Henrik Dettmannin ennätyksellisen pitkä ja menestyksekäs maajoukkuevalmennusura päättyy - Urheilu - Satakunnan Kansa

Henrik Dettmannin ennätyksellisen pitkä ja menestyksekäs maajoukkuevalmennusura päättyy

Dettmann on yksi kahdesta suomalaiseen koripalloiluun eniten vaikuttaneesta valmentajasta Robert Petersenin ohella.

Miesten koripallomaajoukkueen pitkäaikainen päävalmentaja Henrik Dettmann kertoi päätöksestään jättää tehtävänsä Susijengin johdossa mediatilaisuudessa Kansalaistorilla Helsingissä torstaina 18. marraskuuta 2021.

18.11. 18:50

STT, Helsinki

Koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann ja apuvalmentaja Pekka Salminen seisoivat Vantaan areenan sivusisäänkäynnillä, kun tämän jutun kirjoittaja käveli kohti pääovia ja tervehti valmentajakaksikkoa. Elettiin 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä, ja alkamassa oli yksi maajoukkueen kotipeleistä, jotka tuolloin pelattiin Vantaalla.

”Kuka kirjoitti STT:n jutun edellisestä pelistä?” Dettmann kysyi.

”En tiedä, mutta en minä”, vastasin.

Jutun muutama päivä aiemmin pelatusta vieraspelistä oli kirjoittanut toimituksen iltavuorolainen televisiolähetyksen perusteella, selitin.

”Hyvä, koska muuten olisin voinut vetää sinua turpaan”, Dettmann sanoi.

Monesti toistetun tarinan mukaan Dettmann oli jo toistakymmentä vuotta aiemmin muuttunut kuumakallesta ihmislähtöiseksi valmentajaksi, mutta tällä tavoin hän ilmaisi kritiikin epäonnistuneeksi katsomastaan uutisesta.

Selvyyden vuoksi on syytä alleviivata, ettei tästä sananvaihdosta jäänyt kenellekään mitään hampaankoloon ja että Dettmann on antanut myös erittäin myönteistä palautetta medialle.

Puuskahdus oli kuitenkin muistutus siitä, että Dettmannin 1980- ja 1990-luvuilla julkisesti kuohunut temperamentti oli yhä tallella. Se ei vain enää näkynyt julkisuudessa kuten silloin, kun Dettmann sai toimintakieltoa tempaistuaan erotuomarilta pillin suusta tai verrattuaan julkisesti erotuomaria Saddam Husseiniin.

Ennätysmies

Dettmann on yksi kahdesta suomalaiseen koripalloiluun eniten vaikuttaneesta valmentajasta. Toinen on edesmennyt Robert Petersen (1928–2003), jota Dettmann pitää oppi-isänään.

Dettmannin toisen päävalmentajakauden alkuvuodet Suomi joutui kamppailemaan EM-kisojen B-karsinnoissa eli karsimaan karsimaan pääsystä.

Kaikkien aikojen suomalaiskoripalloilijoihin kuuluneiden Hanno Möttölän ja Teemu Rannikon parhaina maajoukkuevuosina Suomi pelasi tyhjyyttään kumisseessa Helsingin jäähallissa. Suomi nousi vuosien taistelun jälkeen A-karsintaan ja pääsi EM-kisoihin 2011, kun lopputurnauksen osallistujamäärää oli laajennettu.

Sen jälkeen Suomi on pelannut kaikissa EM-kisoissa ja villillä kortilla ostetulla osallistumisoikeudella MM-turnauksessa 2014. Suomen EM-alkulohkopeleissä 2017 Helsingin areena oli loppuunmyyty, ja iloisen kotiyleisön tunnelma oli nousta katosta läpi. Kontrasti runsaan vuosikymmenen takaisiin tunnelmiin Helsingin jäähallissa oli valtaisa.

Mikä tästä oli Dettmannin ansiota?

Dettmannin toimintaa läheltä nähneet pitävät suurmieskuvaa suurelta osin oikeutettuna. Dettmann on runnannut huomattavan kokoisella tahdollaan sekä miesten että naisten maajoukkueiden ja juniorikoripalloilun oloja eteenpäin, pannut vauhtia valmennusjärjestelmän kehittämiseen ja sen rahoituksen vahvistamiseen. Dettmann myös nosti toisen maajoukkuekautensa aluksi vaatimustason pelaajille aivan uudelle korkeudelle.

Tässä suhteessa hänen ansionsa ovat vastaansanomattomat.

Valmentajana Dettmann on luottanut paljon muihin ja delegoinut jo vuosikausien ajan suuren osan maajoukkueen valmennuksen päivittäisestä lapiotyöstä ja valmennusjärjestelmän kehittämisestä alaisilleen. Mutta yhteiskuntasuhteiden hoitamisessa hän on pitänyt langat tiukasti käsissään.

Dettmann tulee toimineeksi koripallomaajoukkueen päävalmentajana yhteensä 23 vuotta. Jos mukaan lasketaan vuodet Saksassa, Dettmann on tehnyt tilastoguru Pentti Salmen mukaan maailmanennätyksen toimimalla 1992 alkaen yhtäjaksoisesti koripallomaajoukkueen päävalmentajana.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut