Emma Terho on nyt Suomen vaikutusvaltaisin urheilupomo: näin hän kommentoi transsukupuolisia urheilijoita, Valko-Venäjää ja skeittauksen lapsitähtiä - Urheilu - Satakunnan Kansa

Emma Terho oli vain 16-vuotias pelatessaan ensimmäisen kerran olympialaissa. Tokiossa hänet valittiin urheilijoita edustavan KOK:n urheilijakomission puheenjohtajaksi.

Maailman kaikkien urheilijoiden asialla

Jääkiekon moninkertainen arvokisamitalisti Emma Terho valittiin Tokion olympialaisissa Kansainvälisen olympiakomitean urheilijakomission puheenjohtajaksi. Pesti vie myös KOK:n hallitukseen.


17.8. 12:00

Kun Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen kaulaan pujotettiin olympiapronssimitalit Naganossa vuonna 1998, sai Emma Terho ensimmäisen olympiamatkansa päätökseen historiallisissa merkeissä.

Terhosta, silloin vielä tyttönimeltään Laaksosesta, tuli suomalaisen olympiahistorian nuorin mitalisti.

Joulukuussa 1981 syntyneellä puolustajalla oli ikää muutaman kuukauden verran yli 16 vuotta.

23 vuotta myöhemmin Terho, 39, oli jälleen olympialaisissa Japanissa. Tällä kertaa Tokiossa ja kesäkisoissa.

Siltä reissulta tuliaisina on valinta Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) urheilijakomission puheenjohtajaksi, mikä tarkoittaa samalla paikkaa KOK:n hallituksessa.

Terho valittiin komission jäseneksi Pyeongchangissa vuonna 2018. Puheenjohtajana aiemmin toimineen uimari Kirsty Coventryn kausi komissiossa päättyi Tokiossa. Terhoa kannustettiin hakemaan tehtävään, ja hän voitti äänestyksessä seiväshyppääjä Jelena Isinbajevan.

– Totesin, että se on paikka, jossa on mahdollista saada ääntään kuuluviin. Komission rooli on kasvanut koko ajan. Vaikka tehtävää yhä on, urheilijoiden äänen kuulemisen tärkeyttä on alettu ymmärtää joka tasolla, Terho sanoo.

”Uran jälkeen olin Olympiakomitean urheilijavaliokunnassa. Sitä kautta on auennut paikkoja ja mahdollisuuksia.”

Äitien asema urheilussa on Emma Terholle sydämenasia.

Urheilijakomission puheenjohtajuuden lisäksi Terho on Jääkiekkoliiton hallituksen jäsen. Terho sanoo, että hänen tiensä järjestöihin on kulkenut vahingossa mutta luontevasti.

Toimiessaan maa- ja seurajoukkueissa kapteenina Terho kävi usein keskusteluja valmennusjohdon kanssa ja pelaajien välillä.

– Se on rooli, jonka olen kokenut arvokkaaksi. Olen nähnyt sen, miten tärkeää on viedä viestejä eteenpäin. Uran jälkeen olin Olympiakomitean urheilijavaliokunnassa. Sitä kautta on auennut paikkoja ja mahdollisuuksia. Koen tehtävät tärkeiksi, koska olen saanut urheilulta niin paljon, Terho sanoo.

Terhon perspektiivi olympialaisista on laaja. Kun hän Naganon olympiakylässä kulki teini-ikäisenä, Sotshissa vuonna 2014 hän oli jo mukana yhden lapsen äitinä.

Päälle ovat tulleet komissioehdokkaana ja jäsenen roolissa koetut kisat. Pekingin talvikisoissa Terho on mukana KOK:n koordinaatiokomiteassa.

Komitean tehtävään kuuluu muun muassa varmistaa, että Peking järjestää urheilijoiden kannalta hyvät kisat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Urheilevien äitien asema nousi esiin ennen Tokiota. Kanadalaisnyrkkeilijä Mandy Bujold oli jäädä ilman olympiapaikkaa, kun hänen raskautensa vaikutti rankingsijoitukseen. Bujold sai paikan urheilun kansainvälisen välitystuomioistuimen Casin kautta.

Myös koronakuplan tiukkuudesta äitien kannalta keskusteltiin olympialaisten aikana. Taitouimari Ona Carbonell kertoi, että Japanin tiukat määräykset käytännössä estivät hänen vuoden vanhan poikansa matkustamisen Tokioon.

Terho sanoo äitien aseman urheilussa olevan hänelle sydämenasia. Hän sanoo olevansa iloinen siitä, että lapsensaannista on viime vuosina tullut entistä enemmän luonteva osa uraa.

Terho kiittää Aino-Kaisa Saarista ja kertoo tämän vaikuttaneen Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) puolella merkittävästi äitien asemaan. Hiihdossa äideille tarjotaan mahdollisuus lastenhoitoalueeseen, eivätkä FIS-pisteet vähene äitiysloman aikana.

– On tasa-arvon edistämisen kannalta erittäin tärkeää tukea äitejä siten, että uran ei tarvitse loppua vaan tuet jatkuvat raskaudesta huolimatta. Jotta ura voi jatkua, tarvitaan tukea oheispalveluilla, Terho sanoo.

Terhon mielestä kansalliset olympiakomiteat tuntevat urheilijat parhaiten, ja niillä on suuri vastuu siitä, että urheilija ei jää olympiamylläkän keskellä yksin.

Vancouverin olympialaisissa Emma Terhon kipparoima Suomen naisten maajoukkue voitti pronssia.

Äitien lisäksi kisoissa Tokiossa pohdittiin myös teini-ikäisten kilpailemista. Erityisesti rullalautailussa mitalistit olivat nuoria. Naisten puolella kuudesta jaossa olleesta mitalista neljä meni 12–13-vuotiaille.

Lajit saavat määritellä omat sääntönsä ja ikärajansa, mutta Terho myöntää KOK:n olevan lopulta vastuussa olympialaisissa käytävistä kilpailuista. Ikärajojen hän uskoo nousevan keskusteluun.

Yhtäältä kyse on Terhon mielestä siitä, että kaikki parhaat olisivat mukana, toisaalta siitä, että urheilijalla on mahdollisuus ottaa vastaan olympialaisista tuleva huomio.

– Skeittaus oli mukana ensimmäistä kertaa, ja lajikulttuuri on nuori. Onko ensi kerralla vanhempia kilpailijoita vai nouseeko esiin uusia nuoria tähtiä? Terho pohtii.

Terhon mielestä kansalliset olympiakomiteat tuntevat urheilijat parhaiten, ja niillä on suuri vastuu siitä, että urheilija ei jää olympiamylläkän keskellä yksin.

Urheilijoiden mielenterveys on ollut urheilijakomission huomion kohteena, ja Terho pitää asian huomioimista jatkossakin tärkeänä.

– Moni näistä kilpailijoista on tosi suosittu, mutta tässä huomio tulee uuden yleisön silmissä ja eri tavalla.

Kenties kaksi eniten kisojen aikana puhuttanutta aihetta linkittyvät ihmisoikeuksiin.

Painonnostossa kilpaillut transsukupuolinen Laurel Hubbard sai suorituksensa jälkeen runsaasti mediahuomiota.

Terho myöntää, että transsukupuolisten urheilijoiden osallistumisesta pitää tehdä päätöksiä varsin pikaisesti.

– Asia ei ole mustavalkoinen, jossa yksi tapa sopisi kaikkiin lajeihin. Huomioon tulee ottaa kilpailun reiluus, urheilijoiden turvallisuus ja toisaalta yhdenvertaisuus. On varmasti syytä oppia eri puolten näkemyksistä ja edetä niiden perusteella. Helppoa lääketieteellistä ratkaisua tähän ei ole.

Valkovenäläisen pikajuoksijan Krystsina Tsimanouskajan lähtö kisoista oli samaten eräs olympialaisten puhuttavimmista tapauksista.

Tsimanouskaja yritettiin pakottaa palaamaan Valko-Venäjälle tämän kritisoitua maan yleisurheilumaajoukkueen valmennusta. Lopulta Tsimanouskaja matkusti Puolaan, josta hän sai humanitaarisen viisumin.

Tapaus herätti keskustelua Valko-Venäjän asemasta KOK:n jäsenenä. Terho muistuttaa, että Valko-Venäjän valtiojohdolle tai siihen liitetylle olympiakomitean johdolle ei myönnetty Tokioon akkreditointeja.

Terho haluaa muistuttaa asiassa urheilijoiden näkökulmasta.

– Jos Valko-Venäjä oli suljettu kategorisesti, kukaan urheilija ei olisi saanut tulla tapahtumaan, joka on heille uran huipentuma ja myös mahdollisuus nähdä ihmisiä muualta maailmasta. Tämäkin tapaus nosti maan asiat koko maailman tietoisuuteen eri tavalla kuin ne muuten olisivat nousseet, Terho sanoo.

– Jos urheilijat olisivat vaikkapa neutraalin lipun alla, niin haluaisivatko he tehdä niin ja olisiko neutraalina kilpaileminen heille aidosti turvallinen vaihtoehto.

Emma Terho ja presidentti Tarja Halonen halasivat Vancouverin olympialaisissa

Tokion jälkeen seuraaviin talvikisoihin on aikaa enää alle puoli vuotta. Kesäkisatkin tulevat Tokion koronasiirron takia eteen aiempaa nopeammin.

Pariisissa kilpaillaan vajaan kolmen vuoden päästä.

Olympialaiset ovat kasvaneet yli 11 000 urheilijan tapahtumaksi. Pariisista alkaen urheilijamäärää vähennetään hieman. Kisoihin pääsee 10 500 urheilijaa, ja lajikohtaiset kiintiöt on jo määritelty.

Ensi kertaa naisille ja miehille on paikkoja yhtä paljon, 5 250 molemmille.

Isäntämaa saa jatkossa valita kisoihin neljä lajia, joiden osallistujamäärien pitää mahtua kiintiöihin.

Pariisi on valintansa jo tehnyt: ohjelmassa jatkavat rullalautailu, kiipeily ja lainelautailu, joiden lisäksi tanssiurheilusta breikkaaminen nousee olympialajiksi. Ohjelmasta putoavat baseball ja softball sekä karate.

– Pienempi urheilijoiden maksimimäärä kuuluu osana kestävämpien kisojen järjestämiseen, eikä siitä ole sallittua mennä yli.

Kansainvälisen olympiakomitean urheilijakomissio

  • Komissiossa on 17 jäsentä. Kesäkisojen yhteydessä valitaan äänestyksellä neljä ja talvikisoissa kaksi edustajaa, jotka istuvat toimikunnassa kahden olympiaidin ajan. Äänioikeutettuja ovat kisoihin osallistuvat urheilijat.

  • Viisi edustajaa nimetään ilman äänestystä, jotta maantieteellinen ja lajien välinen tasapuolisuus toteutuisi.

  • Komissio valitsee puheenjohtajan keskuudessaan äänestämällä. Puheenjohtaja on KOK:n hallituksen jäsen.

  • Ehdolla komissioon olevan pitää olla kilpaillut olympialaisissa joko äänestyskerralla tai neljä vuotta aiemmin.

  • Tokiossa uusiksi jäseniksi valittiin koripalloilija Pau Gasol, pyöräilijä Maja Włoszczowska, uimari Federica Pellegrini ja miekkailija Yuki Ota.

  • Komissio on asiantuntijaelin, jonka esitykset viedään hallituksen päätettäväksi. Lisäksi urheilijakomissiolla on edustaja muissa KOK:n komissioissa ja työryhmissä, jotta urheilijoiden ääni kuuluu jo valmisteluvaiheessa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: