi Salonen, joka on Lehtimäen lähin esimies Olympiakomiteassa.

Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori siunasi varoituksen, josta kaksikko kertoi jälkikäteen komitean kahdelle varapuheenjohtajalle Sari Multalalla ja Susanna Rahkamolle.

Olympiakomitean hallitus kuuli asiasta tiedotusvälineiltä viime viikon torstaina, kun Yle uutisoi varoituksesta.

Varatuomari Olli Rauste sanoo, että Olympiakomitea käsitteli Lehtimäen tapausta vain työoikeudellisena eikä eettisenä asiana.

Rauste ei ole vakuuttunut Salosen puheesta ”ainoasta oikeasta tavasta”. Rausteen mukaan juttu voidaan edelleen viedä Suekin selvitettäväksi, mutta se edellyttäisi Olympiakomitean hallituksen Suekille tekemää pyyntöä.

Tämän vuoden alusta voimaan tulleet urheilun uudet kurinpitosäännöt antavat Suekille oikeuden ottaa asioita tutkittavakseen myös ilman urheilujärjestön tekemää pyyntöä.

”Uudet säännöt eivät kuitenkaan koske viime vuoden puolella tapahtuneita asioita. Jos asia etenisi Suekiin ja kurinpitoprosessiin, ongelmaksi voisi muodostua se, missä elimessä mahdollinen kurinpitoasia käsiteltäisiin”, Rauste sanoo.

Lajiliitoilla on omat kurinpitovaliokuntansa, mutta Olympiakomitealla sitä ei vielä ole.

”Todennäköisesti mahdollinen kurinpitoprosessi käytäisiin Olympiakomitean hallituksessa. Olympiakomitean päätöksestä olisi mahdollisuus valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan”, Rauste sanoo.

Koska Lehtimäki oli Olympiakomitean työntekijä, Salosen mukaan oli perusteltua, että Olympiakomitea vastaa lähtökohtaisesti myös selvityksestä ja sanktioista.

Suekin pääsihteeri Teemu Japisson vahvisti maanantaina HS:lle, ettei Olympiakomitealla ollut mitään velvollisuutta tuoda Lehtimäen tapausta heidän tutkittavakseen.

Suek on riippumaton organisaatio, joka vastaa muun muassa urheilun eettisyyden vahvistamisesta ja antidopingtoiminnasta. Tarvittaessa Suek voi toimia tutkinnan apuna tai suorittaa tutkinnan itsenäisesti lajiliiton pyynnöstä.

Rausteen mukaan Suek on tuonut suomalaiseen urheiluun paljon hyvää. Sitä tarvitaan urheilun eettisten asioiden selvittämiseen.

”Lajiliitot ovat monesti liian lähellä kyetäkseen itse selvittämään omassa piirissään tapahtuneita rikkomuksia objektiivisesti.”

Lehtimäen tapauksessa Rauste pitää huolestuttavana, että Suomen Olympiakomitea on itse laatinut urheilun eettiset periaatteet, mutta se ei kuitenkaan halunnut käyttää Suekia mahdolliseen eettisten periaatteiden rikkomisen selvittämiseen.

Taitoluisteluvalmentaja Mirjami Penttinen sai vuoden kilpailukiellon epäasiallisesta käyttäytymisestä.

Epäasiallinen viestittely on urheilun eettisten periaatteiden vastainen rikkomus.

Esimerkiksi taitoluisteluvalmentaja Mirjami Penttisen jutussa yhdeksi rangaistukseen johtaneeksi rikkomukseksi kurinpitoprosessissa katsottiin luistelijoille liian myöhäiseen kellonaikaan lähetetyt viestit.

Penttisen tapaus nousi isoksi uutiseksi talvella 2020. Penttinen sai vuoden kilpailukiellon.

Pesäpallon pelinjohtaja Petri Kaijansinkon naispelaajalle lähettämät tekstiviestit ovat parhaillaan Suekin tutkittavana. Pesäpalloliitto on määrännyt Kaijansinkon tutkinnan ajaksi väliaikaiseen toimintakieltoon.

”Olympiakomitea ei käynnistänyt Lehtimäen tapauksessa kurinpitoprosessia sen selvittämiseksi, onko asiassa rikottu urheilun eettisiä periaatteita. Olympiakomitea käsitteli asian vain työoikeudellisena asiana”, Rauste huomauttaa.

Olympiakomitean puheenjohtaja Vapaavuori sanoi maanantaina, että ”enempää ei voi vaatia kuin laki salli".

Laki ei siis kuitenkaan olisi estänyt tutkimasta asiaa myös urheilun eettisten periaatteiden näkökulmasta?

”Ei, se oli Olympiakomitean johdon oma päätös. Asian käsittely poikkeaa viimeaikaisista julkisuudessa olleista urheilutapauksista siltä osin, että aiemmissa tapauksissa sääntörikkomus on käsitelty kurinpitoprosessissa ja työoikeudellisena asiana, mutta Lehtimäen asiassa urheilusääntöjen mukainen kurinpitoprosessi sivuutettiin”, Rauste sanoo.

Olympiakomitean johtokaksikko sivuutti asiassa täysin myös oman hallituksensa. Olisiko johdon täytynyt pitää myös hallitus ajan tasalla?

”Yhdistyslain mukaan hallitus vastaa yhdistyksen asioiden huolellisesta hoitamisesta. Kun hallituksella on vastuu yhdistyksen hallinnosta, silloin hallituksella on lähtökohtaisesti myös oikeus saada tieto kaikista sellaisista asioista, jotka voivat vaikuttaa hallinnon hoitamiseen.”

Hallituksen jäsen ei voi vastata sellaisesta asiasta, josta jäsenellä ei ole tietoa.

”Hallituksen sisäisen työnjaon osalta noudatetaan usein käytäntöä, jossa hallituksen sisältä muodostetaan suppeampi puheenjohtajisto tai työvaliokunta, joka kokoontuu useammin ja osallistuu aktiivisemmin juoksevien asioiden hoitamiseen. Avaintyöntekijöiden nimittäminen ja erottaminen käsitellään kuitenkin yleensä koko hallituksessa.”

Rauste huomauttaa, ettei asiassa ole ehdotonta vaatimusta, jonka mukaan varoituksesta olisi pitänyt kertoa koko hallitukselle.

”Toisaalta ei ole myöskään mitään kieltoa kertoa. Hallituksen kaikkia jäseniä sitoo työnantajalle kuuluva salassapitovelvollisuus.”

Vapaavuoren ja Salosen vaikenemisen takana on todennäköisesti ollut pelko, että asia olisi voinut vuotaa jotain kautta mediaan, kuten sitten lopulta kävikin.

”Sen vuoksi tämänkaltaiset asiat halutaan yleensä pitää mahdollisimman pienessä piirissä, vaikka koko hallituksella lain mukaan onkin oikeus saada tieto yhdistyksen asioista”, Rauste sanoo.

Oliko Lehtimäen eroilmoitus ylimitoitettu tekoon nähden?

”Rikkomuksena kyse ei ollut sellaisesta asiasta, jonka johdosta työnantajalle olisi syntynyt oikeus irtisanoa työsopimus. Ensimmäisellä kerralla työnantajan tulee lähtökohtaisesti käyttää varoitusta”, Rauste sanoo.

”Toinen asia on, että käytännön näkökulmasta Lehtimäen olisi ollut vaikea jatkaa tehtävässään enää sen jälkeen, kun asia oli vuotanut mediaan. Jos hän olisi jatkanut, viestittelyasiaa olisi varmasti käytetty Lehtimäkeä vastaan. Tässä tilanteessa eroaminen oli minusta oikea ratkaisu.”

Lue lisää: Puheenjohtaja Jan Vapaavuori otti esille oman rikostaustansa: ”Minut on tuomittu rikoksista, mutta Mika Lehtimäkeä ei ole edes epäilty rikoksesta”

Lue lisää: Huippu-urheilujohtaja Mika Lehtimäki jätti paikkansa välittömästi: ”Näiden viestien kohdalla olen ylittänyt rajan sekä ajankohdassa että viestien sisällössä”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut