Puhdasta vetyä nousee maan uumenista – Yksi lähde löytyi, kun palava tupakka räjäytti vety­kaasun

Havaitun vedyn selitys on se, että rauta pilkkoo vesimolekyylejä korkeassa paineessa.

São Franciscon syvänteestä Brasiliassa tihkuu ilmakehään vetyä.

Vuonna 1987 pienessä malilaisessa kylässä räjähti.

Kylään porattiin kaivoa, mutta satametrisestä kairausreiästä ei juuri tullut vettä. Sen sijaan sieltä purkautui yhtäkkiä mystistä kaasua, joka osui savukkeeseen ja syttyi palamaan räjähdysmäisesti.

Vasta vuosikymmeniä myöhemmin tutkijat selvittivät kaasun alkuperää. Selvisi, että kyseessä oli liki puhdasta vetyä.

Vetyä on haikailtu jo pitkään yhdeksi fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi, koska palaessaan se tuottaa pelkkää vesihöyryä.

Vety on maailman yleisin alkuaine, mutta luonnossa se esiintyy usein muihin alkuaineisiin takertuneena.

Niinpä vetyä ei ole voinut fossiilisten polttoaineiden tapaan louhia tai porata, vaan se on pitänyt valmistaa.

Suurin osa vedystä pilkotaan maakaasusta, mikä tuottaa runsaasti päästöjä. Lisäksi sitä pilkotaan vesimolekyyleistä sähkökemiallisella reaktiolla. Uusiutuvalla energialla toteutettuna menetelmä on päästötön mutta kallis.

Malissa tehdyn löydön jälkeen tutkijat ovat alkaneet pohtia, voisiko samanlaisia esiintymiä olla muuallakin maailmassa. Maaperästä porattu puhdas vety olisi paitsi uusiutuvaa myös edullista.

Siinä missä maan alle hautautuneen orgaanisen aineen matka öljyksi ja maakaasuksi kestää miljoonia vuosia, vetyä syntyy vauhdilla.

Kun maanalainen vesi reagoi rautamineraalien kanssa korkeassa lämpötilassa ja paineessa, rauta nappaa vesimolekyylistä happiatomin ja jättää jälkeensä vetyä.

Vetyä syntyy etenkin runsasrautaisissa mineraaleissa, kuten oliviinissa, jota on vaipan tummissa magmakivilajeissa.

Vetyä tihkuu jatkuvasti maankuoren läpi mutta yksittäiset vuot ovat pieniä.

Toisinaan vety jää kuitenkin loukkuun ja kerääntyy suuremmiksi esiintymiksi, joita on kannattavaa kerätä talteen.

Tähän mennessä satoja esiintymiä on havaittu Afrikassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, myös Suomessa.

Esiintymän tunnistaa pyöreistä painaumista, ”keijuympyröistä”, joilla kasvaa niukasti kasvillisuutta.

Kun mineraaleista liukenee vetyä, yläpuolinen maanpinta lysähtää. Halkaisijaltaan painaumat ovat kymmeniä tai satoja metrejä.

Yhdysvaltain geologinen tutkimuskeskus julkaisi hiljattain alustavan mallinnuksen, jonka mukaan maailmasta saattaa löytyä niin paljon puhdasta vetyä, että se kattaisi ihmiskunnan tarpeen jopa tuhansiksi vuosiksi.

Vielä on kuitenkin liian aikaista juhlia, sanoo Grenoble Alpes -yliopiston geofyysikko Frédéric-Victor Donzé Science-lehdelle.

Tutkijat eivät täysin ymmärrä, miten vety muodostuu ja miten sitä vapautuu maaperään.

”Kiinnostus on kasvavaa, mutta tieteellistä tutkimusta tarvitaan lisää.”

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/23.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut