Jarkko Nieminen otettiin Tukholmassa kuin omaksi pelaajaksi – viimeisessä turnauksessaan hän sai lahjaksi kuninkaallisen teehuoneen avaimen - Urheilu - Satakunnan Kansa

Jarkko Nieminen otettiin Tukholmassa kuin omaksi pelaajaksi – viimeisessä turnauksessaan hän sai lahjaksi kuninkaallisen teehuoneen avaimen

Historian aikana vain kahdeksan suomalaista on pelannut tenniksen Stockholm Openin kaksinpelin pääsarjassa. Heistä Jarkko Nieminen ylsi finaaliinkiin kolmesti.

Jarkko Nieminen saapui viimeiseen otteluunsa Stockholm Openissa lokakuussa 2015.

8.11. 10:59

Tukholma.

Suomenkielinen puheensorina kuuluu Kuninkaallisen tennishallin käytävillä Tukholmassa. Näin on ollut läpi vuosien joka syksy, ja niin nytkin.

Suomalaiset tennisfanit ovat valloittaneet Stockholm Open -turnauksen paljon ahkerammin ja suuremmalla joukolla kuin pelaajat.

Jos jätetään Jarkko Nieminen laskujen ulkopuolelle, jää suomalaisten menestyshistoria kevyeksi.

Stockholm Openissa on jotain poikkeuksellista. Se on vanhin edelleen pelattava sisäkenttäturnaus, ja missä puitteissa. Vuodesta 1969 alkaen Kuninkaallisen tennishallin puiset lattiat ja penkit ovat tömisseet tenniksen tahdissa.

Yleensä tennisturnaukset rakennetaan johonkin messuhalliin tai monitoimiareenaan, mutta Stockholm Openissa seinät, käytävät, kentät ja katsomot huokuvat historiaa. Ne ovat siellä myös tavallisena arkitiistaina, kun turnaus päättyy.

Oli turnauksella muutaman vuoden piipahdus uudessa Globenissa 1990-luvun alkuvuosina, kun ruotsalaistennis eli vahvinta aikaa.

Ensimmäisen kerran suomalaislehtien otsikot alkoivat kasvaa, kun vasta 16-vuotias Olli Rahnasto kahlasi karsinnan karsinnasta varsinaiseen karsintaturnaukseen ja siitä vielä pääsarjaan vuoden 1982 syksyllä.

Kun turnaus käynnistyi, oli Rahnastolla takanaan jo kuusi voitokasta ottelua.

”Oksensin kaksi kertaa pukuhuoneessa.”

Olli Rahnasto oli yksi suomalaisen tenniksen suurista lahjakkuuksista 1980-luvulla ja pelasi hienon turnauksen Tukholmassa vuonna 1982.

Kilpailun alku oli shokeeraava. Rahnasto kaatoi ensimmäisellä kierroksella amerikkalaisen Steve Dentonin, joka oli turnauksen kakkoseksi sijoitettu ja ATP-listalla sijalla 14.

Toisella kierroksella Rahnasto jatkoi jymypaukkujaan. Hän kukisti entisen Wimbledon-voittajan Stan Smithin, joka tunnetaan nykyisin paremmin suosituista tossuistaan.

Vasta yhdeksännessä ottelussaan Rahnasto taipui Puolan Wojtek Fibakille.

”Hyviä, tietenkin”, Rahnasto vastaa kysymykseen turnauksen muistoista. ”Peli meni hyvin silloin.”

Rahnasto harjoitteli ja kilpaili siihen aikaan vielä pikaluistelussa. Lajit kulkivat rinnakkain, vaikka painopiste alkoi kallistua tenniksen suuntaan.

Kovien luisteluharjoitusten jälkeen Rahnasto olisi kaivannut muutaman päivän lepoa, mutta Tukholman esikarsintaan aukesikin paikka.

”No, antaa mennä. Kun en ollut miesten kisoissa paljon ulkomailla ollut.”

Rasitukset ja jännitykset alkoivat vaatia veronsa. Ennen Fibakin kohtaamista Rahnasto tunsi olonsa heikoksi.

”Oksensin kaksi kertaa pukuhuoneessa.”

Nyt Rahnasto muistelee uransa alkuvaiheita tennisvalmentajan kriittisyydellä. Saavutus oli hieno, mutta: ”En ollut silloin tenniksenpelaaja, klaarasin ne ottelut urheilullisuudella. Pelissäni oli paljon juttuja, jotka olisi pitänyt korjata, mutta ei ollut oikeaa valmennusta.”

Rahnasto herätti suomalaisten tennisseuraajien toiveet omasta supertähdestä, mutta esiintyminen Stockholm Openin pääsarjassa jäi siihen yhteen kertaan.

Ennen Rahnastoa Tukholmassa olivat pelanneet pääsarjassa vain Pekka Säilä (1971-74), Matti Timonen (1974), George Berner (1974) ja Leo Palin (1979). Palin pelasi kisassa vielä 1980-luvullakin.

Säilä oli oman aikansa suuruus, joka kohtasi 1971 kolmannella kierroksella itsensä Rod Laverin, ainoan miespelaajan, joka on voittanut aidon grand slamin eli neljä suurinta turnausta samana vuonna.

Vuotta myöhemmin Säilä sai kurkistuksen lajin tulevaisuuteen. Hän hävisi 16-vuotiaalle Björn Borgille 5–7, 5–7.

Rahnaston jälkeenkin suomalaisilla oli paljon hiljaisempaa kentällä kuin katsomoissa. Laivat ja lentokoneet toivat faneja Tukholmaan, vaikka suomalaisodotukset jäivät useimmiten karsintoihin tai heitä ei ollut ollenkaan.

Veli Paloheimo ja Ville Liukko pelasivat 11 vuoden (1988 ja 1999) välein Stockholm Openissa, kunnes alkoi täysi uusi aikakausi.

Jarkko Nieminen haki vauhtia karsinnoista Rahnaston tapaan, mutta Nieminen löi pääsarjassa kaasun pohjaan: hän eteni loppuotteluun vuonna 2001.

”Siitä tuli pelillisesti aikamoinen tuhkimotarina.”

Jarkko Niemisen rystytekniikkaa vuodelta 2001.

Ensimmäinen tenniksen äänivalleista murtui, kun Nieminen varmisti ensimmäisen kierroksen voitollaan nousun ATP-listalla sadan parhaan joukkoon. Se oli vasta alkua.

Puolivälierissä ja välierissä Nieminen heitti ulos ruotsalaisten tenniksen sen hetken ykkösnimet Thomas Johanssonin ja Thomas Enqvistin.

”Siitä tuli pelillisesti aikamoinen tuhkimotarina. Hävisin ensimmäisen erän vasta finaalissa”, Nieminen muistelee.

”Olin yllättynyt, kuinka helpolta monet matsit tuntuivat. Se oli kuitenkin minulle uusi kokemus.”

Niemisen ei pitänyt edes pelata Tukholmassa tuona läpimurtovuonna. Hänet oli sijoitettu ykköseksi Talin haastajakisassa, mutta yllättävä tappio ensimmäisellä kierroksella avasi mahdollisuuden lähteä karsintaan.

”Vedettiin tosi kova treeniviikko. Henkisesti oli virtaa, mutta fyysisesti olin tosi puhki. Oltiin tehty tosi paljon fysiikkaa ja tennistä.”

Harjoitusviikon jälkeen Nieminen ajatteli, että tulos voi näkyä joskus. Se putkahtikin heti esille ja suuriin otsikoihin.

Maskulainen nuori lupaus nousi hetkessä valtakunnan uutiseksi.

Jarkko Niemisen nimikirjoitus oli kysytty vuoden 2001 syksyllä, kun hän oli kohdannut hollantilaisen Sjeng Schalkenin Stockholm Openissa.

Nieminen sai maistaa Stockholm Openin pääsarjatunnelmaa vuotta aikaisemmin. Sen avauskierroksen tappion jälkeen olisi ollut vaikea uskoa, että Niemisen ja tukholmalaisen turnauksen välille kasvoi aivan erityinen suhde.

Kuusitoista peräkkäistä turnausta, kolme loppuottelua, kaksi muuta välieräpaikkaa, ja ruotsalaiset suorastaan rakastivat Niemistä.

Vuoden 2009 turnauksessa Nieminen eteni puolivälieriin, mutta takaa tuli perintöprinssi. Henri Kontinen läpäisi karsinnat ja ponnisti pääsarjaan.

Kontisen kaksinpeliura jäi lyhyeksi, mutta nelinpelissä alkoi menestystarina, joka sai pohjoismaalaisen huipennuksen Tukholmassa. Kontinen voitti nelinpelin 2019 yhdessä ranskalaisen Edouard Roger-Vasselinin kanssa.

Henri Kontisesta tuli ensimmäinen suomalaisvoittaja Stockholm Openissa, kun hän valtasi nelinpelin 2019 yhdessä Edouard Roger-Vasselinin kanssa.

Syksyllä 2015 oli selvää, että Niemisen ammattilaisura päättyy. Stockholm Openin järjestäjät lupasivat aikaisin keväällä, että Nieminen saa turnaukseen villin kortin, jos rankkaus ei enää siinä vaiheessa kanna suoraan pääsarjapaikkaan.

Suuri ruotsalainen iltapäivälehti Expressen kirjoitti lokakuussa 2015, että Stockholm Openin pitäisi olla tänä vuonna Finlandia Open. Niin paljon suomalaisia tennisturisteja matkasi Niemisen viimeiseen turnaukseen.

”Se, että olen suomalainen, ja miten minua kohdeltiin siellä. Vieläkin tulevat kylmät väreet ja jopa tippa linssiin.”

Nieminen tosiaan otettiin omaksi viimeisessä turnauksessaan. Hän sai pukuhuoneeseen oman osan, joka koristeltiin Suomen lipuilla. Kun Nieminen verrytteli ennen otteluaan, pallopojat ja -tytöt tervehtivät ja heiluttelivat Suomen lippuja.

Alle 10-vuotiaasta lähtien Nieminen oli harjoitellut ja kilpaillut Ruotsissa tai Tukholmassa joka vuosi. Hän tunsi sikäläisen tenniskulttuurin, ja hänet tunnettiin.

Taitoa ja osaamista arvostettiin. Nieminen oli pitkiä pätkiä urallaan paras pohjoismaalainen pelaaja.

Stockholm Openin vuosien aikana Nieminen sai pelata kuninkaallisten edessä, tennislegenda Björn Borg oli jakamassa palkintoja ja katsojat tervehtivät käytävillä kävelevää Niemistä.

Menestystä ja voittoja kertyi, vain mestaruus jäi puuttumaan.

Ilman mestaruuttakin Nieminen sai ikimuistoisen tunnustuksen turnauksen järjestäjiltä.

”He antoivat minulle avaimen kuninkaalliseen teehuoneeseen. Konkreettisen avaimen, jolla lukko aukeaa. Luulen, ettei niitä ihan hirveästi ole jaeltu.”

”Aulan lähellä on ovi, josta aukeaa historiallinen teehuone ja kuninkaan vanha pukuhuone.”

Pitkällä urallaan maailmalla ja Tukholmassa Nieminen sai palkintoja, jotka ovat hänen nimeään kantavassa tennishallissa Turussa.

Avain on saanut paikan kotoa. Se on hyvässä tallessa.

Jarkko Nieminen ja haikeat jäähyväiset Tukholmalle 16 peräkkäisen turnauksen jälkeen. Yhteinen taival alkoi vuonna 2000.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut