Kolumni: Henrik Dettmannin lopettaminen on valtava asia, ja toisaalta kyse on ”lopettamisesta”, joka ei muuta yhtään mitään - Urheilu - Satakunnan Kansa

Henrik Dettmannin lopettaminen on valtava asia, ja toisaalta kyse on ”lopettamisesta”, joka ei muuta yhtään mitään

Lassi Tuovi on erinomainen valinta Susijengin peräsimeen. A-maajoukkue on tosin ollut hänen näpeissään käytännössä jo vuosien ajan.

18.11. 19:00

Suomalaisen koripalloväen kollektiivinen aamukahvi pärskähti torstaiaamuna pisaroittain kaaressa keittiöpöydälle. Suomen miesten koripallomaajoukkuetta 22 vuotta valmentanut Henrik Dettmann ilmoitti Helsingin Sanomissa lopettavansa tehtävässään ensi kesänä.

Tilalle tulee Ranskan liigan SIG Strasbourgissa menestystä niittänyt, Suomen apuvalmentajana vuodesta 2012 työskennellyt Lassi Tuovi. Tuovin aikaan siirrytään joko ensi kesänä MM-karsintojen viimeisissä alkulohkopeleissä tai ensi syksyn EM-kisojen alla.

Dettmannin lopetuspäätös on samaan aikaan sekä valtava uutinen että likimain nollatason asia, joka ei muuta yhtään mitään. Lähtöuutinen oli kuin Dettmann itse: monitasoinen ja tunteita herättävä. Helsinkiläisen rehvakkaaseen ja mielipiteitä jakavaan persoonaan sopi hyvin, että tapaus julkaistiin näyttävästi Helsingin Sanomissa.

Jos aloitetaan uutisen valtavasta puolesta. Päävalmentaja Dettmannin lopettaminen on symbolisesti giganttinen pommi.

Dettmann, 63, on suomalaisen koripallohistorian merkittävin hahmo, joka ei ole koskaan heittänyt koriakaan. Hän on nostanut Suomen miesten maajoukkueen kahdesti syvästä kuopasta (1990- ja 2000-luvuilla) tasolle, jota ei oltu maajoukkueessa nähty sitten 1960-luvun suurien päivien. Kuusi EM- ja yksi MM-paikka puhuvat puolestaan. Maajoukkue on julkisuuteen – osin syystä, osin ei, osin Dettmannin taitavan mediapelin ansiosta, osin ei – ollut joskus yhtä kuin Henrik Dettmann.

Taustalla Dettmann on saanut luotua Susijengiksi kutsutulle maajoukkueelle kansainvälisen kilpailun kestävät olosuhteet. On loistokkaat fasiliteetit Helsingissä, riittävä budjetti, jolla ei tarvitse lennellä vieraspeleihin halvimmilla reittilennoilla, ja Suomen 2010-luvun menestyksen pohjustaneet pitkät valmistautumisjaksot. Koripallon, Suomessa pienen lajin, sisältä tuskin olisi löytynyt toista hahmoa, joka olisi kyennyt hankkimaan vastaavia resursseja.

Valmentajana Dettmann kuuluu Suomi-urheilun historian suurimpiin. Saksan luotsaaminen vuoden 2002 MM-pronssille on saavutus, jollaisia ei suomalaisesta palloiluhistoriasta monia löydy. Eikä niitäkään valmentajia jonoksi asti ole, jotka ovat voittaneet kansainvälisessä megapelissä Euroopan laajuisen seurakilpailun (Euroopan neloskilpailu Eurocup Challengen voitto Mitteldeutscher BC:n peräsimessä 2004).

Kun Dettmann jättää pestinsä Susijengissä, päättyy erittäin merkittävä ajanjakso suomalaisen maajoukkuekoripallon historiassa. Maajoukkueen päävalmentajan kasvot ja nimi julkisuudessa vaihtuvat – vieläpä ensimmäistä kertaa 17 vuoteen. Se on symbolisesti iso tapaus.

Dettmannista Tuoviin vai Tuovista Tuoviin?

Käytännön tasolla uutisen merkitys on huomattavasti pienempi. Pelillisesti A-maajoukkue on ollut Lassi Tuovin näpeissä jo vuosien ajan.

Tuovi on vastannut taktisista nyansseista ja piirtänyt kuviot fläppitaululle. Tuovi ja muut apuvalmentajat ovat olleet päävastuussa vetämässä myös Suomen harjoituksia. Harjoituksissa ja peleissä Tuovin tehtävänkuva ei juuri muutu, kun hän nousee päävalmentajaksi.

Tuovi, 34, on erinomainen seuraaja Dettmannille. Nuoresta iästään huolimatta lappeenrantalaisella on 17 vuoden valmennuskokemus huipputasolta ja Tuovi kuuluu Tuomas Iisalon kanssa uuden suomalaisen valmentajasukupolven kermaan. SIG Strasbourgin ohjaaminen ensimmäisellä päävalmentajakaudella Ranskan pääsarjan, yhden Euroopan top 5 -sarjoista, pronssille oli huima taidonnäyte Tuovin kyvyistä. Lisäksi maajoukkue on hänelle tuttu läpikotaisin.

Parkettien ulkopuolella Dettmannin rooli muuttuu torstain uutisen myötä vielä vähemmän. Hän jatkaa Suomi-koriksen suurimpana vaikuttajana ja vallankäyttäjänä. Tässäkin mielessä lopetuspäätös on käytännössä ”lopetuspäätös”.

Juuri vallankäyttäjä-Dettmann on saanut osakseen suurinta kritiikkiä. Toki kritiikkiä esitetään pääosin kulisseissa anonyymisti. Suomalaisissa koripallopiireissä puhutaan yleisesti ”Dettmannin mustasta listasta”, jolle ei haluta joutua, sillä se ei avittaisi omia uranäkymiä.

Dettmann on ollut voimahahmona mukana suomalaisen koripallon suurimmissa linjauksissa, oli kyse sitten pelaajakehityksen keskittämisestä Helsinki Basketball Academyyn, maajoukkueiden pelitavan yhdenmukaistamisesta tai liiton varojen satsaamisesta miesten ja naisten Korisliigojen sijaan maajoukkuetoimintaan. Eikä päätöksiä ole aina tehty demokraattisesti yleisöäänestyksellä.

Taustavaikuttajana Dettmann on samaan aikaan sekä taitava ja päättäväinen että jyräävä ja narut käsissään pitävä. Viimeisiä vanhan liiton johtajatyyppejä – hyvässä ja pahassa. Tämä tarmo pitää Suomi-koripalloa otteessaan, mutta on sille samaan aikaan tarpeellinen.

Vaikka Susijengi astuu ensi vuonna lopullisen, symbolisesti ison askeleen Henrik Dettmannin alaisuudesta Lassi Tuovin aikaan, taustavaikuttaja-Dettmann ei pestissään lopeta. Kenties jopa päinvastoin.

Henrik Dettmann

Suomalainen koripallovalmentaja ja -vaikuttaja.

Syntynyt 5. huhtikuuta vuonna 1958 Helsingissä.

Seurajoukkueet: Helsingin NMKY 1986–92, Mitteldeutscher BC (Saksa) 2003–04, BS Braunschweig (Saksa) 2004–06, JDA Dijon (Ranska) 2010, Besiktas (Turkki) 2015, SIG Strasbourg 2016.

Maajoukkueet: Suomi 1992–97 ja 2004–22, Saksa 1997–2003.

Saavutukset: MM-pronssia 2002. Kolme Suomen mestaruutta 1987, 1989 ja 1992. Euroopan neloskilpailu Eurocup Challengen voitto 2004. Suomen peräsimessä viidet EM-kisat ja yhdet MM-kisat.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut