Selvitys: Norjan valtavan hiihtomenestyksen taustalta löytyy syömishäiriöitä ja pakottamista laihduttamiseen - Urheilu - Satakunnan Kansa

Selvitys: Norjan valtavan hiihto­menestyksen taustalta löytyy syömishäiriöitä ja pakottamista laihduttamiseen

Norjan naisten hiihtomaajoukkue alkoi saada valtavasti MM-kultamitaleita 1980-luvulla. Norjalainen Dagbladet selvitti, mitä menestyksen taustalla oli.

Norjan voittoisa viestijoukkue vuoden 1980 maailmancupisssa: Marit Myrmæl, Berit Aunli, Berit Johannessen ja Anette Bøe

25.10. 16:41

Norja on vuosikymmenten ajan ollut hiihdon mahtimaa. Miten se on siihen pystynyt, on kysymys, joka usein on esitetty. Norjalaisen Dagbladetin selvityksestä käy ilmi, että naisten menestyksen taustalta 1980-luvulla löytyy pakottamista laihduttamiseen ja syömishäiriöitä.

Dagbladet lähetti kyselyn 40:lle norjalaiselle naishiihtäjälle, jotka olivat vuosina 1978–1986 joko nuorten tai aikuisten maajoukkueessa. Dagbladet sai 31 vastausta.

Tulokset ovat karuja.

35 prosenttia vastanneista kertoo kärsineensä syömishäiriöstä hiihtouransa aikana. 42 prosenttia koki laihdutuspaineita maajoukkuejohdon taholta. Peräti 69 prosenttia vastanneista ilmoitti kuukautisten keskeytyneen hiihtouran aikana.

Vuoden 1985 Seefeldin MM-kisojen kaksinkertainen kultamitalisti Anette Bøe kertoo Dagbladetille esimerkin, miten hiihtäjät söivät. Maajoukkue oli kokoontunut Stryniin, jossa ruoka oli loistavaa, mutta nuoret naishiihtäjät vain kiersivät pöytää ja ahmivat ruokaa – silmillään.

”Monet harjoittelivat valtavasti, mutta he söivät vain muutaman salaatinlehden. 1980-luvulla painostus laihduttamiseen lisääntyi”, Bøe arvioi.

Bøe itse ratkaisi niukan ruokavalion ongelman siten, että hän söi salaa suklaata peiton alla.

Dagbladetin lähteiden mukaan syömiseen liittyvät ongelmat alkoivat vuonna 1977, jolloin uusi valmennusjohto esitteli uusia ideoita valmennuksesta. Siihen liittyi muun muassa ihannepaino. Vuonna 1982 Norja kahmi kotikisoissaan Holmenkollenilla kolme MM-kultaa naisten matkoilta – vain yksi lipesi Neuvostoliittoon.

Dagbladet kysyi laihdutuspainostuksesta myös silloiselta maajoukkuevalmentajalta Dag Kaasilta. Hänen mukaansa mitään painostusta ei ollut eikä erityistä ”syömiskulttuuria”

”Emme olisi koskaan saaneet tuloksia joita saimme, jos emme olisi ottaneet sitä [syömishäiriöitä] vakavasti. Jos joku kuvailee kulttuuriksi sitä, mikä tieto minulla ja yhteisöllä tuolloin oli, minun täytyy vain elää sen asian kanssa” Kaas toteaa.

Kaas myöntää, että syömishäiriöitä oli ja että maajoukkue sai vain hyvin vähän apua asiaan.

”Vasta tuolloin alettiin ymmärtää, että syömishäiriö on mielisairaus. Se oli meille uutta ja me kohtasimme tyttöjä haavoittuvassa iässä.”

Kaas sanoo tuntevansa huonoa omaa tuntoa niiden puolesta, jotka sairastuivat.

”Mutta on hyvin vaikeaa sanoa, mitä olisimme voineet tehdä toisin.”

MM-mitalisti Nina Skeime tukee Kaasia.

”En koskaan kokenut laihdutuspanostusta maajoukkueessa, mutta tavoitteena oli oikea ruokavalio. Dag Kaas halusi meille kaikille terveellisen ruokavalion. Olin yksi heistä, joista tuli erittäin hoikkia. Jos minulla ei olisi ollut järjestelmän tukea, se olisi voinut kehittyä sairaudeksi.”

Nimettömänä Dagbladetille esiintyvä 1980-luvun nuorten maajoukkuehiihtäjä kertoo, että hän ei ole vieläkään toipunut syömishäiriöstä.

”En ole päässyt siitä kokonaan eroon. Se ei ole enää niin paha kuin 20 vuotta sitten, mutta se on yhä olemassa.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut