Urheilun hätähuuto: Nuoret lopettavat yhä aikaisemmin ja iso osa ei aloita liikuntaharrastusta koskaan - Urheilu - Satakunnan Kansa

Urheilun hätähuuto: Nuoret lopettavat yhä aikaisemmin ja iso osa ei aloita liikunta­harrastusta koskaan

Suomen olympiakomitea on huolissaan mahdollisten uusien koronarajoitusten vaikutuksesta urheiluun. Lisenssiurheilijoiden määrä laskenut kolmen kuukauden seurantajakson aikana peräti 20 000:lla.

Suomen naiset voittivat cheerleadingin MM-kultaa vuoden 2021 alussa. Tampereen Pyrintö kertoi nyt suuresta harrastajamäärän laskusta seurassaan.

10.1. 20:00

Suomalaisilla urheiluseuroilla on suuri hätä. Nyt ei puhuta rahakkaista jääkiekon liigaseuroista, jotka nekin ovat isoissa taloudellisissa ongelmissa, vaan koko urheilun laajuudesta.

Kohta kaksi vuotta kestänyt koronaviruspandemia alkaa kaataa suomalaisia urheilun perusrakenteita ja silloin vaikutukset ovat paljon suuremmat kuin pelkät talousluvut osoittavat.

Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori sanoi maanantaina, että lasten ja nuorten liikunta on turvattava, vaikka yhteiskunta täyttyy rajoituksista.

”Haastamme kaikki päätöksentekijät tukemaan, että liikuntapaikat pidetään auki”, Vapaavuori sanoi ja korosti liikunnan koskettavan yli miljoonaa ihmistä ja ennen kaikkea nuorta.

Vapaavuori korosti lasten sisäliikuntapaikkojen pitämistä auki, mutta nosti esille myös aikuiset.

”Lasten ja nuorten ohella olisi tärkeää, että kaikissa tilanteissa arvioitaisiin myös mahdollisuus aikuisten sisäliikuntatilojen auki pitämiseen, joka on monien tutkimusten mukaan hyvin matalariskistä toimintaa, ja joka pystytään järjestämään tavalla, joka on terveysturvallista.”

Vapaavuori kantaa huolta kattojärjestön eli Olympiakomitean puheenjohtajana, mutta kentällä hätä on suurin. Hän korosti rajoitusten ottamista käyttöön oikeassa järjestyksessä ja niiden oikeasuhtaisuutta.

”Kansalaisten oikeustaju ei hyväksy sitä, että lasten ja nuorten harrastukset pannaan kiinni, kun samaan aikaan moni muu varmasti koronan leviämisen kannalta vahingollisempi asia yhteiskunnassa on auki.”

Myös kilpaurheiluun vaadittavien lisenssien määrä on pudonnut.

Suomi Sport-palvelua käyttävien 64 lajiliiton ja noin 130 lajin lisenssimäärät putosivat edellisen koronasulun aikana peräti 41 prosenttia eli noin 20 000 harrastajaa kolmen kuukauden vertailujaksolla.

”Osa isoista lajeista, kuten jalkapallo ja voimistelu, puuttuvat luvuista, joten todellinen pudotus on vielä suurempi”, Olympiakomitean seura- ja jäsentoimintayksiköstä vastaava Jaana Tulla kertoo.

Urheilussa niin sanottu drop out -ilmiö on tuttua, jolloin lapset lopettavat harrastamisen kiinnostuksen vähentyessä, mielenkiinnon suuntautuessa uusiin asioihin tai muista syistä.

”Me tunnistamme ilmiön, mutta ennen drop out -ikä oli 12 vuotta, mutta nyt tuo vastaava ikä on kymmenen vuotta”, Tulla sanoi.

Tullan mukaan uudet ja tiukat rajoitukset tarkoittaisivat, että entistä suurempi määrä lapsia jää pois harrastuksen parista.

”Ja suuri määrä ei aloita ollenkaan.”

Urheiluseurat lajista riippumatta ovat hyvin ahtaalla ja monilla voi olla konkurssi edessä.

”Miten isoon urheiluhalliin ei voi päästää pienryhmiä toteuttamaan tarkkaan ohjattua toimintaa, jonka terveydelliset hyödyt ovat merkittäviä ja tutkitusti kiistattomia?”

Jääkiekon Mestiksen operatiivinen johtaja Olli Aro nosti tilanteen vakavuuden esille seurojen ja oman lajinsa kannalta.

Monet Mestis-seurat toimivat pienillä paikkakunnilla, joissa ne ovat alueensa suuria tekijöitä. Palkat ja korvaukset ovat pieniä, mutta nekin ovat vaarassa.

”Toiminta on aidosti uhattuna. Meillä on palkanmaksuviivettä ja seuraavat palkat ovat vaarassa. Omat pääomat on syöty ja kassavirta tyhjä”, Aro sanoi.

”Tarvitaan nopeita päätöksiä, että saadaan valtiovalta mukaan talkoisiin ja korvaamaan seuroille liiketoimintakiellosta johtuvat tappiot.”

Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Elisa Hakanen korosti, että rekisteröity yhdistys ei elä avustuksilla, vaan aktiivisuudella.

”Tärkeintä on, että pystytään pitämään toiminta käynnissä”, Hakanen sanoi lisäsi huolena, että pandemian aikana ote vapaaehtoisiin saattaa irrota.

Vapaaehtoistyö on yksi merkittävimmistä osista suomalaista urheilukenttää eikä toiminta monissakaan paikoissa pyöri kunnolla ilman heitä.

”Paitsi, että ollaan menetetty harrastajia, ollaan menetetty harrastajien vanhempia.”

Hakanen kertoi paljon puhuvan esimerkin cheerleadingista, jossa Pyrinnöllä oli yli 800 harrastajaa keväällä 2020 ennen koronapandemian alkua, mutta nyt enää noin 500.

Pudotus on suuri, mutta pahimmillaan harrastajamäärä käväisi jopa 350:ssä.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut