Tokiossa odottaa brutaali helle, mutta pahimman ongelman aiheuttaa ihmisen syvälämpötila - Urheilu - Satakunnan Kansa

Lämpöhalvaus ja auringonpistos ovat todellisia uhkia Tokion paahtavassa helteessä.

Hirveä pätsi

Kuumuuden ja kosteuden yhteisvaikutus tekee Tokion oloista erityisen tukalat. Edessä ovat todennäköisesti historian kuumimmat olympialaiset.


21.7. 12:03

Tokiossa olympiaurheilijoita odottaa ”brutaali helle”, jos japanilaisten omia sanoja lainataan.

Olympialaisten avajaisviikolle sääennusteet lupaavat 30–35-asteisia päiviä ja 60:n ja 80:n välillä vaihtelevaa ilmankosteusprosenttia. Yhteisvaikutus voi tuntua iholla yli 40 asteen kuumuudelta.

Alkukesästä julkaistu Rings of Fire -raportti varoitti, että Tokiossa olot ovat todennäköisesti olympiamittarilla ennennäkemättömän raskaat, kun lämpötila pysyttelee öisinkin lähellä suomalaisia hellelukemia.

Vuonna 2019 olympialaisten testiyleisölle jaettiin jääpakkauksia. Näillä näkyminen yleisöä ei katsomoissa ole.

– Pahinta on kuumuuden ja kosteuden yhteisvaikutus. Nämä ovat todennäköisesti historian kuumimmat olympiakisat, sanoo myös Suomen joukkueen urheilufysiologi Esa Hynynen, joka itse on jo paikan päällä Japanissa.

Esimerkiksi Riossa Brasiliassa viisi vuotta sitten oli kuumaa, mutta silti monta astetta viileämpää kuin Tokiossa nyt. Tokion olympialaisissa on lisäksi käytettävä kasvomaskia melkein koko ajan, ja se voi lisätä tukaluutta entisestään.

Esa Hynynen

Tästä kaikesta Esa Hynynen on puhunut suomalaisurheilijoille parin viime vuoden ajan ja korostanut valmistautumisen tärkeyttä.

– Osa urheilijoista on suhtautunut huolettomasti, että ollaan sitä ennenkin oltu kuumassa. Osa on ymmärtänyt paremmin, että nyt olot ovat poikkeukselliset. Sellaiset, jotka ovat käyneet Japanissa tuohon aikaan, sanovat, että se on hirveä pätsi.

No onko se?

– Kävin tänään aamupäivällä pienen lenkin itsekin, erittäin hikistä hommaa. Samalla huomasi hyvin, että elimistö on kuuman kesän myötä laimentanut hien suolapitoisuutta. Hiki ei kirvellyt silmiä samaan tapaan kuin vielä kuukausi sitten kevyemmässä helteessä, viikon Japanissa ollut Hynynen kertoo.

Hynynen on puhunut tarkoituksellisen kovasanaisesti siitä, millainen kuumuus Tokiossa odottaa. Hän on kehottanut urheilijoita ja taustajoukkoja varautumaan ”pahimpaan kuumuuteen, jossa olette ikinä olleet”.

– Olen onnistunut, jos olen saanut heidät peloteltua valmistautumaan niin hyvin, että kisojen jälkeen he ajattelevat, että Esa puhui potaskaa, ei siellä nyt niin kuuma edes ollut.

Kesäolympialaiset on järjestetty Japanissa kerran aiemmin, vuonna 1964. Silloin kisattiin vasta lokakuussa, ja syysajankohdan syy oli nimenomaan kuumuus.

Nyt kisat halutaan kuitenkin pitää heinä–elokuussa eli Japanin kuumimpaan aikaan. Pääsyy on tv-oikeuksissa, joiden rahallinen arvo mitataan miljardeissa. Kesällä urheilutarjontaa on yleisesti ottaen tarjolla vähemmän kuin esimerkiksi syksyllä, joten olympialaisille on mahdollista saada enemmän tv-katsojia erityisesti Yhdysvalloissa.

Kuumuuden suhteen oli huono juttu, että nyt alkavia olympialaisia ei voitu järjestää alkuperäisessä aikataulussa viime vuonna, sillä vuoden 2020 heinäkuu oli keskivertoa viileämpi.

Tämän kesän alussa pitkän aikavälin ennusteissa Japanin meteorologinen virasto varoitti, että nyt heinäkuusta voi tulla jopa epätavallisen kuuma, kun pohjoisen Tyynenmeren korkeapaine ulottuu mahdollisesti Tokioon asti.

Tokion tukaluus vaikuttaa erityisesti niihin urheilijoihin, joiden suoritukset tapahtuvat ulkona ja kestävät pitkään. Maratoonarit, kävelijät, soutajat ja pyöräilijät ovat kovilla.

Tokion siluetti kuvattuna Odaibassa.

Ennen koronapandemiaa helle oli kisojen suurin huoli.

Tokiossa ehdittiin esimerkiksi päällystää joitakin maratonreitin katuja erityisellä pinnoitteella, joka heijastaa valoa ja pysyy tavallista asvalttia viileämpänä. The New York Timesin mukaan tutkijat kyseenalaistivat materiaalin tehon, mutta Tokion metropolihallinto päätti käyttää sitä silti. Pinnoite maksoi lehden tietojen mukaan vajaat sata euroa neliömetriltä.

Ei ole kerrottu, kuinka paljon päällysterahaa meni hukkaan, kun viime vuoden alussa yleisurheilun maantielajit eli maratonit ja kävelyt päätettiin siirtää. Ne järjestetään nyt Sapporossa noin 800 kilometrin päässä Tokiosta pohjoiseen. Siellä olot ovat keskimäärin noin viisi astetta Tokiota viileämmät.

Kisat käydään Sapporossakin aamutuimaan, jotta pahin helle ei ehdi purra. Yleisesti ottaen maratonin ihannelämpötilana pidetään 10-12 astetta.

Urheilusuorituksen aikana kehon lämpötila nousee. Ihmisen peruslämpö on 37 asteen tietämillä, mutta kestävyyssuorituksen aikana syvälämpötila voi nousta yli 40 asteen, sanoo Esa Hynynen.

Urheilusuorituksen aikainen lämpö on periaatteessa samaa kuumetta kuin sairastuessakin, mutta se tuntuu Hynysen mukaan silti erilaiselta, kun keho taistelee taudinaiheuttajaa vastaan.

– Aikamoinen kuume se joka tapauksessa on. Eräissä kisoissa Qatarissa mitattiin maantiepyöräilijöiden syvälämpötiloja maaliintulon jälkeen, ja yhdellä urheilijalla oli 41,5 astetta. Se on yksilöllistä, mitä keho sietää. Joku hyytyy jo 40 asteeseen.

Olennaista on hikoilemisen taito. Hien haihduttaminen on se, joka vie lämpöä pois.

– Kuiva kuumuus ja kostea kuumuus ovat eri asioita. Kosteassa lämmön poistaminen on keholle paljon vaikeampaa. Lihastyöstä neljäsosa muuttuu liikkeeksi ja ¾ lämmöksi. Kuumissa oloissa se on haaste.

Suomen joukkue on varautunut Hynysen ohjeiden lisäksi myös konkreettisilla viilennysvälineillä. Mukaan on pakattu esimerkiksi kylmävesiallas sekä kylmäliivejä ja -kaulureita, joilla kehon voi esijäähdyttää ennen suoritusta. Niiden avulla kuumuutta saa pois lihaksista ilman nesteen menetystä.

– Se on toppaliivin näköinen liivi, jossa on kylmägeelitaskuja. Liivi upotetaan veteen, geelin seassa olevat rakeet aktivoituvat, sitten se pannaan pariksi tunniksi pakastimeen ja kuljetetaan kylmälaukussa. Sitä voi pitää ennen lähtöä ja verryttelyn aikana tai suoritustauoilla.

Kävelijöillä ja maratoonareilla on käytössä myös perinteinen jäitä hattuun -taktiikka. Lippahatun sisällä on tasku, johon laitetaan kourallinen jäitä.

– Saadaan jäähdytettyä paikallisesti päätä, ja viileä vesi valuu alas pitkin kehoa.

Kilpailuasuissa Japanin olot on huomioitu niin, että kuumuus pääsee haihtumaan kehosta ulos ja vaatteet heijastavat auringonvaloa ulospäin.

– Uunoturhapuromainen reikäpaita on hyvä, siitä pääsee hiki haihtumaan, mutta malli on tietenkin kisoissa vähän sofistikoituneempi.

Japanilaismies viilentyi vesisumupisteellä olympialaisten esitapahtumassa kesällä 2019.

Vinkkejä voi ottaa myös paikallisilta. Japanissa uskotaan, että helteen tukaluutta helpottavat viileäksi mielletyt äänet, kuten tuulikellon sointi, ankeriaan syönti ja viileiden värien käyttö. Myös katujen kastelu on perinteinen hellekelien tapa.

Tavalliset suomalaiset voivat tutkimusten mukaan parhaiten noin 14 asteen lämpötilassa, kun Välimeren maiden väellä sama luku on kymmenen astetta enemmän. Lämpötilojen ja voinnin yhteyttä on tutkittu sairastuneisuuden ja kuolleisuuden perusteella.

Tänä kesänä Suomessakin on ollut kuumaa, joten se voi helpottaa hieman Tokion kuumuuteen sopeutumista. Sopeutumisessa ensimmäinen viikko on tärkein, Esa Hynynen sanoo.

Kehon koostumuskin vaikuttaa. Tymäkän rasvakerroksen omaava ihminen on vähän kuin hyvin eristetty kivitalo.

– Ihon alainen rasvakerros eristää kylmää ja kuumaa. Tokiossa siitä on haittaa: alussa rasvan luoma eristyskerros hidastaa kuumuuden pääsyä sisälle, mutta kun se sinne joka tapauksessa niissä oloissa pääsee, se kääntyy haitaksi, kun rasvakerros estää kuumuuden pääsyä ulos.

Suomalaisurheilijoita ei ole käsketty dieetille, Hynynen sanoo.

– Niillä, jotka ovat kovimmilla, on pieni rasvaprosentti muutenkin. Mutta taustajoukoilla tämä voi tulla eteen, siellä kisakunto ei kaikilla ole niin kireä.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: