Jalkapallon pelaajapolku. Palloliiton pelaajakehityspäällikkö Hannu Tihinen. Jalkapallo. - Urheilu - Satakunnan Kansa

Nuori pelaaja, älä hätiköi

Hannu Tihinen on tyytyväinen kehitykseen, joka on johtanut päätoimisten juniorivalmentajien lisääntymiseen. –Suomessa on jo 250 päätoimista valmennuspäällikköä tai valmentajaa. Määrä on huomattavasti suurempi kuin kymmenen vuotta sitten, Tihinen sanoo.

24.8.2017 7:00

Kansainvälisen jalkapalloilun raja-aidat ovat madaltuneet vuosi vuodelta.

Vielä parikymmentä vuotta sitten suomalaisen jalkapalloilijan siirtyminen Euroopan kentille oli etusivun uutinen.

Nykyään siirtoja tapahtuu useita vuodessa, eivätkä kaikki niistä nouse valtakunnallisten lehtien otsikoihin. Pelaajat lähtevät maailmalle yhä nuorempina.

Valtaosa asiantuntijoista on yksimielisiä. Nuoren jalkapalloilijan kannattaa ja kuuluu lähteä ulkomaille heti, kun mahdollisuus avautuu.

Palloliiton pelaajakehityspäällikkö Hannu Tihinen, 41, ei yhdy kuoroon. Hän peräänkuuluttaa malttia pelaajien vanhemmilta ja muistuttaa, ettei ammattilaisura lähde automaattisesti liitoon siirtymällä ulkomaille.

Toisille aikainen ulkomaankomennus sopii, toisten on parempi kypsyä kotimaassa rauhassa.

–Ei ole yhtä oikeaa ikää siirtyä ulkomaille. Pelaajan täytyy olla henkisesti riittävän kypsä lähtemään. Kärsivällisyys on tärkeää, vaikka etenkin kotijoukoille se voi olla vaikeaa. Vaihtoehtoja kannattaa analysoida tarkasti ja rauhassa, Tihinen painottaa.

Tihinen teki komean kansainvälisen uran pelaajana. Toppari lähti maailmalle "vasta" 23-vuotiaana, mutta eteni eri puolille Eurooppaa nostelemaan isoja mestaruuspokaaleja peräti 12 kertaa.

Polku vei muutaman pelin lainamatkalle Valioliigaan ja jokainen jalkapalloa aktiivisesti seuraava muistaa Tihisen upen "takavasaran", jolla hän upotti AC Milanin Mestarien liigan ottelussa San Sirolla. Kohokohtia riitti enemmän kuin moni edes muistaa.

Kokonaisuus ratkaisee – uusi kieli pitää ottaa haltuun

Tihinen muistuttaa, että pelaajan kehittymisen kannalta olennaista on kokonaisuus. Hätäinen päätös ja väärään seuraan siirtyminen voivat tuoda takapakkia uralle.

–On tärkeää, että seura haluaa sinut oikeasti ja heillä on juuri sinua varten suunniteltu riittävän hyvä kehityspolku. Pelaaminen ja harjoittelu ovat ulkomailla täysin erilaista kuin Suomessa. Siihen pitää olla valmis.

Tihinen kokee olleensa "myöhäisherännyt" pelaaja. Hän ei lukeutunut junioriaikanaan valtakunnan kuumimpiin lupauksiin, eikä halunnut lähteä kotoaan Keminmaalta edes sadan kilometrin päähän Ouluun urheilulukioon, vaikka kehittymisen kannalta se olisi voinut olla oikea vaihtoehto.

–Nuori Hannu ei uskaltanut lähteä kotoa, Tihinen hymähtää.

Eteläisen Suomen pelaajien ja joukkueiden taso alkoi hahmottua vasta täysi-ikäisenä, kun Tihinen suuntasi Lahteen armeijaan. Siirtyminen kasvattajaseura Kemin Palloseurasta HJK:hon nosti topparin osakkeita tulevaa uraa ajatellen.

Pian Englannin Mestaruussarjan joukkueet osoittivat jo kiinnostusta kovaotteista suomalaista kohtaan.

–Siihen aikaan oli vain muutamia pelaaja-agentteja. Valitsin heistä yhden ja teimme päätöksen siirtyä Norjan Stavangeriin. Olin koulussa hyvä ruotsin kielessä, mutta Norjassa en ymmärtänyt paikallisten puheesta aluksi sanaakaan.

–Yritän aina korostaa, kuinka tärkeää on ottaa paikallinen kieli haltuun. Se helpottaa pelaajaa valtavasti kentällä ja etenkin sen ulkopuolella, Tihinen alleviivaa.

Kärsivällisyyttä pelaajatarkkailuun

Ehkä juuri omista kokemuksistaan viisastuneena Tihinen muistuttaa, ettei junioripelaajien kohdalla saa tehdä lopullista arvioita vielä edes 16-vuotiaista. Hän itse teki sen ikäisenä debyyttinsä KePSissä ja kokee tuon ajan vaikuttaneen vahvasti tulevaisuuteensa.

–Pelaajatarkkailussa pitää olla kärsivällinen. Kukaan ei pysty sanomaan 14–16-vuotiaista, millä tasolla he pelaavat 7–8 vuoden kuluttua. Jalkapalloilijalle ikävuodet 16–21 ovat erittäin tärkeitä. Kuinka laadukasta harjoittelu on ja mikä on pelaajan motivaatio? Niillä on iso merkitys.

Palloliiton tavoitteena on saada mahdollisimman paljon pelaajia koviin seuroihin ja sarjoihin. Liitto haluaa tukea erityisesti 15–19-vuotiaita nuoria, joilla on selkeä halu päästä ammattilaiseksi.

Pelirohkeus on nykyään tärkeimpiä painotettavia asioita juniorimaajoukkueissa. Paniikki pallon kanssa ja rohkeuden puute ajaa roiskimiseen ja sitä kautta siihen, etteivät hyvät yksilöt erotu massasta.

–Olemme saaneet poikien maaotteluissa vastustajilta kehuja pelirohkeudesta ja aktiivisesta pelitavasta. Siitä meidän on pidettävä jatkossakin kiinni.

Hannu Tihinen

Syntynyt: 1. heinäkuuta 1976 Kemin mlk.

Ammatti: Palloliiton pelaajakehityspäällikkö.

Peliura: Teki komean kansainvälisen uran eri maiden seurajoukkueissa ja muodosti pitkään Sami Hyypiän kanssa Suomen vakiotoppariparin maajoukkueessa. Tihinen pelasi kolmissa EM- ja kolmissa MM-karsinnoissa.

Seurat: 1993–1996 KePS, 1997–1999 HJK, 2000–2002 Viking (Norja), 2001 West Ham United (Englanti, laina), 2002–2006 RSC Anderlecht (Belgia), 2006–2010 FC Zürich (Sveitsi).

Maajoukkue: 76 A-maaottelua, joissa viisi maalia.

Saavutuksia: Suomen mestaruus 1997, Suomen cup 1998, Vuoden liigapuolustaja 1999, Norjan cup 2001, Belgian mestaruus 2003–2004, 2005–2006, Belgian supercup 2004, Sveitsin mestaruus 2006–2007, 2008–2009 ja Sveitsin liigan paras puolustaja 2009. Mestarien liigassa 24 ottelua, joissa kaksi maalia.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: