Iivo ja Kerttu Niskasen harjoituslatu lähti Eteläisen koulun pihasta Vieremällä.

Niskasten Vieremä kulkee vastavirtaan

Iivo ja Kerttu Niskasen synnyinkunta Vieremä tuottaa maitoa ja metsäkoneita. HS vieraili myös hiihtosisarusten vanhassa kyläkoulussa, jossa Iivo opetti muille oppilaille hiihtoa jo kymmenvuotiaana.


19.2. 21:00

Vieremä

Be King. Tahallinen tai tahaton kirjoitusvirhe olympiakaupunki Pekingistä kuvaa osuvasti, mitä Iivo Niskasesta ajatellaan Vieremällä.

Be king, ole kuningas. Sellainenhan kolminkertainen olympiavoittaja on synnyinkunnassaan.

”Iivo on täällä hyvin kunnioitettu ihminen. Hieno ihminen ja kova urheilija samassa paketissa, samoin kuin Kerttu. Tuollaisia urheilijoita syntyy sadan vuoden välein”, sanoo Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen Niskasen hiihtoperheen suksitaiteilijoista.

Vieremä on 3 500 asukkaan kunta Iisalmen naapurissa Ylä-Savossa. Lähin isoin kaupunki on Kuopio, jonne on matkaa sata kilometriä.

Kuopio on myös Iivo Niskasen nykyinen kotipaikka, kun taas Kerttu Niskanen asuu Vuokatissa. Molemmat käyvät usein vanhempiensa Eero ja Tarja Niskasen luona Vieremällä.

Perheen muista lapsista Katri Niskanen on tunnettu muotisuunnittelija ja Iita Niskanen leipuri.

Kunnanjohtaja Suomalainen on luvannut lähteä kotiseutuoppaaksi Vieremällä. Kylän raitti on hiljainen. Pyryttää.

”Tällainen harvaan asuttu seutu nähdään muualla ressukka-alueena, mutta kannattaa tulla tutustumaan”, Suomalainen sanoo ja korostaa Vieremän elinvoimaisuutta ja korkeaa työllisyysastetta.

Vieremä on maidon ja metsäkoneiden pitäjä. Se tuottaa vuodessa 37 miljoonaa litraa maitoa. Metsäkoneita valmistava Ponsse työllistää paikkakunnalla 600 ihmistä.

”Pannaan maitoa tulemaan”, kunnanjohtaja lainaa vanhaa mainoslausetta.

”Voi tulla jonkinlainen patsas.”

Vieremän iso infotaulu on pyhitetty olympiakisojen ajaksi Kertulle ja Iivolle.

Keskustaan kääntyvän tien vieressä on iso valotaulu, jossa loistaa vuoron perään Iivo tai Kerttu Niskasen hymyilevät kasvot. Onnea Kerttu! Onnea Iivo!

Keskustaajaman kiertoliittymässä, Kunnantoimiston ja Osuuspankin risteyksessä, on Eva Ryynäsen suunnittelema Matin ja Liisan patsas. Matti ja Liisa olivat Juhani Ahon kirjoittaman romaanin Rautatien päähenkilöt.

Jos kunnanjohtaja voisi päättää, Matti ja Liisa saisivat vierelleen Iivon ja Kertun. Vieremällä on jo ollutkin puhetta patsashankkeesta.

Kunnalla on käytössään niin sanottu osallistuva budjetti, johon on varattu 30 000 euroa. Kuntalaiset päättävät, mihin rahat käytetään.

”Jos joku esittää, niin voi tulla jonkinlainen patsas”, Suomalainen sanoo, kun kuljemme risteyksen ohi.

Pekingin kulta- ja mitalijuhliin hiihtäjäpatsas ei valmistu, jos siihen joskus päädytään. Jotain palkintoa Iivolle ja Kertulle on luvassa tiistaina Einarin puistossa järjestettävässä kansanjuhlassa.

Kansanjuhlan järjestelyt ovat Ponssen suurimman omistajan Juha Vidgrenin näpeissä – tai vielä toistaiseksi päässä.

”Katsotaan, mitä Juha keksii. Viimeksi Iivo tuotiin lavalle tuolta valaistun mäen takaa”, Suomalainen sanoo ja näyttää pientä mäennyppylää Einarin puistossa toisessa päässä.

Ponssen perustajan Einari Vidgrenin (1943–2010) muistoksi nimetty puisto on vielä paksun lumipeitteen alla. Tiistaiksi puisto tampataan tasaiseksi, kun paikalle odotetaan jopa kahtatuhatta ihmistä.

”Täällä viesti kulkee äkkiä ja yhteisöllisyys on korkealla. Lumitraktorit olivat heti valmiina lähdössä tamppaamaan puistoa, kun Iivo voitti kultaa”, Suomalainen sanoo.

”Se antoi uskoa, ettei ihmisen pidä luopua unelmistaan.”

Varsinaisesta palkitsemisesta päättää Vieremän kunnanhallitus, joka kokoontuu maanantaina sopivasti ennen kansanjuhlaa.

”Palkitseminen ei ole salaisuus, kun siitä ei ole vielä edes päätetty, mutta jollain tavalla pitää huomioida. Iivon olympiavoitto on koko kuntaa voimaannuttava asia. Se antoi uskoa, ettei ihmisen pidä luopua unelmistaan”, Suomalainen pohtii.

Kahdesta edellisestä kultamitalistaan – parisprintin voitto vuonna 2014 ja 50 kilometrin perinteisen olympiakulta vuonna 2018 – Iivo on saanut kunnalta metsää ja rahaa.

”Metsässä raha on tallessa. Siellä alkaa olla Iivolla komea männikkö”, Suomalainen sanoo.

Kerttu Niskanen edustaa yhä Vieremän Koittoa, Iivo taas kilpailee kotimaassa Puijon Hiihtoseuran riveissä. Iivolla on ollut yhteistyösopimus Kuopion kanssa, ja Kerttu saa Vieremän kunnalta tukea 10 000 euroa.

Vuonna 2018 päätettiin myös Iivon Areenan rakentamisesta. Kaikkien kuntalaisten käytössä oleva urheilualue valmistui vuonna 2020.

Nykyaikaisella ja näyttävällä areenalla on muun muassa juoksurata, tekonurmikenttä, luistelualue ja skeittikenttä.

Talvella areenalla on hyvät hiihtoladut, joilla Suomalainen valmentaa yhdeksän 10–15-vuotiaan tytön hiihtorinkiä.

”En tiedä, johtuuko se Kertun esimerkistä, että kaikki treenattavat ovat tyttöjä. Täällä ei ainakaan tarvitse etsiä esikuvia. Into on ollut korkealla harjoituksissa”, Suomalainen kertoo.

Samalla Keskuskoulun pihalta nousee kyytiin kunnan sivistysjohtaja Eevariitta Mustonen. Hän oli Iivon ja Kertun opettajana ala-asteella Eteläisellä koululla.

Kaksikerroksinen koulu on rakennettu 1950-lopulla, mutta se on yhä käytössä. Päinvastoin kuin monella muulla pienellä paikkakunnalla Vieremällä on haluttu säilyttää pienet kyläkoulut.

”Kuljemme vastavirtaan”, Suomalainen sanoo, kun kurvaamme Eteläisen koulun pihaan.

Eteläisen koulun oppilaat ovat piirtäneet kuvataiteen tunnilla kuvia Kerttu Niskasesta.

Koulusta on pari kolme kilometriä Niskasten kotiin. Iivo ja Kerttu hiihtivät pellon yli kouluun, jonka maastoon Eero Niskanen teki noin 800 metrin lisäladun.

Sitä latua Iivo kiersi välitunnista toiseen. Kouluun Iivo ja Kerttu tulivat hiihtämällä aina kun oli lunta, ja Vieremällä sitä on ollut paljon.

”Talvella hiihdettiin aina välitunneilla. Liikuntatunneilla ohjelmassa saattoi olla enemmän hiihtoa kuin opetussuunnitelmassa luki”, Mustonen sanoo ja nauraa.

Koulussa oli Iivon aikana kova hiihtobuumi. Siellä löytyi 30 oppilaan joukosta aina kahdeksan hiihtäjää koululaisten maakuntaviestiin.

”Iivo opetti jo kymmenvuotiaana muille tässä pihassa hiihtotekniikat wassbergit, mogrenit ja mitä tahansa”, Mustonen kertoo.

Maakuntaviesteissä ei vielä 2000-luvun alussa eroteltu pieniä ja suuria kouluja toisistaan kuten myöhemmin.

”Vieremä pärjäsi ihan hyvin, vaikkei voitettu. Muut koululaiset olivat mukana huutosakkina. Oppilaat oikein odottivat sitä”, Mustonen sanoo.

Myös omassa koulussa oli Iivon ja Kertun aikana joka talvi hiihtokilpailut.

”Iivo ja Kerttu voittivat aina. Kisojen jälkeen oli mitalikahvit.”

”Siihen voisi tulla Iivon kuva.”

Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen istuu rumpujen takana samassa paikassa, jossa oli Iivo Niskasen pulpetti. Kunnan sivistystoimenjohtaja Eevariitta Mustonen opetti Iivoa ja Kerttua Eteläisessä kyläkoulussa.

Koulun yläkerran luokista löytyy yhä Iivon pulpetin paikka. Siinä on tosin nyt rummut.

Rumpujen vieressä oikealla seinällä on muotokuva koulun pitkäaikaisesta opettajasta ja kylävaikuttajasta Sulo Penttilästä.

”Siihen voisi tulla Iivon kuva”, Mustonen sanoo.

Luokan pitkällä sivupöydällä on siistissä rivissä vielä kesken olevia piirroksia. Kuvataiteen tunnilla on ollut tehtävänä piirtää ”Kepan” eli Kerttu Niskasen kuva.

Mustosen mukaan Kerttu käy yhä koululla aamulenkin yhteydessä, kun hän pistäytyy vanhempiensa luona Vieremällä. Iivoa ei ole koululla näkynyt, mutta tarvetta olisi.

”Kauheaa, ihan kuin puhuttaisiin jo menneestä suurmiehestä.”

Koulun sivurakennuksen seinälle tehtiin vuonna 2014 Sotšin olympiakisojen jälkeen isot olympiarenkaat, joissa on Iivon tai Kertun nimikirjaimet.

Tai oli. Iivon nimikirjaimet ovat liuenneet kahdeksan vuoden aikana näkymättömiin.

”Täytyykin sanoa Iivolle, että käy vetäisemässä uudestaan nimensä”, Mustonen sanoo.

Rakennuksen takana näkyy leikkimökki, johon Iivo oli rakentanut koulussa lastenlieden.

”Kauheaa, ihan kuin puhuttaisiin jo menneestä suurmiehestä”, Mustonen sanoo ja vannottaa, ettei sitä saa ”panna sinne lehteen”. No, leikki leikkinä.

Entä millainen oppilas Iivo oli koulussa? Kiinnostivatko häntä muut asiat kuin hiihto ja urheilu?

”Iivo oli hyvä kaikessa. Iivo oli matemaattisesti lahjakas. Olen varma, että sitä on ollut hänelle apua hiihdossa.”

Koulupäivä on jo päättynyt, ja kunnanjohtaja Suomalaisenkin on aika lähteä omiin töihinsä.

”Ei voisi olla paremmin, kun kunnalla on tällaiset urheilulähettiläät”, hän vielä huikkaa.

Eteläisen kyläkoulun sivurakennus sai olympiarenkaat vuonna 2014. Sivistystoimenjohtaja Eevariitta Mustonen tarkastamassa renkaiden kuntoa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut