Hallitusta tunnustellaan nyt. Selvitetään, onko kyhmyjä, kupruja tai muita huolenaiheita.
Tunnustelukaveriksi voisi ottaa tähtikuonokontiaisen. Tällä pienellä nisäkkäällä on kerrassaan erinomainen tuntoaisti.
Maata myllätessään se ennakoi tehokkaasti, onko edessä punamultaa vai turvetta. Lisäksi se pysty silmänräpäyksessä päättämään, onko tunnusteltava ehdokas kelvollinen vai siirrytäänkö seuraavaan.
Tähtikuonokontiainen on pieni maamyyrä, joka kaivelee käytäviä Pohjois-Amerikan itäosissa.
Sen kuono on hurjan näköinen, kuin jokin mustekala lonkeroineen. Herkät ulokkeet korvaavat käytännössä näköaistin. Eräässä tutkimuksessa kuonosta onkin sanottu, että se on nenä, joka näyttää kädeltä, mutta toimii silminä.
Vain sormenpään kokoisessa tähtikuonossa on 25 000 niin sanottua Eimerin elintä, 22 sakarassa.
Eimerin elimellä kelpaa tunnustella. Tuntoelimet ovat pikkuruisia kyhmyjä kuonon sakaroissa, ja kontiaisen tuntoaisti on monin verroin tarkempi kuin vaikkapa ihmisen kämmenessä. Se on nisäkäskunnan tarkin tuntoelin.
Kontiaisen hermosto on virittynyt niin tehokkaaksi, että otus tunnistaa tunnusteltavan asian niin nopeasti kuin hermoimpulssit vain kulkevat. Se osaa sekunnin sadasosissa päättää, onko kosketeltava asia kelvollinen syötäväksi.
Jos on, kontiainen hotkaisee saaliinsa salamannopeasti. Yhdessä sekunnissa se pystyy tunnistamaan ja syömään neljä öttiäistä. Maan päälläkin se osaisi varmasti jahkailematta laittaa järjestykseen neliapilan, ruiskukan ja leppäkertun.
Lisäksi kontiainen on taitava haistamaan sonnan.
Sen hajuaisti toimii nimittäin jopa veden alla. Kontiainen tuhisuttaa kuonostaan ilmakuplia ja imaisee ne takaisin jopa kymmenen kertaa sekunnissa. Kokeessa eläin onnistui jäljittämään vesitankkiin tiputetun kastemadon hajujälkeä lähes joka kerta oikein.
Tähtikuonokontiaisen lisäksi myös vesipäästäinen pystyy haistamaan veden alla. Mikään muu nisäkäs ei tiettävästi moiseen pysty.