Pekingin kisa-asuista syntyi ihmisoikeuskiista – Kiistan ytimessä on suomalaisen Amer Sportsin kiinalainen omistaja

Kansainvälinen olympiakomitea on yrittänyt todistaa, että olympialaisten kiinalaiset yhteistyökumppanit eivät ole käyttäneet kisavaatteiden valmistuksessa pakkotyövoimaa, mutta pitävät todisteet puuttuvat.

Kiinan kisajoukkue olympialaisten avajaisissa.

15.2. 7:51

Pakkotyövoiman käyttö voi koskea välillisesti myös Pekingin olympialaisia.

Epäilyksen kohteena ovat Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) virallisten vaatetoimittajien Anta Sportsin ja HYX Groupin olympia-asut.

Täyttä varmuutta asiasta on mahdotonta saada, ja se kertoo KOK:n toiminnan hämäryydestä.

Ainakin Kiinan olympiaurheilijoiden edustusasut on valmistettu Xinjiangin maakunnassa, jossa pakkotyövoimaa käytetään.

Kiinan valtionmediassa on hyökätty epäiltyä pakkotyövoiman käyttöä koskevia väitteitä vastaan ja syytetty niitä valheiksi. Kiinan mukaan Yhdysvallat käyttää ”epäpoliittisia olympialaisia” Kiinan mustamaalaamiseen.

Pekingin olympialaiset jäävät historiaan siitä, että olympialaisten urheilujuhlan taustalla Kiinan yhden puolueen hallinto harjoittaa laajoja sortotoimenpiteitä Xinjiangin maakunnassa.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Kiinan ihmisoikeustilanne on heikentynyt entisestään sen jälkeen, kun meneillään olevat talviolympialaiset annettiin Kiinalle vuonna 2015.

Kiinan sortopolitiikkaan on ihmisoikeusjärjestöjen mukaan liittynyt ihmisoikeusrikoksia 13 miljoonan uiguurivähemmistöä ja muita muslimeja kohtaan Xinjiangissa. Sortopolitiikkaan kuuluvat muun muassa vangitsemiset, kidutus, seksuaalinen hyväksikäyttö ja pakkotyö. Joidenkin länsimaiden mukaan Xinjiangissa on käynnissä kansanmurha.

Syksyllä 2019 KOK kertoi, että Kiinan suurin urheiluvaatevalmistaja kuuluva Anta Sports on olympialaisten virallinen vaatetoimittaja ja kiinalainen HYX Group virallinen olympialaisten työntekijöiden asujen valmistaja.

Anta Sports oli kesällä 2019 liittynyt ensimmäisenä kiinalaisena urheiluvaate­valmistajana puuvillan tuotantoa valvovaan kansainvälisen Better Cotton Initiativen (BCI) jäseneksi. Sveitsissä toimiva BCI on voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii tekemään puuvillan tuotannon kestävämmäksi ja reiluksi.

Järjestöllä on yli 2 100 jäsentä, joihin kuuluu esimerkiksi puuvillan tuottajia ja vaatevalmistajia. Jäsenten joukossa on muun muassa kansainvälisiä vaatejättejä, kuten Adidas, Nike ja Puma.

Maaliskuussa 2020 BCI päätti keskeyttää kaiken toiminnan Xinjiangissa. Siihen oli kuulunut myös BCI:n lisenssien antaminen kyseisen alueen tuotannolle. BCI tiedotti päätöksestään lokakuussa 2020.

”Jatkuvat syytökset pakkotyövoiman käytöstä ja muista ihmisoikeusrikkomuksista Xinjiangin alueella ovat johtaneet mahdottomaan toimintaympäristöön. BCI on siksi päättänyt lopettaa kaiken toiminnan alueella välittömästi.”

Vuoden 2020 lopussa julkaistun raportin mukaan yli puoli miljoonaa vähemmistöryhmiin kuuluvaa kiinalaista olisi pakkotyössä puuvillantuotannossa Xinjiangissa.

Xinjiang tuottaa viidenneksen maailman puuvillasta ja 84 prosenttia Kiinan puuvillantuotannosta. Kiina kiisti syytökset.

Anta Sportsin vastaus epäilyksiin oli ilmoitus siitä, että se aloittaisi vetäytymisensä BCI:stä. Anta Sports ilmoitti jatkavansa puuvillan hankkimista Xinjiangista.

Suomessa perustetun urheiluvaate- ja välinevalmistaja Amerin omistajat myivät yrityksen kiinalaisjohtoiselle yhteenliittymälle vuonna 2019. Ostajien yhteenliittymää johti Kiinan suurin urheiluvaatteiden valmistaja Anta Sports. Kiinalaisyhtiö sai omistukseensa Amer Sportsin arvokkaat brändit, muun muassa Wilsonin, Suunnon ja Salomonin.

Amer Sportsin viestinnästä vastattiin nyt Sanoman olympiakisatoimitukselle, että yritys on tarkistanut tuotantoketjunsa toimintaperiaatteidensa ja eettisen ohjeistuksensa mukaisesti.

”Olemme tarkistaneet alihankintaketjumme tuotetoimittajat ja todenneet, että Amer Sportsilla ei ole valmiiden tuotteiden toimittajia Xinjiangin alueella. Sekä Amer Sportsin käyttämät kiinalaiset lopputuotteiden valmistajat että ei-kiinalaiset vaatevalmistajat ovat osoittaneet, että ne noudattavat Amer Sportsin eettistä ohjeistoa”, Amer Sportsin viestinnästä vastaava johtaja Anu Sirkiä kertoi.

Amer Sports on edelleen BCI:n jäsen.

”Alihankkijat ovat lisäksi tutkineet oman alihankintaketjunsa ja varmistaneet, että toimitusketjussa noudatetaan Amer Sportsin standardien mukaisia käytäntöjä.”

Tammikuussa 2022 Yhdysvaltain kongressin Kiina-komitea ilmaisi huolensa pakkotyövoiman mahdollisesta käytöstä olympialaisten univormuissa.

”Xinjiangissa tuotettu puuvilla on synonyymi pakkotyövoiman käytölle ja sorrolle alueella. Pakkotyövoimalla on merkittävä osa ihmisoikeusrikoksissa uiguureja ja muita muslimivähemmistöjä kohtaan”, komitea tiedotti.

Kansainvälinen olympiakomitea tiedotti tammikuun puolessavälissä, että se oli määrännyt kolmannen osapuolen tarkastamaan olympiaunivormujen valmistajat.

”Syyskuussa 2021 aloitetussa tarkastuksessa ei löydetty pakkotyötä tai lapsityövoimaa”, KOK tiedotti Reutersin mukaan.

Samaisen lausunnon mukaan kiinalainen HYX Group sanoi, että sen tuotteiden puuvilla ei ollut peräisin Kiinasta, ja Anta Sports sanoi käyttäneensä kierrätysmateriaaleja ilman puuvillaa.

Vakuutteluiden luotettavuutta on hyvin hankala arvioida. Puuvillan alkuperää on vaikea selvittää, sillä raakapuuvilla sekoitetaan massaksi valmistuksen alkuvaiheessa. Puuvillatukkurit sekoittavat eri maista peräisin olevaa raakapuuvillaa saadakseen tasalaatuista lankaa.

Kiinan freestylehiihdon sekajoukkue Xu Mengtao, Jia Zongyang ja Qi Guangpu juhlivat hopemitaleitaan palkintokorokkeella. Kolmikko on pukeutunut Anta Sportsin valmistamiin kisa-asuihin.

Ongelmana on joka tapauksessa se, että Xinjiangista puuvillaa hankkiva yhtiö on erittäin suuressa vaarassa käyttää pakkotyövoimaa tuotantoketjussaan.

Ihmisoikeusjärjestöjen yhteenliittymän maanantaina julkaiseman tiedotteen mukaan KOK ei ole pystynyt asianmukaisen huolellisesti varmistamaan, että olympialaisten pukujen ja muiden tuotteiden valmistuksissa ei ole käytetty pakkotyövoimaa. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan KOK:n lausunto tarkastuksesta sisälsi puutteita.

”KOK ei ole julkaissut tarkistajien nimiä tai tehtaita, joissa tarkastukset on tehty. He ovat vain listanneet kaksi valmistajaa ja todenneet, että uiguurialueella ei ole pakkotyövoiman käyttöä. Se on erittäin kyseenalaista”, ihmisoikeusjärjestö Workers Rights Consortiumin edustaja Jewher Ilham sanoi amerikkalaisen televisiokanava PBS:n haastattelussa.

Human Rights Watchin globaalin toiminnan johtajan Minky Wordenin mukaan KOK ei ole pystynyt uskottavasti varmistamaan, onko tuotteiden tekemiseen käytetty pakkotyövoimaa vai ei.

”Olympiarenkaiden pitäisi kuvastaa viittä mannerta. Ne ovat ennemminkin sorron viisi rengasta”, Worden sanoi PBS:lle.

Kisa-asuja ja olympialaisten vaatteita koskevat epäilykset ovat yksi esimerkki siitä, miten KOK on vältellyt Kiinan ihmisoikeusloukkauksiin ja -rikoksiin puuttumista.

Kun KOK:n toiminnasta puuttuu läpinäkyvyys, on epäilyksiä mahdotonta kumota aukottomasti.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut