Suomi–Kazakstan 1–0
Suomen miesten jalkapallomaajoukkue otti MM-karsintojen avausvoittonsa kotikentällä Kazakstania vastaan.
Voitto oli palkinto siitä kärsivällisyydestä, jolla Huuhkajat oli hakenut maalia lähes tunnin ajan yrittäessään murtaa sitkeästi puolustaneen vierasjoukkueen puolustusmuotoa. Samalla se oli ensimmäinen kotivoitto kymmeneen kuukauteen.
Tunnin kohdalla tullut voittomaali oli kuin toisinto Huuhkajien EM-turnauksen ainoasta maalista Tanskaa vastaan. Jere Uronen keskitti vasemmalta ja Joel Pohjanpalo puski tälläkin kertaa pallon maaliin.
Tällaisten puskumaalien takia Pohjanpalo onkin ehdottoman tärkeä pelaaja joukkueelle. Pohjanpalo hoitaa pääpallotaistelut, joissa Teemu Pukki ei ole yhtä vahva.
– Pallo saatiin hyvin laitaan. Tiesimme, että Kazakstanilla on tiukka keskusta. Keskitykset ovat yksi tapa ratkaista tilanne. Upea pallo Uroselta. Yritin ohjata pallon kohti takakulmaa, ja kai se aika hyvin yläkulmaan upposi, Pohjanpalo kertasi tilannetta ottelun jälkeen lehdistötilaisuudessa.
– Joulu on näköjään kaksi kertaa vuodessa, Pohjanpalo sanoi ja viittasi sillä osumaansa EM-turnauksessa.
Joel Pohjanpalo tuuletti maaliaan.
Hän sanoi tienneensä, että Uronen laittaisi kovan pallon, johon ei itse tarvitsi laittaa voimaa.
– Tärkeintä on, että pallon ohjaa oikeaan suuntaan. Yleensä tuollainen pallo pusketaan siihen suuntaan, mistä se on tullut. Tuollaisessa pallossa on parempi jatkaa pallon lentorataa.
Pohjanpalo totesi, että maalintekoyritys oli häneltä suhteellisen vaikea suoritus, johon hän tarvitsi myös tuuria. Näitä tilanteita Pohjanpalo on tosin harjoitellut tuhansia ja tuhansia kertoja lapsuuden kentillään Ruoholahdessa ja perheensä kesäpaikalla, jossa hän puski isänsä Riston antamia keskityksiä maaliin.
– Joku joskus sanoi, että maalintekijöillä on aina vähän tuuria mukana.
Kazakstan olisi ehkä voinut estää maalin, jos puolustaja olisi ehtinyt häiritsemään Urosen keskitystä. Kazakstanin päävalmentaja ei kuitenkaan halunnut ottaa mitään pois Pohjanpalon maalin hienoudesta.
– Totta kai me olimme hyvin tietoisia, että pidämme kovaa joukkuetta vastaan. Tiedostimme vastustajan vahvat puolet. Maali oli upea maali ja hienosti onnistunut. Se oli hyvin onnistunut tilanne, päävalmentaja Talgat Baisufinov sanoi.
Uronen itse vähätteli vaatimattomana hyvää keskitystään.
– Yksi iso osa roolitustani on laittaa palloa sinne, josta hyökkääjät voivat tehdä maaleja. Ei ollut minun mielestäni edes kovin hääppöinen keskitys. Heti kun se lähti jalasta tuli tunne, että se jäi taakse. Harva hyökkääjä tekee tuosta maalin, Uronen sanoi.
Ainoaksi jääneen maalin jälkeen Kazakstanista ei ollut enää suurta uhkaa. Takaa-ajonsa aikana vieraat saivat vielä kaksi maalintekoyritystä, joista toisen Lukas Hradecky torjui yhtä varmasti kuin hän oli torjunut laukauksia koko ottelun ajan.
Kun neljän minuutin lisäaika oli kulunut loppuun, antoi toppari Paulus Arajuuri läpyt Hradeckylle ja hyppäsi sen jälkeen maalivahdin syliin. Joukkue kokoontui vielä rinkiin ja lähti sen jälkeen kiertämään kenttää ja kiittämään kotiyleisöä.
Kun Olympiastadionille oli saatu ottaa yli 10 000 katsojaa, oli tunnelma ehkä paras kotimaaottelussa sitten pandemian alun.
Paulus Arajuurella (2) oli ottelussa viisitoista kaksinkamppailutilannetta.
Ottelun panos oli selvä. Kapteeni Tim Sparv sanoi ennen ottelua, että Huuhkajien on turha haaveilla MM-kisoista, jos Kazakstania vastaan ei tule voittoa kotona.
Päävalmentaja Markku Kanerva oli vaihtanut koko avauskokoonpanonsa keskiviikon Wales-maaottelun jälkeen. Ryhmitys oli muodossa 5–3–2, joka hyökätessä muuttuisi 3–4–3-muotoon. Maalilla aloitti kapteeninnauhaa kantanut Lukas Hradecky, ja hänen edessään puolustuslinjassa olivat oikealta vasemmalle Nikolai Alho, Leo Väisänen, Paulus Arajuuri, Daniel O’Shaughnessy ja Jere Uronen.
Keskikentän kolmikossa aloittivat Onni Valakari, Rasmus Schüller ja Robert Taylor. Hyökkääjäparina aloitti Joel Pohjanpalo ja Teemu Pukki. Kannattajat ovat kummastelleet Valakarin pitämistä avauskokoonpanon ulkopuolella, joten lauantain ottelussa oli 22-vuotiaan keskikenttäpelaajan näytönpaikka.
Onni Valakari sai näytönpaikan.
Kapteeni Sparv ei ollut siis vielä polvivaivansa jäljiltä riittävässä pelikunnossa avaukseen. Puolustajista Joona Toiviota ja Jukka Raitalaa säästeltiin mitä ilmeisimmin tiistain Ranska-otteluun. Glen Kamara oli pelikiellossa.
Suomen ryhmitys oli vastaus Kazakstanin muotoon, joka oli 3–4–3-muodossa.
Avausjaksolla Suomi yritti väsymättömästi löytää aukkoja Kazakstanin puolustuksesta. Pallonhallinta oli pitkälti Suomella lukuun ottamatta jakson toista kymmenminuutista, jolloin vierasjoukkueella oli neljä maalintekoyritystä. Kaikkiaan maalintekoyritykset menivät Suomelle lukemin 10–6.
Lähimpänä maalintekoa olivat Valakari 20. minuutin laukauksellaan ja Taylor, joka puolen tunnin jälkeen pakotti Kazakstanin maalivahdin torjumaan pallon yläriman yli kulmaksi.
Robert Taylorilla oli ottelussa pari maalintekoyritystä.
Pukilla oli ottelun aikana kaksi maalintekoyritystä, jotka kumpikin lipuivat vähän ohi maalin nurkasta.
Päävalmentaja Kanerva oli tyytyväinen joukkueensa esitykseen.
– Tiesimme, että ottelusta tulee kova. Kazakstan on kova joukkue. Pelaajien suoritus oli fantastinen, Kanerva sanoi.
Huuhkajat teki juuri sen, mitä voittoon vaadittiin, ja Suomen asema karsinnoissa parani heti. Suomi nousi hetkellisesti lohkokakkoseksi Ranskan jälkeen. Tiistaina tulee vastaan hallitseva maailmanmestari Lyonissa.
– Nyt meillä on voitto alla niin tästä kuin edellisestä Ranska-ottelusta. Haluamme tuloksen ja lähdemme hakemaan vähintään pistettä, Pohjanpalo sanoi.
Onni Valakari (vas.), Kaan Kairinen ja Lukas Hradecky olivat juhlatuulella ottelun päätyttyä.