Jättitutkimus: 40 prosenttia 5.- ja 8.-luokkalaisista on sellaisessa kunnossa, että se voi haitata heidän terveyttään – varusmiesten cooper-tulokset lähes historian surkeimmat - Urheilu - Satakunnan Kansa

Move-mittaukset otettiin käyttöön kouluissa vuoden 2016 syksyllä. Nyt mittauksiin osallistui yli 107 000 koululaista. Kuva Pukinmäenkaaren koululta vuodelta 2020.

Heikko kunto uhkaa koululaisten hyvinvointia – varusmiehet painavampia kuin koskaan

Uusien Move-mittaustulosten mukaan jopa 40 prosentilla viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaista voi olla vaikeuksia pärjätä arjessaan heikon fyysisen kunnon vuoksi. Lukumääräisesti se tarkoittaa tänä vuonna yli 40 000:ta lasta. Myös armeijaikäisten kestävyyskunto heikkenee ja paino kasvaa, tuoreet testitulokset kertovat.


15.12.2021 16:19

Yli 107 000 koululaisen Move-mittaukset kertovat tylyjä totuuksia suomalaisten koululaisten fyysisestä kunnosta.

Keskiviikkona julkaistavien vuoden 2021 mittaustulosten mukaan Suomessa on maakuntia, joissa lähes puolet ja paikoin jopa yli puolet viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaista on sellaisessa kunnossa, että se voi haitata heidän terveyttään ja hyvinvointiaan ja vaikeuttaa arjessa jaksamista ja pärjäämistä.

Koko maassa noin 40 prosenttia viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaista kuuluu fyysisen toimintakykynsä kanssa kipuilevien ryhmään. Lukumääräisesti se tarkoittaa yli 40 000:ta lasta.

Fyysisen toimintakyvyn kanssa haasteita kokevien koululaisten osuus on pienin Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Suurimmat osuudet löytyvät Kainuusta, Etelä-Savosta, Lapista ja Pohjois-Karjalasta.

Esimerkiksi viidettä luokkaa käyvistä uusimaalaisista pojista 37 prosenttia kuuluu Move-mittausten mukaan tähän ryhmään. Kainuussa määrä on 51 prosenttia ja Etelä-Savossa 52 prosenttia – toisin sanoen yli puolet.

Uusimaalaisista kahdeksannen luokan tytöistä 38 prosentilla mahdollisesti jo on – tai voi tulevaisuudessa olla – ongelmia fyysisen toimintakykynsä kanssa. Kainuussa osuus on 41 ja Lapissa 42 prosenttia, Keski-Pohjanmaalla ja Satakunnassa 45.

Move-mittauksissa mitataan oppilaiden kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja. Mittauksia on tehty kouluissa vuoden 2015 pilottijakson jälkeen vuosittain elokuusta 2016 lähtien. Tämän vuoden mittaukset tehtiin tänä syksynä.

Mittaustulosten mukaan kahdeksasluokkalaisten kestävyyskunto on heikentynyt edelleen aiempiin vuosiin verrattuna. Viidesluokkalaisilla kunnon heikkeneminen näyttäisi kuitenkin pysähtyneen tai ainakin hidastuneen.

Sen sijaan erityisesti keskivartalon lihaskunto on heikentynyt edellisvuoteen verrattuna molemmilla vuosiluokilla.

Poikien liikkuvuus on hieman parantunut, mutta tytöt ovat selvästi notkeampia kuin pojat.

Suomen kouluissa istuu edelleen likimain 6 000 kahdeksasluokkalaisista poikaa, jotka eivät saa suoristettua selkäänsä täysistunnassa. Eikä noin 3 500 poikaa pääse kunnolla kyykkyynkään.

Mittaustuloksia analysoineen UKK-instituutin johtajan, professori Tommi Vasankarin mukaan alueelliset erot koululaisten kunnossa ovat silmiinpistäviä.

Tilanne ei ole oikein hyvä missään. Parhaissakin tapauksissa, kuten Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, fyysisen toimintakyvyn kanssa kipuilevien ryhmään kuuluu yli kolmannes mittauksiin osallistuneista koululaisista.

Alueellisille eroille Vasankari löytää monta selitystä: perheiden liikuntatottumukset, koulujen tavat ja arki, liikunnanopetuksen taso, liikunnan harrastusmahdollisuudet urheiluseuroissa, liikuntapaikkojen määrä, koulumatkojen pituudet ja kuinka ne kuljetaan, istuvan elämäntavan houkutukset tietokone- ja mobiilipeleistä Netflixiin, kunnalliset ja valtakunnalliset päätökset, jotka yhtäällä kannustavat liikkumaan ja tarjoavat siihen mahdollisuuksia mutta toisaalla kumoavat kannustavien päätösten vaikutuksia.

”Syrjäseuduilla ja pienillä paikkakunnilla liikunnan harrastusmahdollisuudet ovat usein vähäisiä. Seuroja ei ole, ja jos on, niin tarjolla ei ole lajia, joka kiinnostaisi. Tai sitten harrastajien määrä on niin pieni, ettei esimerkiksi jääkiekko-, voimistelu- tai jalkapallojoukkuetta saada kasaan”, Vasankari muistuttaa.

”Helsingissä ja muissa isoissa kaupungeissa tilanne on parempi ja tarjontaa on runsaasti. Se näkyy Move-tuloksissa”, hän sanoo.

Vasankari toteaakin, että hänestä on hiljalleen tullut esimerkiksi pienten kyläkoulujen kannattaja ja puolestapuhuja. Monin paikoin niiden lakkauttaminen on ollut koetinkivi lasten fyysiselle kunnolle.

Syrjäseutujen ja maaseutupitäjien koulumatkat ovat pidentyneet. Koulukyyti vie ja tuo, eikä matkoja kuljeta enää jalan eikä pyörällä. Koulumatkojen tuomat askeleet ja liike jäävät pois. Vasankarin mukaan ne olisivat kuitenkin iso ja luonnollinen lisä lasten arkeen.

Istuva elämäntapa on koululaisille kova vastustaja, eikä se kohtele lempeästi vanhempiakaan.

Huono kestävyyskunto ja surkea lihaskunto lisäävät riskiä sairastua niin sanottuihin kansantauteihin ja tukielinten sairauksiin myöhemmällä aikuisiällä. Huonolla kunnolla on yhteys muun muassa kakkostyypin diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin.

Vasankarin mukaan ei kuitenkaan voida sanoa, että nykyisistä suomalaisista viides- ja kahdeksasluokkalaisista 40 prosenttia kuuluisi automaattisesti kansantautien riskiryhmään tai että kaikkien heidän hyvinvointinsa ja fyysinen toimintakykynsä olisi peruuttamattomasti vaarantunut.

”Sellaisia johtopäätöksiä ei näihin mittauksiin liittyvien viitearvojen pohjalta voi tehdä. Emme voi tietää, mitä tulee tapahtumaan.”

Move-mittauksissa oppilaiden suoriutuminen testeissä jaetaan alimpaan, keskimmäiseen ja ylimpään kolmannekseen tiettyjen viitearvojen perusteella. Esimerkiksi keskivartalon voimaa mittaavissa ylävartalon kohotuksissa hyvän suorituksen alaraja on kahdeksasluokkalaisilla tytöillä 42 toistoa, keskitason 25–41 ja alimman kolmanneksen alle 25 toistoa.

Testien onnistuminen riippuu paitsi testattavien kunnosta myös testitilanteeseen valmistautumisesta koulussa sekä testattavien motivaatiosta yrittää parhaansa.

Vasankarin mukaan viitearvoja muuttamalla, tarkentamalla ja lisäämällä voitaisiin saada täsmällisempää tietoa siitä, kuinka monella koululaisella on vaikeuksia toimintakykynsä kanssa ja millaista tulevaisuutta tulokset ennustavat.

”Se voitaisiin tehdä jo nyt”, Vasankari sanoo.

”Move-tuloksiin voitaisiin liittää tietoon perustuva ennuste siitä, millaisessa kunnossa oppilas todennäköisesti on esimerkiksi 30 vuoden kuluttua.”

Move-mittaukset kuitenkin kertovat sen, mikä on ollut totta jo vuosia: kouluikäiset liikkuvat liian vähän ja heidän fyysinen kuntonsa on heikompi kuin ennen.

Samaa totuutta julistavat myös Puolustusvoimien alokkaille tekemät tulotestit, joiden tulokset julkaistaan nyt yhtä aikaa Move-tulosten kanssa.

Tuoreimmat testit ja pitemmän ajan kuntotilastot osoittavat, että varusmiesten paino on kasvanut ja aerobinen juoksukunto heikentynyt koko mittaushistorian ajan muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta.

Varusmiespalvelukseen saapuvien keskipaino on noussut vuodesta 1993 vuoteen 2021 mennessä 70,8 kilosta 78,7 kiloon. Tämän vuoden aikana keskipaino on noussut noin 600 grammaa.

”Yhden vuoden saldoksi nousu on kova, kun muistaa, että edeltävien 30 vuoden aikana keskipaino on noussut yhteensä vajaat kahdeksan kiloa”, Tommi Vasankari sanoo.

Palveluksensa alussa varusmiehet juoksevat 12 minuutin perinteisen Cooperin testin. Tämän vuoden tulosten keskiarvo 2 376 metriä on vuonna 1975 alkaneen mittaushistorian toiseksi heikoin. Heikompi on vain 2 358 metrin keskiarvo vuodelta 2019.

Cooperin testin huippuvuosi oli 1979, jolloin testitulosten keskiarvo oli 2 760 metriä. Tuolloin yli 3 000 metriä juoksi lähes joka neljäs testiin osallistunut. Tänä vuonna samaan pystyi kuutisen prosenttia alokkaista.

”Kiitettävästi testissä pärjäävien määrä, 5–7 prosenttia kaikista, on ollut melko lailla vakio jo vuosien ajan”, Puolustusvoimien liikuntapäällikkö, majuri Lasse Torpo sanoo.

Sen sijaan huonosti, eli alle 2 200 metriä, testissä juoksevien osuus on kasvanut voimakkaasti 2000-luvun alusta lähtien. Parina viime vuonna heitä on ollut jo kolmannes testatuista.

Tommi Vasankarin mukaan armeijan testit antavat laajan kuvan kulloisenkin ikäluokan nuorten miesten kunnosta, mutta täydellinen kuva ei kuitenkaan ole.

Armeijan käy noin 70 prosenttia kunkin ikäluokan miehistä, ja yksi yhä yleisempi syy palveluksesta pois jäämiseen on ylipaino. Vasankari epäileekin, että jos armeijan käymättömät testattaisiin, heikompikuntoisten osuus vain kasvaisi.

Armeija-aikana varusmiesten kunto yleensä kohenee. Lasse Torpon mukaan Cooperin testien keskiarvo on palvelusajan lopussa runsaat sata metriä parempi kuin alkutesteissä.

”Samalla parhaassa kunnossa olevat voivat kuitenkin taantua, kun koulutus ei tarjoa heidän kuntotasolleen riittävää vastetta”, Torpo huomauttaa.

”Ennusmerkit osoittavat alamäkeen.”

Majuri Torpo ja Vasankari ovat huolissaan siitä, mihin nykyinen kehitys johtaa, ellei merkittävää muutosta saada aikaan.

”Ennusmerkit osoittavat alamäkeen”. Torpo toteaa.

Hän sanoo, että armeija kyllä ottaa aina omansa, mutta ketkä pyörittävät yhteiskuntaa ja tekevät tarpeelliset työt, jos yhä suurempi osa väestöstä kamppailee päivittäin oman fyysisen toimintakykynsä ja hyvinvointinsa kanssa.

”Onhan se pelottavaa. Jos sama jatkuu vielä kymmenen vuotta, niin kysymysmerkit vain lisääntyvät”, Tommi Vasankari toteaa.

”Mutta silti ei voida sanoa, etteivätkö tämän ajan nuoret voisi muuttaa tapojaan ja etteikö heidän kuntonsa myös kohenisi.”

”Haluaisin sanoa, että toivoa on.”

Avukseen toivo vaatii toimenpiteitä.

Vasankarin mukaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa pitäisi nähdä entistä selvemmin liikunnan merkitys ja antaa sille kaikessa päätöksenteossa sen ansaitsema painoarvo.

”Tarvitaan useita ja samanaikaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kymmenien ja satojen sijasta tuhansien ja satojentuhansien elämään.”

”Pitäisi ratkaista, miten tuetaan ja autetaan kokonaisia ikäluokkia ja ensisijaisesti niitä, joilla on vaikeuksia toimintakykynsä ja hyvinvointinsa kanssa jo nyt.”

Ohjenuoraksi kelpaisi urheilun juniorivalmennuksesta tuttu ajatus:

”Pisimmältä takamatkalta lähtevät tarvitsevat parhaat valmentajat”, Vasankari sanoo.

Pukinmäkeläisen peruskoulun 8.-luokkalaiset Ida Eklund, Jasminin Lindvall, Inka Seppälä, Tommi Kosonen, Kaung Thein ja Eero Lauri esittelivät Move-mittauksien täysistuntaa keväällä 2015, kun mittausten tekemistä testattiin heidän koulussaan. Varsinaiset mittaukset kouluissa alkoivat seuraavana vuonna.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut