Norjalaiset arkeologit ovat löytäneet hautakumpuun kätketyn suuren viikinkilaivan. Löydöstä uutisoivat muun muassa Norjan yleisradioyhtiö NRK ja Science Norway -sivusto.
Salhushaugenin hautakumpu sijaitsee Karmøyssä Länsi-Norjassa. Etsinnöissä käytettiin maatutkaa, jolla voi luodata maaperää.
Laivalöytö tehtiin jo viime kesänä, mutta siitä kerrottiin julkisuuteen vasta huhtikuussa.
Salhushaugenin hautakummusta löytynyt laiva on tutkijoiden mukaan noin 20 metriä pitkä ja muistuttaa rakenteeltaan vuonna 1903 löydettyä Osebergin viikinkilaivaa.
Hautakummulla tehtiin kaivauksia jo yli sata vuotta sitten, mutta laivaa ei tuolloin löydetty. Vaikuttaakin siltä, että kumpua ei 1900-luvun alkupuolella kaivettu tarpeeksi syvältä.
Nyt löydetyn laivan uskotaan olevan 700-luvun lopulta. Karmøystä on aiemmin löydetty kaksi merkittävää viikinkikuninkaan tai -päällikön laivahautaa. Storhaugin laiva on ajoitettu 770-luvulle ja Grønhaugin laiva 780-luvulle.
Viikinkiajan katsotaan useimmiten alkaneen vuonna 793, jolloin viikingit ryöstivät ja tuhosivat Lindisfarnen luostarin Britanniassa.
Tammesta tehty Osebergin laiva on tutkimusten mukaan puolestaan rakennettu noin vuonna 820. Osebergin laiva on parhaiten säilynyt viikinkilaiva.
Stavangerin yliopiston mukaan Salhushaugenin hautakummulla aiotaan tehdä jatkotutkimuksia ja kaivauksia. Kaivausten ajankohtaa ei ole vielä päätetty, mutta voi olla hyvin mahdollista, ettei laivasta ole paljon jäljellä.
Stavangerin yliopiston mukaan kolmen laivahaudan löytyminen viittaa siihen, että Karmøy oli paikka, jossa ensimmäiset viikinkikuninkaat elivät. Alueelliset kuninkaat hallitsivat Länsi-Norjan rannikon laivareittejä, ja Norjan noin vuonna 900 yhdistäneen kuningas Harald Kaunotukan kerrotaan olleen Karmøyn alueelta. Haraldia pidetään ensimmäisenä Norjan kuninkaana. Hänen jälkeensä Norjaa hallitsi Haraldin poika Eerik Verikirves.
Osebergin laiva on parhaiten säilynyt viikinkilaiva.
Osebergin laivan ohella tunnetuin norjalaisesta hautakummusta löytynyt viikinkilaiva on Gokstadin laiva, joka löytyi vuonna 1880. Vuosirenkaiden perusteella laivan rakennuksessa käytetty tammi on kaadettu vuonna 890. Laiva on yli 23 metriä pitkä.
Gokstadin laivan sisältänyttä hautakumpua avattaessa löytyi viikinkipäällikön tai -kuninkaan luuranko. Mies oli eläessään ollut yli 180 senttimetriä pitkä ja ruumiinrakenteeltaan roteva, joten hän on ollut aikanaan poikkeuksellisen suurikokoinen. 40–50-vuotiaana surmansa saanut mies kuoli jaloissa olevien vammojen perusteella taistelussa tai sen jälkeen.
Laivasta ei löydetty hänen aseitaan, joten saattaa olla, että arvokkaimmat esineet oli varastettu haudasta jo mahdollisesti viikinkiaikana. Laivassa oli 64 viikinkikilpeä, ja niiden lisäksi löydettiin runsaasti muuta esineistöä sekä muun muassa useiden koirien ja hevosten luut.
Myös Osebergin laivasta oli muinoin ryöstetty arvokkaimmat esineet. Osebergin laivasta löydettiin kahden naisen luurangot, joista toisen on joidenkin teorioiden mukaan arveltu olleen kuningatar. Hänen on joskus esitetty olleen mahdollisesti Harald Kaunotukan isoäiti.
Gokstadin ja Osebergin laivat sijaitsevat nykyisin Oslossa, ja ne tulevat esille uuteen Viikinkiajan museoon, joka avataan suunnitelmien mukaan vuonna 2026.
Museon rakennustyöt alkoivat tänä vuonna.