Iivo Niskasen hallitsema sakara puuttuu Venäjän hiihtokuninkaan kruunusta

Aleksandr Bolshunov on maastohiihdon ässä, mutta silti Iivo Niskanen pysyy kuninkuusmatkan hallitsevana olympiavoittajana peräti kahdeksan vuotta, kirjoittaa Pekka Holopainen Zhangjiakousta.

Venäjän Aleksandr Bolshunov on Pekingin olympiakisojen kiistaton hiihtokuningas.

19.2. 13:17

Miesten olympiahiihtojen päätösmatkaa ansaitusti jo kotisohvaltaan katsonut Iivo Niskanen kirjoitti sosiaaliseen mediaan lakonisen viestin ”28 kilometrin kuninkuusmatkasta” sen jälkeen, kun tuomarineuvosto oli terveysturvallisuussyistä lyhentänyt 50 kilometrin (v) hiihtoa noin 21,5 kilometrin verran.

Niskaselle se merkitsee sitä, että mies pysyy peräti kahdeksan vuotta lajinsa hallitsevana olympiavoittajana. Viimeksi tällaiseen epiteettiin venyi suomalaisista talviurheilijoista Niskasta vielä monin tavoin hurjempi veikko eli Matti Nykänen – suurmäen hallitseva olympiavoittaja 1984–1992.

Aleksandr Bolshunovia ei näissä kisoissa ollut tunnistaa hiihtäjäksi, jota arvokisavoitto miehen ensimmäisissä suurtapahtumissa 2018 ja 2019 näytti kiertävän kuin kissa kuumaa puuroa. Yksi sakara mieshiihdon kuninkaan kruunusta kuitenkin puuttuu: 28,5 kilometrin voitto on melko eri asia kuin 50 kilometrin ykköstila.

Bolshunovin asemaa kuitenkin nostaa entisestään, että hän voitti kaksi henkilökohtaista matkaa. Viimeksi siihen venyi olympiakisoissa lauantaina arvokisauransa paketoinut Dario Cologna, Sotshissa 2014.

Yksi majesteetti saattoi lauantaina kääntyä haudassaan oslolaisessa Akerin linnassa ylpeänä ja tyytyväisenä. Norjan kuningas Olavi V kuului koko ikänsä hienoon ja perinteiseen oslolaiseen hiihtoseuraan eli Lyn Skihin. Saman seuran ylpeä kasvatti Simen Hegstad Krüger, huikean esteettinen vapaan tyylin etenijä, kaivoi päätösmatkalta pronssin takanaan olympiasaaga vailla vertaa.

Juuri Norjan joukkueen olympialennon alla iskenyt koronatartunta sai raavaatkin joukkuetoverit itkemään Seiser Almissa, jossa Norja viimeisteli samoilla laduilla kuin Suomi. Samasta hotellista Suomi selvisi tartunnoitta. Krüger jäi yksin Italiaan treenaamaan ja puristamaan negatiivisia testituloksia.

Voinemme siis päätellä, ettei kammottu virus ihan peruuttamattomasti norjalaisen hengityskapasiteettia sabotoinut.

Krüger pääsi kisakylään Kiinaan koronaprotokollan läpi vasta viikko sitten lauantaina. Miehen henkinen kantti on ollut äärimmäisen lujilla ja pettymys rajua, kun potentiaalinen mitalimatka toisensa perään tuli vilkuiltua tv:stä.

"Hän on niin tuore kuin voi olla, jos joutui jäämään treenaamaan Seiseriin”, Niskanen viestitti päätöskilpailun alla hyvin tuntemastaan norjalaisesta, isomoottorisesta kaverista.

Krüger on tottunut kaivamaan menestystä aiemminkin vaikeimman kautta: Pyeongchangissa 2018 skiathlonin olympiakultaa edelsi kaatuminen perinteisen hiihtotavan osuudella.

Harva saa hiihtää olympiakisoissa mitalista opettajaansa vastaan. Krüger kuuluu viidenneksi sijoittuneen Sjur Röthen, Hans Christer Holundin (13:s) ja Martin Johnsrud Sundbyn kanssa Norjan ns. Oslo-ryhmään, jonka säännöllisissä kokoontumisissa happi liikahtaa.

Iivo Niskasen mukaan Krüger saa muiden lailla kiittää treenikaveriaan, vapaan tekniikan edelläkävijänä pidettyä Rötheä energiataloudellisesta tekniikastaan.

Kuningas Olavi, olympiavoittaja itsekin, nukkui pois tammikuussa 1991. Heti sen jälkeen Norja Val di Fiemmen MM-kisoissa tarttui maastohiihdon valtikkaan eikä ole taakseen vilkuillut.

Miesten päätösmatka olympiakisoissa on kuitenkin ollut lähihistoriassa vuonomaalle vaikea pala. Krügerin mitali oli Norjan ensimmäinen 12 vuoteen. Saldo 20 vuoden ajalta on nyt yksi kulta ja kaksi pronssia, missä riittää kontrastia paraatimarssiin muilla matkoilla.

Kilpailun lyhentäminen 28,5-kilometriseksi jakoi luonnollisesti mielipiteitä ja oli merkittävälle osalle urheilijoistakin pettymys. Viime kaudella esimerkiksi ylipitkien matkojen Ski Classics -sarjan osakilpailussa Sveitsissä syntyi pahoja paleltumavammoja.

Zhangjiakoussa ei ollut liikaa pakkasta, mutta tuulen vaikutusta ei pysty sanoin kuvailemaan sille, joka ei täällä oleskele – saati hiihdä kilpaa mateennahka vartalonsa peittona.

Kokenut, huippuhiihdonkin parissa työskennellyt lääkäri Harri Hakkarainen kommentoi Sanoman olympiatoimitukselle lyhennyspäätöstä.

Hakkaraisen mukaan riskinä olisivat täysmatkalla olleet vähintään lievät paleltumavammat. Jos lämmönsäätelyjärjestelmä ja lihasten energiatasapaino äärimmäisissä oloissa falskaavat, rytmihäiriöt ja vaikeat krampit eivät ole epätavallinen seuraus. Puhumattakaan koettelemuksesta sormien ja varpaiden ääreisverenkierron osalta.

Täysmatkan hintalappu olisi lauantaina voinut olla liian kova.

Tilaa olympialaisten ilmainen uutiskirje hs.fi/uutiskirjeet

Lue kaikki olympiajutut osoitteesta hs.fi/olympialaiset

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut