Olympiaidyllin ajat ovat takanapäin – Tokion kisakupla on runtattu pystyyn rahan vuoksi - Urheilu - Satakunnan Kansa

Olympiaidyllin ajat ovat takanapäin – Tokion kisakupla on runtattu pystyyn rahan vuoksi

Tokion kesäolympialaiset on tv-katsojille tarkoitettu jättimäinen spektaakkeli ilman katsojia koronakuplassa. Kisat on runtattu pystyyn rahan vuoksi.

Media työskentelee pleksillä suojatuissa istuintiloissa.

22.7. 13:49 | Päivitetty 22.7. 13:51

Tokio

Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani viritteli juhannuksena Helsingin Sanomissa (HS 24.6.) keskustelua olympialaisten järkevyydestä. Itanin mielestä perjantaina alkavat kesäolympialaiset Tokiossa ja ensi talven olympialaiset Pekingissä pitäisi perua.

Itanin avaus ei herättänyt isoa keskustelua Suomen urheilussa. Ehkä siksi, että aihetta pidettiin vaikeana ja yliampuvana. Siinä Itani oli täysin oikeassa, että koronapandemian aikana Tokion olympialaisten järjestäminen tuntuu järjettömältä.

Miksi rahdata 11 000 urheilijaa ja lähes saman verran mediaa maahan, jossa todetaan noin 1 800 uutta koronatartuntaa päivässä?

Yksi syy ja ehkä jopa ainoa on raha, miksi kisat on runtattu pystyyn.

Olympialaisten tv-oikeudet omistavilla yhtiöillä oli tiettävästi valmiina miljardien eurojen ja dollareiden korvausvaatimukset kansainväliseltä olympiakomitealta (KOK), jos Tokiossa ei kilpailla.

Discovery maksoi Euroopan tv-lähetysoikeuksistaan 2,7 miljardia dollaria, noin 2,3 miljardia euroa. Vaikka KOK on rikas järjestö, senkään rahasäkki ei ole pohjaton. Harva haluaa palauttaa takaisin lähes kolmea miljardia, jos sellainen summa sattuisi olemaan.

NBC maksaa 7,65 miljardia dollaria, noin 6,5 miljardia euroa, Yhdysvaltojen tv-oikeuksista vuoden 2032 olympialaisiin asti. Se on KOK:n kaikkien aikojen isoin sopimus.

Vaikka olympialaiset järjestetään vuonna 2021, virallisesti on yhä kyse ”Tokio 2020” -kisoista. Sillä nimellä ne jäävät myös historian kirjoihin, kun kisoista etsitään tietoja.

Mediatyöläinen kahvitauolla eristyskopissaan.

Entä millaisessa koronakuplassa Tokiossa eletään?

Tiukassa, muttei niin ankarassa karanteenissa kuin tänne tiistaina tullessa oli vielä käsitys. Ainakaan HS:n kolmen hengen kisatiimi ei joutunut jäämään kolmeksi ensimmäiseksi päiväksi hotellikaranteeniin.

Olympiakuplasta – majapaikka, lehdistökeskus ja kilpailupaikat – ei sen sijaan saa poistua kahteen viikkoon. Kun kupla aukeaa, kisoja on jäljellä vajaa viikko.

Vierasta valvotaan koko ajan älypuhelimen sovellusten avulla. Järjestäjien systeemiin täytyy päivittää terveystiedot ja mitata kuumetta joka päivä. Muuten systeemi hälyttää.

Osa mediaväestä ei kuitenkaan ole edes saanut ladattua järjestäjien monia puhelinsovelluksia.Näin ollen heidän liikkumistaan on mahdotonta valvoa ja kupla voi vuotaa.

Koronatesti tehdään sylkemällä kolmena ensimmäisenä päivänä. Sen jälkeen riittää, että näytteen toimittaa joka neljäs päivä. Negatiivisesta tuloksesta ei ilmoiteta erikseen.

Ensimmäinen sylkitesti odotti jo Hanedan lentokentällä. Näyteputkeen sylkeminen oli yllättävän raskasta ennen kuin ainetta oli tarpeeksi.

Jo ennen maahantuloa piti vakuuttaa lääkärin todistuksella, että on saanut negatiivisen testituloksen 96 ja 72 tuntia ennen lähtöä. Koronatodistus on mukana, mutta sitä ei kukaan ole kysellyt.

Lentokentällä tulijan piti kulkea kymmenen tarkastuspisteen läpi. Samaa dokumenttia tai kännykkäsovellusta piti näyttää monta kertaa ja antaa sormenjäljet.

Kasvomaski on pakollinen. Metrin turvaväleistä on muistutus joka paikassa, mutta käytännössä tilanne on toinen.

Esimerkiksi mediaväkeä ahdettiin täyteen bussiin lentokentältä hotellikuljetuksen vaihtopaikkaan, josta jokainen vietiin yksitellen perille omalla kyydillä.

– Näin meitä on käsketty, kuljetuksia viritellyt vapaaehtoinen perusteli.

Ruokailtaessa turvaväli varmistetaan siten, että ruokailijat istuvat omassa pleksillä suojatussa ahtaassa poterossa. Hotelliaamiaisen saa laatikossa.

Työtilat isossa mediakeskuksessa on varmistettu samalla tavalla suojalaseilla.

Urheilijoitakaan ei voi tavata tai kuvata ennen heidän kilpailujaan. Ennakkohaastattelut tehdään etäyhteydellä. Vain sähköiset välineet ja lähetysoikeuksista maksaneet yhtiöt voivat tavata urheilijaa kisakylässä.

Kilpailujen aikana urheilijaa saa kuvata ja jututtaa rajatulla alueella vapaasti. Kun kisa on ohi, urheilijalla on 48 tuntia aikaa poistua maasta.

Monet urheilijat olisivat halunneet seurata myös muita urheilulajeja, kuten olympialaisissa on ollut tapana. Tällä kertaa se ei ole mahdollista, minkä mukana koko olympialiikkeen alkuperäinen ajatus ”urheilevan nuorison yhteisestä tapaamisesta” ei toteudu.

Tokion kesäolympialaiset on tv-katsojille tarkoitettu jättimäinen spektaakkeli ilman katsojia koronakuplassa. Olympiaidyllin ajat ovat takanapäin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: